Suomi parhaiden joukossa EU:n sisämarkkinasääntöjen soveltamisessa

Sisämarkkinoiden tulostaulu on sähköinen järjestelmä, jonka indikaattorien avulla seurataan vuosittain jäsenvaltioiden suorituskykyä. Sen tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.

Tänään julkaistun sisämarkkinoiden tulostaulun mukaan tilanne on edellisvuoteen verrattuna vakaa useimmissa EU-maissa, mutta kokonaistulos on tänä vuonna hieman heikentynyt.

Tulostaulun lisäksi esitetään myös yksityiskohtaiset maakohtaiset tulokset. Parhaiten suoriutuneet maat vuonna 2019 olivat Latvia, Kypros, Tanska, Viro, Suomi ja Slovakia, kun taas vähiten parannuksia saatiin aikaan Espanjassa, Italiassa, Ranskassa ja Itävallassa.

Tulostaulussa arvioidaan muun muassa sitä, miten EU-maat tekevät yhteistyötä ja edistävät erilaisten EU:n laajuisten välineiden, kuten sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkoston eli Solvit-verkoston ja EURES-työnhakuportaalin käyttöä. Suomi suoriutuu tämän osalta muutoin hyvin, mutta Solvit-verkoston käyttö on edelleen vähäistä.

Tietyillä aloilla tapahtuneista parannuksista huolimatta EU-maiden on kokonaisuudessaan tehtävä enemmän sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

Kuten koronaviruskriisin aikana on nähty, hyvin toimivat sisämarkkinat ovat ratkaisevan tärkeät, jotta voidaan varmistaa toimitusten vapaa liikkuvuus kaikkialla EU:ssa sekä EU:n talouden nopea elpyminen.

Tämän vuoden tulostaulun tulosten perusteella on tärkeää keskittyä sisämarkkinoiden esteiden poistamiseen sekä sisämarkkinoiden toteuttamisen valvontaan komission maaliskuussa 2020 hyväksymän asiaa koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti.

Vuoden 2020 sisämarkkinoiden tulostaulusta käy ilmi myös sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon epätasainen valvonta. Vaikka jäsenvaltiot ovat parantaneet merkittävästi EU:n lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, rikkomusmenettelyjen määrä on kasvanut. Osin tämä johtuu siitä, että EU:n lainsäädäntö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä puutteellisesti tai virheellisesti.

Suomea koskevat rikkomusmenettelyt ovat lisääntyneet peräti 50 % vuoden aikana, mikä on suurin lisäys vuoden aikana. Kokonaisuudessaan Suomea koskevia menettelyjä on kuitenkin vireillä vain 12 eli EU-maista toiseksi vähiten.

Tulostaulusta ilmenee myös, että jäsenvaltioiden hallinnollista yhteistyötä 16:lla toimintapoliittisella ja oikeudellisella alalla tukevan sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) käyttö on lisääntynyt 52 %, ja se kattaa nyt 59 rajat ylittävää hallinnollista menettelyä.

Tietyillä politiikanaloilla tarvitaan kuitenkin lisää työtä. Lisäparannuksia tarvitaan ammattihenkilöiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi ja etenkin ammattipätevyyden tunnustamista koskevien päätösten lisäämiseksi.

Lisäksi jäsenvaltioiden julkisten hankintojen tuloksellisuus on edelleen epätasaista, erityisesti yksittäisten tarjoajien kanssa tehtävien sopimusten osalta.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_1243

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
p. (09) 6226 5473, GSM 040 535 5979
etunimi [dot] sukunimiec [dot] europa [dot] eu (etunimi[dot]sukunimi[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Tiedottaja
Nina Hotti
p. (09) 6226 5465, GSM 050 384 7857
etunimi [dot] sukunimiec [dot] europa [dot] eu (etunimi[dot]sukunimi[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa Twitterissä @eukomissio