Kolmekymmentä vuotta EU:n sisämarkkinat ovat taanneet palvelujen, tavaroiden, ihmisten ja pääoman vapaan liikkuvuuden. Kohtalaisen hyvin toimineet sisämarkkinat ovat olleet menestys, mutta viimeisen kolmen vuoden aikana maailma on muuttunut. Siksi sisämarkkinat on mietittävä uusiksi, jotta menestystarina jatkuisi.
EU:n sisämarkkinat ja sen neljä vapautta näkyvät lähes kaikilla osa-alueilla kansalaisten arjessa. Keskustelua sisämarkkinoiden tulevaisuudesta ei voidakaan käydä vain Brysselin kuplassa, totesi Jacques Delors -instituutin hallituksen puheenjohtaja ja Italian entinen pääministeri Enrico Letta Tulevaisuustalo Sitran ja Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämässä paneelikeskustelussa syyskuun lopussa Helsingissä.
Lettan lisäksi sisämarkkinoiden tulevaisuudesta oli keskustelemassa Suomen entinen pääministeri ja Euroopan komission entinen varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, BNP Paribas 3StepIT -teknologiayrityksen toimitusjohtaja Carmen Ene sekä Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen valtioneuvoston kansliasta.
EU:n suurmaat lisäävät tukia teollisuudelleen – Miten käy EU:n sisämarkkinoiden ja Suomen talouden? - keskustelutilaisuudessa puhunut Letta on saanut EU:n huippukokoukselta ja Euroopan komissiolta tehtäväkseen kirjoittaa raportti sisämarkkinoiden tulevaisuudesta. Se on tarkoitus esitellä EU-huippukokoukselle 21. maaliskuuta 2024. Letta kertoi, että hän haluaa tavata työmarkkinaosapuolia, yrittäjiä, työntekijöitä, ammattiliittoja ja kansalaisia ympäri Eurooppaa ja kuulla heidän näkemyksiään ja ideoitaan sisämarkkinoiden kehittämiseksi.
Iso ongelma sisämarkkinoiden näkökulmasta on vastakkainasettelu. Nyt osa eurooppalaisista kokee sisämarkkinat uhkana, jos esimerkiksi oma työpaikka on uhattuna työvoiman vapaan liikkuvuuden takia. ”Meidän on mietittävä uusiksi, miten esimerkiksi yrittäjät ja työntekijät kokisivat, että sisämarkkinat ovat myös heitä varten.” Sisämarkkinoiden tulevaisuutta on mietittävä myös EU:n laajentumisen näkökulmasta. ”Meidän on luotava yhtenäismarkkinat, jotka kestävät seuraavan laajentumisen, ovat tehokkaat ja auttavat kansalaisia”, Letta sanoi.
EU:n on oltava kiertotalouden suunnannäyttäjä
”Sisämarkkinoita ei aikanaan luotu torjumaan ilmastonmuutosta tai suojelemaan luontoa, mutta nyt niiden on edistettävä vihreää siirtymää, torjuttava ilmastonmuutosta ja suojeltava biologista monimuotoisuutta. Jotta tämä onnistuisi, sisämarkkinoiden sääntelyä on kehitettävä kiertotalouden ehdoilla”, Jyrki Katainen sanoi.
Jori Arvonen muistutti, että yrityksillä on uudenlaisia perusteita valita sijaintipaikkansa. Kannattavuuden ja tehokkuuden lisäksi vaakakupissa painavat myös ympäristö- ja sosiaaliset asiat. Vaikka maailmalla Eurooppaa pidetään kiertotalouden edelläkävijänä, pelkkä vihreä teknologia ei kuitenkaan riitä investointien perustaksi.
Tuotteiden kestävyydestä on jo olemassa jonkin verran sääntelyä, mutta kiertotaloutta tukeva lainsäädäntö on vasta alkutekijöissään ja maittain vaihtelevat lait hidastavat kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen kehittämistä.
