EU päättää monista tärkeistä asioista, mutta esimerkiksi toimet ilmastokriisin ratkaisemiseksi jakavat mielipiteitä. Kesäkuun EU-vaalit näyttävät, mihin suuntaan Eurooppa jatkossa kulkee. Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämässä paneelissa viisi huippupuhujaa kertoi näkemyksiään siitä, miksi EU:sta kannattaa olla kiinnostunut.
Euroopan unioni on monella tapaa taitekohdassa sekä sisäisten paineiden että globaalin kehityksen vuoksi. Viime EU-vaaleissa suomalaisnuorten äänestysinto jäi alhaiseksi, vaikka Brysselissä päätetään monista merkittävistä ja erityisesti nuorten tulevaisuuteen vaikuttavista asioista. Siksi myös nuorten kannattaa kesäkuussa kertoa mielipiteensä.
Euroopan komission Suomen-edustusto järjesti 4. huhtikuuta Minun Eurooppani -paneelikeskustelun nuorille aikuisille. Tilaisuudessa keskustelivat kansanedustajat Ville Kaunisto, (kok.) ja Katri Kulmuni, (kesk.), Euroopan parlamentin jäsen Ville Niinistö, (vihr.), Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos, (ps.) sekä Helsingin yliopiston tutkija Johanna Vuorelma. Vuorelmaa lukuun ottamatta keskustelijat ovat ehdolla EU-vaaleissa.
Luonnon ja ihmiset huomioiva Eurooppa
Tilaisuuden aluksi kukin puhuja pääsi kertomaan oman näkemyksensä siitä, millaiselta hän haluaisi 2030-luvun Euroopan näyttävän. Johanna Vuorelma haluaisi, että vuonna 2030 luonnon monimuotoisuutta edistävä politiikka näkyisi arjen tasolla: olisi edistetty käveltävää kaupunkia ja siirrytty pois autoriippuvaisesta elämäntavasta. Myös Ville Niinistön tulevaisuusvisio lähtee ympäristöstä: vesistöt ovat puhtaita, luontokato pysäytetty ja teollisuus nojaa puhtaisiin ratkaisuihin. Lisäksi ihmisistä pidetään huolta ja kaikilla on mahdollisuus kouluttautua.
Entisenä ammattiurheilijana Ville Kaunisto kiersi aikanaan pitkin Eurooppaa, ja EU mahdollisti hänelle etenemisen omalla uralla. Kaunistolle Eurooppa edustaa mahdollisuuksia. Hänen mielestään EU:n tulee edistää ihmisten menestystä ja etenemistä kohti parempaa elämää myös ensi vuosikymmenellä, esimerkiksi vapaata liikkuvuutta vaalimalla. Simo Grönroosille taasen tulevaisuuden Eurooppa on itsenäisten kansallisvaltioiden turvallinen alue, jolla valtiot käyvät kauppaa keskenään mutta eivät maksa toistensa velkoja ja jolla maahanmuutto ja sen mukanaan tuomat ongelmat on saatu hallintaan.
Katri Kulmuni puolestaan toivoo, että 2030-luvulle tultaessa Eurooppa olisi saanut kiinni kadotettua kilpailukykyä erityisesti suhteessa Yhdysvaltoihin ja että EU noudattaisi omia perussopimuksiaan siltä osin, ettei uusia yhteisvastuullisia velkapaketteja enää esitettäisi.
Ilmastotoimet jakavat mielipiteitä
EU:n ilmastopolitiikka on viime vuodet ollut kunnianhimoista, mutta kannatusmittaukset ennakoivat, että vaalien jälkeen EU:n poliittinen jakolinja siirtyy jonkin verran oikealle. Tämä tulee vaikuttamaan myös valittaviin ilmastotoimiin. Poliittisesta siirtymästä huolimatta Johanna Vuorelman mielestä hiilineutraalius vuonna 2050 on EU:n tärkein tavoite seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.
