Nyt on mun vuoro!

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi on tehtävä kaikki voitava. EU:n tavoitteena on 55 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä (vuoden 1990 tasosta) ja olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

On selvää, että kaikki talouden alat tarvitaan mukaan päästövähennystalkoisiin. Myös meidän jokaisen omilla kulutusvalinnoilla on merkitystä. Sitran mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10 300 kg vuodessa, ja meidän tulisi puolittaa se välttääksemme luonnonvarojen ylikuluttamisen. Hiilijalanjälki muodostuu pääosin liikenteestä, asumisesta, ruoasta ja muusta kulutuksesta.

Heinäkuussa julkaistun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan neljäsosa suomalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavimpana koko maailmaa uhkaavana ongelmana. 62 prosenttia suomalaisista katsoo, että yritykset ja teollisuus sekä hallitukset ovat vastuussa ilmastonmuutoksen torjumisesta. Samalla lähes puolet kokee olevansa henkilökohtaisesti vastuussa ja 73 prosenttia oli viimeisen kuuden kuukauden aikana tehnyt jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nyt on sun vuoro – mitä voisit itse tehdä ilmaston hyväksi?

Lämmitys ja kodin sähkönkulutus

Kotitaloudet aiheuttavat noin neljäsosan suorista hiilidioksidipäästöistä. Tiesitkö, että kolme neljäsosaa kotona käytettävästä energiasta menee lämmitykseen ja viilentämiseen?

Kuinka lämmin asuntosi on, riittäisikö 21 astetta tai jopa alle? Motivan laskelmien mukaan 1 aste huonelämpötilassa on 5 prosenttia lämmityskuluissa. Viileässä makuuhuoneessa unikin tulee paremmin!

Tuleeko pistorasiastasi uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä?

Ovatko kodinkoneesi ja viihde-elektroniikkalaitteesi sähkösyöppöjä vai energiatehokkaita? Tiesitkö, että viihde-elektroniikka käyttää jopa 7 prosenttia sähköstäsi? Oletko tutustunut EU:n energiatehokkuusmerkintöihin?

Pidätkö saunaa päällä vain saunomisen ajan vai pitempään? Sähkösaunassa yli puolet sähköstä kuluu saunan lämmittämiseen ja loput lämmön ylläpitämiseen.

Liikkuminen

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, mutta pystyisitkö edes vähän vähentämään yksityisautoilua? Suurin osa autolla ajettavista matkoista on vain muutaman kilometrin mittaisia.

Voisitko lähteä lomalle lentämisen sijaan raiteita pitkin?

Ruoka

Voisitko lisätä kasvisruuan osuutta ruokavaliossasi ja valita lautasellesi kestävämpiä vaihtoehtoja?

Heitätkö ruokaa pois? Parasta ennen -päivämäärä ei tarkoita, ettei tuotetta voisi vielä syödä! Ruokahävikin vähentäminen on myös yksi EU:n Pellolta pöytään -strategian ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.

Kuluttaminen

Tarvitseeko kaiken olla aina uutta? Voitko lainata tai vuokrata?

Tekstiilit aiheuttavat merkittävän osan hiilijalanjäljestämme. Tiesitkö, että heitämme vuosittain keskimäärin 11 kiloa tekstiilejä pois ja että vain alle prosentti maailman kaikista tekstiileistä kierrätetään uusiksi tekstiileiksi? Käytöstä poistettujen tekstiilien keräys kierrätykseen on pakollista viimeistään 2025.

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet ovat yksi nopeimmin kasvavista jätevirroista EU:ssa. Vain 40 prosenttia elektroniikkajätteestä kierrätetään. Kierrätäthän sinä?

Oletko mukana ilmastotalkoissa?

 

Lisätietoa:

Ilmastovinkkejä

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki – Sitra

Motivan energiansäästövinkkejä