Itsessään ja lähipiirissään jo pitkään ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita havainnoinut nuorisotyöntekijä Julianna Brandt sai keväällä 2020 vinkin: Euroopan solidaarisuusjoukkojen projektirahoitusta olisi jälleen saatavilla. Solidaarisuusprojektien rahoitus on tarkoitettu nuorten järjestämille hankkeille, joissa pyritään vastaamaan heidän kohtaamiinsa yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Brandt sai idean järjestää nuorille suunnattuja työpajoja, joissa osallistujat voisivat ilmaista ilmastonmuutokseen liittyviä tunteita taiteen keinoin. Hän otti yhteyttä tuttuihin taiteilijoihin ja opiskelutovereihin, ja lopulta pajoja järjestämään saatiin kerättyä seitsemästä ohjaajasta koostuva Kuura-kollektiivi.
”Ilmastoahdistusta käsitteleviä keskustelupiirejä on useitakin, mutta me näimme, että taide voisi tässä tapauksessa toimia välineenä usein abstraktien ilmastotunteiden käsittelyyn. Emme luokittele tunteita hyviin tai huonoihin tunteisiin: ahdistuksen ohella voi tuntea myös toivoa siitä, että ilmastonmuutos voidaan hoitaa”, Brandt kertoo.
Vaikka kollektiivin jäsenet toimivat työpajoissa ohjaajina, Brandt painottaa, että ryhmä perustuu vertaistukeen: myös ohjaajat ovat mukana käsitelläkseen omia tunteitaan.
”Asiantuntijoiden johtaman tunnetyön ohella on tärkeää, että työpajat tarjoavat myös vertaistukea ja omien tunteiden jakamista”, Brandt kertoo.
Työpajat tarjoavat turvallisen tilan tunteiden käsittelyyn
Työpajoissa taide on vain väline omien tunteiden ilmaisuun ja käsittelyyn. Avainasemassa on sen sijaan omien tunteiden käsitteleminen ja osallistujan niin halutessa niiden jakaminen muiden kanssa.
”On tärkeä tajuta, ettei ole omien tunteidensa kanssa yksin. Jos on tunteiden kanssa yksin, voi tuntea olonsa epätoivoiseksi”, Brandt kuvaa.
Tampereella järjestettävät työpajat on järjestetty turvallisen tilan periaatteen mukaisesti. Se perustuu osallistujien väliseen luottamukseen, jonka ansiosta omista tunteistaan voi kertoa avoimesti – tai olla kertomatta.
”Työpajoissa saa kertoa tunteistaan, jos haluaa. Periaatteeseen kuuluu, että emme myöskään oleta, että kaikkien tunteet ovat saman suuntaisia. On tärkeää, että uskaltaa ilmaista myös erilaisia ajatuksia”, Brandt kertoo.
Toisena kantavana ajatuksena on aktiivinen toivo.
”Aktiivisessa toivossa pyritään näkemään omat mahdollisuudet vaikuttaa asiaan. Ilmastonmuutos voi tuntua usein lamaannuttavalta – ei voi muuta tehdä, kuin nostaa kädet ylös ja antaa periksi. Aktiivisen toivon tavoitteena on siis tarjota tunne toimijuudesta”, Brandt sanoo.
”Kyse on ihan pienistä teoista. Jokaisen panosta tarvitaan jossakin, ja on tärkeää, että näkee pystyvänsä tekemään konkreettisia asioita ja saavansa toimijuuden tunnetta”, Brandt kertoo.
Työpajat antavat mahdollisuuden pysähtyä ja tutkailla omia tunteita
Työpajoja on määrä järjestää kaikkiaan seitsemän, ja niistä kaksi on jo järjestetty. Edellisessä, tammikuussa järjestetyssä työpajassa osallistujat tuunasivat ja korjasivat vaatteita, ja maaliskuussa luvassa on kirjoittamiseen keskittyvä työpaja.
Kaikki työpajat lähtevät liikkeelle alkukeskustelulla, jossa osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa kulloisenkin pajan rakenteeseen ja sisältöön.
”Osallistujat ovat voineet tuoda esiin jonkin heille tärkeän periaatteen, ja olemme sitten yhdessä voineet rakentaa kulloisestakin pajasta turvallisen mahdollisimman monelle osallistujalle”, kertoo Betta Saari, yksi Kuura-kollektiivin jäsenistä ja työpajojen ohjaajista.
