Pitkän uran EU:ssa tehnyt Antti Karhunen: ”EU ja sen kumppanimaat ovat vahvempia yhdessä”

Lokakuussa 2021 tehtäväänsä nimitetty Antti Karhunen toimii Euroopan komission kansainvälisten kumppanuuksien pääosastolla ”Kestävä rahoitus, investoinnit ja työllisyys” -linjan johtajana. Yli 25 vuotta kestäneellä EU-urallaan Karhunen on ehtinyt olla monessa mukana. Brysselissä työskentelevä Karhunen kuvailee tehtäväänsä ”kaupungin kiinnostavimmaksi hommaksi”.

Kansainvälisten kumppanuuksien pääosasto vastaa EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista ja kehityspolitiikasta. ”Pääosaston tavoitteena on ylläpitää kumppanuuksia noin 140 maan kanssa. Aikaisemmin EU:ssa on keskitytty kehityspolitiikkaan, mutta viime vuosien aikana tapahtuneen murroksen kautta olemme siirtyneet avunantajista ja -saajista kumppanuuksiin. Tavoitteenamme on toimia yhdessä kumppanimaiden kanssa tavalla, joka parhaiten toimii sekä kumppanimaalle että EU:lle”, Karhunen kertoo.

Koulutukseltaan Karhunen on juristi, ja hän työskenteli uransa alkuvaiheessa yrityssektorilla sekä Suomen EU-edustustossa. Euroopan komissioon siirryttyään Karhunen on työskennellyt useissa johto- ja neuvonantajatehtävissä. Ennen nykyistä työtehtäväänsä Karhunen toimi kansainvälisten kumppanuuksien pääosastolla pääneuvonantajana ja keskittyi erityisesti kauppa- ja kehitysasioihin sekä EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan. ”Nykyinen tehtäväni rakentuu aikaisempien roolieni pohjalta. Tunnen aihepiirin ja ihmiset sen ympärillä hyvin”, Karhunen sanoo.

Tärkeimmäksi tehtävässään Karhunen kokee sen hyödyllisyyden. ”Tämä on palveluammatti, ja tehtävien suola on se, ettei tämä ole turhaa työtä. Tehtävässäni tarvitaan terveen järjen ja idealismin sekoitusta sekä ’asiat asioina’ -asennetta”, hän toteaa.

Käänteentekeviä muutoksia

Kumppanuuksien osalta EU haluaa asettaa yhteisiä päämääriä ja löytää ratkaisuja. Fokuksena yhteistyössä ovat asiat ja teemat, joissa voi saada aikaan käänteentekevän muutoksen. Karhusen mukaan pelkästään julkisilla investoinneilla kumppanimaissa ei saada aikaan riittävää vaikuttavuutta. ”Jotta YK:n kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet saavutettaisiin vuoteen 2030 mennessä, on investointien osalta tehtävää erittäin paljon. Tämän vuoksi yksityissektorin saaminen mukaan kumppanuuteen on tärkeää, sillä pelkästään julkisella rahalla tavoitteita ei saavuteta”, Karhunen sanoo.

Karhunen pitää Euroopan komission Global Gateway -strategiaa tärkeänä. Strategialla edistetään älykkäitä, puhtaita ja turvallisia yhteyksiä digitaali-, energia- ja kuljetusaloilla sekä vahvistetaan terveys-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmiä kaikkialla maailmassa. Strategiaan liittyvä investointipaketti toteutetaan Team Europe -aloitteina, joissa EU, sen jäsenmaat ja eurooppalaiset rahoituslaitokset tukevat yhdessä valikoituja konkreettisia muutoshankkeita eri prioriteettialoilla.

”Global Gateway on hyödyksi niissä maissa, joissa voidaan rakentaa energiaverkostoja sekä digitaalisia verkostoja. EU pystyy auttamaan rakenteellisissa asioissa, ja yhteistyön lähtökohtana on se, että kumppanimaat pystyisivät auttamaan itseään”, Karhunen kertoo.

Monitasoista yhteistyötä

EU:n kumppanuushankkeet toimivat monella tasolla. EU:n rooli on usein olla alkuvaiheen toimija, jolloin EU:n budjettia vastaan annetaan takuita esimerkiksi rahoitus- ja kehitysrahoituslaitoksille. ”Konkreettisena esimerkkinä on Namibia, jossa on mineraalien kaivostoimintaa ja suuri kiinnostus vihreään vetyyn. Namibiassa on mahdollisuus vihreään teollistumiseen, ja tämän vuoksi maa on kiinnostava kumppani EU:lle, jossa mineraalien kysyntä on suurta”, Karhunen sanoo.

Kumppanuuksien tavoitteena on myös vaikuttaa ongelmien juurisyihin. ”Koronapandemian myötä kävi entistä selvemmäksi, että vain yksi prosentti Afrikan lääkkeistä tuotetaan Afrikassa”, Karhunen huomauttaa. EU:n Team Europe -aloite tukeekin Afrikkaa yli miljardilla eurolla lääketeollisuuden ja biotekniikan saralla. Aloitteella tuetaan afrikkalaisten kumppaneiden pyrkimyksiä parantaa kohtuuhintaisten elintärkeiden terveystuotteiden saatavuutta, kehittää yleistä terveydenhuoltoa ja vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmiä.

Myös järkyttävä tilanne Ukrainassa on herättänyt Karhusessa huolta. ”Ukrainan tilanne on kauhea ja pysäyttävä katastrofi”, hän sanoo. ”Työssäni Ukrainan tilanne näkyy huolena inflaatiokehityksestä. Monet kumppanimaista ovat velkaantuneita, ja energian sekä ruoan hintojen nousu saattaa johtaa lisävelkaantumiseen, nälänhätään ja muuttoliikkeen lisääntymiseen. On tärkeää huolehtia myös siitä, että Ukrainan saama huomio ei peitä alleen muiden maiden hätää”, Karhunen painottaa.