Carmen Ene kertoi, miten hänen oma yrityksensä on esimerkki siitä, että kiertotalousliiketoimintamalli voi olla taloudellisesti kannattava. ”Lainsäädäntöä olisi kuitenkin muutettava niin, että kiertotalouteen perustuvilla liiketoimintamalleilla olisi tasapuoliset toimintaedellytykset lineaarisen valmista, kuluta ja heitä pois -mallin kanssa.”
Luonnonvarojen ylikulutusta on pakko vähentää
EU on ollut riippuvainen venäläisestä energiasta, kiinalaisesta teknologiasta ja turvallisuuden osalta Yhdysvalloista. Nykyinen geopolitiikka on kuitenkin pakottanut EU:n miettimään uusiksi riippuvuuksia.
”Tämä ei tarkoita, että meidän pitäisi katkaista kaikki kauppasuhteet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, mutta emme voi olla liian riippuvaisia esimerkiksi keskeisistä teknologioista”, Jyrki Katainen sanoi.
Carmen Ene totesi, että EU ei tule koskaan olemaan täysin omavarainen kaikkien raaka-aineiden suhteen. Hänestä olisi kuitenkin tärkeää miettiä, miten kierrätämme mahdollisimman tehokkaasti jo olemassa olevat resurssit ja vähennämme näin uusien raaka-aineiden tarvetta. ”Esimerkiksi Ranskassa julkishallinto on jo lisännyt hankintalakiinsa, että osa niiden ostamista uusista laitteista on oltava käytettyjä, mutta korjattuja.”
Kierrätyksen tehostamiseksi myös verotusta EU-alueella olisi uudistettava niin, että se tukisi investoimista tuotteiden korjaamiseen ja uusiokäyttöön perustuviin liiketoimintamalleihin. ”Yrityksille vihreä teknologia on suuri mahdollisuus. Siksi meidän on luotava puitteet, joissa yritykset voivat toimia tehokkaasti ja luoda näin myös uusia työpaikkoja”, Ene totesi.
Datasäännöt suojaavat ihmisoikeuksia
Sisämarkkinat eivät ole koskaan valmiit, koska teknologiat, ihmisten odotukset ja poliittiset prioriteetit muuttuvat. Yksi sisämarkkinoiden osa-alue, johon EU on vasta luomassa yhtenäisiä pelisääntöjä, on datatalous.
Tällä hetkellä data on yksi nopeimmin kasvavista raaka-aineista. Sitä käytetään yhä enemmän julkisten palvelujen parantamiseen, uusien palvelujen luomiseen ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Iso kysymys on, kuka omistaa kerätyn tiedon.
”Tarvitsemme sääntelyä, joka tasapainottaa yritysten, yhteiskuntien ja ihmisten etuja ja tarpeita. Euroopan komission laatimat sääntelypaketit ovat hyvä alku”, Jyrki Katainen sanoi.
Enrico Letta totesi, että Euroopassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa ajatellaan hyvin eri tavalla datan omistajuudesta. Yhdysvalloissa omistaja on markkinat, ja yrityksen maine markkinoilla säätelee tiedon käyttöä. Kiinassa tiedon omistaa viime kädessä valtio. ”Euroopassa todellinen omistaja on henkilö itse, ei markkinat tai valtio. Nämä kaikki monimutkaiset säännöt ovat osa ihmisoikeuksien suojelua ja henkilön asemaa.”
Letta muistutti, että EU:ssa tehty sääntely ohjaa sitä, mihin suuntaan asioita kehitetään myös muualla. Kovenevassa kilpailussa on kohtalonkysymys, pysyykö Eurooppa yhtenäisenä myös jatkossa ja sääntöjen asettajana. ”Sisämarkkinoiden vahvuus on ainoa takuumme, että meidät otetaan vakavasti. Jos pysymme yhdessä ja sisämarkkinat toimivat, meistä ei tule sääntöjen vastaanottajia vaan pystymme luomaan niitä.”
Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 3. lokakuuta 2023
- Laatija
- Suomen-edustusto