Kahden työpajan jälkeen ohjaajat ovat myös oppineet, ettei pajoja kannata rakentaa minuuttiaikataulun ympärille.
”On parempi edetä tilanteen mukaan ja kohdata eteen tulevat tilanteet ja asiat kuten ne tulevat. Näin toimimalla annamme myös tilaa osallistujille”, Saari lisää.
Noin kahden tai kolmen tunnin toiminnallisen osuuden jälkeen on käyty vielä keskustelu, jossa on pyritty pohtimaan työpajan antia ja sen lomassa heränneitä tunteita ja ajatuksia.
”Tarkoituksena on ollut, että osallistujat voivat purkaa pajan aikana ja loppukeskustelussa tunteitaan vertaisilleen, jotta keskustelun päätteeksi voitaisiin luoda yhdessä positiivinen ja toiveikas katse tulevaisuuteen”, Saari kuvaa.
Työpajoista on saatu positiivista palautetta.”On kehuttu, että on kiva että tällaista järjestetään. Myös sitä on pidetty hyvänä, että työpajat keskittyvät eri taidemuotoihin, ja niiden joukosta voi valita itselleen mieluisimmat. Eräs osallistuja kertoi innostuneensa vaatteiden korjaustyöpajasta niin, että on sen jälkeen korjannut lähes koko vaatekaappinsa sisällön ja ottanut tavakseen korjata vaatteitaan säännöllisesti. Tämä oli todella mukava kuulla”, Saari kertoo.
Brandt ja Saari kertovat toivovansa, että osallistujat saisivat työpajoista aitoa vertaistukea ja toiveikkuuden tunteita.
”Toivon, että oppisimme, että kaikki tunteet ilmastokriisin osalta ovat sallittuja ja että saamme aitoa vertaistukea toisistamme – myös ohjaajina. Ilmastokriisin hillitsemisellä on kiire, mutta tunteet eivät etene samassa tahdissa. Työpajojen avulla ihmiset voivat pysähtyä hetkeksi käsittelemään tunteitaan”, Brandt kertoo.
”Toivon, että osallistujat voisivat kokea armollisuutta itseään kohtaan sen sijaan, että he kokisivat esimerkiksi riittämättömyyttä omista toimistaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Ilmastokriisin hillitsemisessä on kyse niin isosta asiasta, että taakka on tarpeen jakaa muiden kesken. Jokaisen meidän teoilla on tietysti merkitystä, mutta toivon, ettei kenenkään yksin tarvitse kantaa tätä hartioillaan. Toivon myös, että osallistujat voisivat kokea positiivisia tunteita, kuten toiveikkuutta sekä rakkautta luontoa ja ilmastoa kohtaan”, Saari kuvaa.
Solidaarisuusprojekteista rahoitusta myös saavutettavuuden parantamiselle
Solidaarisuusprojektirahoituksen hakuprosessi vaati paljon työtä. Brandt vinkkaakin, että hakuprosessia olisi tärkeä pyrkiä yksinkertaistamaan, sillä prosessi voi osoittautua nuorelle hakijalle hyvinkin haastavaksi. Samalla Brandt haluaa myös kiittää, että hankkeessa voi hakea myös erikseen rahoitusta saavutettavuuskulujen kattamiseen.
”On todella tärkeää, että työpajat ovat saavutettavia. Tämän vuoksi päätimme hakea ja saimme rahoitusta tätä varten. Työpajojen järjestämispaikkaan tehdään ramppi hakemillamme varoilla. Olemme todella kiitollisia, että tätä varten oli erikseen budjetoitu rahaa”, Brandt painottaa.
Kiinnostuitko Hetki ilmastolle -työpajasta? Lisätietoja on saatavilla Facebookin Hetki ilmastolle -sivulta .
EU:n vuonna 2016 perustamat Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat 18–30 vuotiaille eurooppalaisille mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistyöhön tai työskennellä harjoittelijana toisessa EU-maassa. Solidaarisuusjoukkojen kautta on myös mahdollisuus hakea rahoitusta omalle solidaarisuushankkeelleen. Lisätietoja projektirahoituksen hakemisesta on saatavilla Opetushallituksen verkkosivuilta .
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 9. maaliskuuta 2021
- Laatija
- Suomen-edustusto