Ville Kauniston mielestä keskittyminen yhteen tavoitteeseen antaa kuitenkin liian suppean kuvan EU:n päätöksenteosta. Hänestä kyse on ennemminkin valtavasta murroksesta, jossa ilmastonmuutoksen lisäksi monet muut asiat, kuten kilpailukyky ja teknologinen kehitys, linkittyvät toisiinsa. Ville Niinistö puolestaan katsoo, että aivan kaikki kietoutuu ilmastokriisin ratkaisemisen ympärille. ”Tekoäly ja digitaalinen siirtymä ovat osa hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista, ja ilman vähäpäästöistä teollisuutta meillä ei ole kilpailukykyä, sillä hiilineutraali bisnes on se, joka kasvaa”, Niinistö totesi.
Katri Kulmuni korosti sellaisten toimien tarvetta, jotka parantavat eurooppalaista toimintaympäristöä. Hän muistutti, että ilmasto ei parane sillä, että investoinnit siirtyvät Euroopasta toisaalle. Simo Grönroos muistutti, että kun linjataan tavoitteita, pitää muistaa mitä se tarkoittaa tavallisille ihmisille esimerkiksi nousevina asumis-, lämmitys- ja polttoainekuluina.
Yleisössä ollut Suomen nuorten ilmastodelegaatti Hanna Höijer halusi tietää, mitä konkreettisia tekoja EU-vaaliehdokkaina olevat panelistit tekisivät ilmastopolitiikan saralla nuorten hyväksi, mikäli tulisivat valituiksi Euroopan parlamenttiin. Ville Kaunisto ja Katri Kulmuni edistäisivät toimia, joilla Eurooppaan saataisiin investointeja ja fossiilisia päästölähteitä korvaavaa teknologiaa. Simo Grönroos varmistaisi riittävän ydinvoiman saatavuuden. Ville Niinistö puolestaan totesi, että koko hänen elämäntehtävänsä politiikassa on ollut edistää kaikkea luonto- ja ilmastosääntelyä ja tätä työtä hän jatkaisi myös ensi kaudella.
Yhteinen puolustusteollisuus vahvistaisi EU:ta
Puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sanonut haluavansa komissioon uuden puolustuskomissaarin viran. Myös Suomessa on käyty keskustelua siitä, pitäisikö Suomen tavoitella tätä salkkua. Perussuomalaiset suhtautuvat asiaan hyvin kriittisesti. ”Suomen maanpuolustus perustuu kansalliseen armeijaan ja Nato-jäsenyyteen, ja EU:n pitäisi keskittyä kaupankäynnin edistämiseen. Siksi en näe, että EU:n pitäisi rakentaa omaa puolustusta, vaikka joitain asehankintoja toki voi kimpassa tehdä”, Simo Grönroos sanoi.
Myös Ville Kaunisto ja Katri Kulmuni ovat samaa mieltä siitä, että Nato hoitaa puolustuksen yhdessä kansallisen puolustuksen kanssa, vaikka EU:lle toki jää esimerkiksi rajavalvonta. Kaunisto painotti, että on tärkeää miettiä, puhutaanko puolustuskomissaarista vai puolustusteollisuuskomissaarista, koska ne ovat kaksi eri asiaa.
Ville Niinistön mielestä yhteiset puolustusteolliset hankinnat vahvistaisivat EU:ta ja sen puolustusulottuvuutta varsinkin, jos asehankintojen osuutta jäsenmaista kasvatettaisiin nykyisestä ja jäsenmaiden toimijoita saataisiin entistä enemmän mukaan puolustusteollisuuden ketjuun. Samalla eurooppalainen puolustusteollisuuden osaaminen laajenisi.
EU laajenee, mutta hitaasti
Tulevina vuosina EU:ssa tullaan käymään keskustelua laajentumisesta. Nykyisistä ehdokasmaista jäsenyysneuvottelut ovat edenneet pisimmälle Montenegron sekä Pohjois-Makedonian kanssa. Serbiaan puolestaan liittyy epäluottamusta Venäjän rekrytoitua sieltä sotilaita Ukrainaan, ja vuosikymmeniä neuvotteluissa mukana ollut Turkki on tippunut aktiivisesta laajentumisvauhdista.
Perussuomalaiset eivät suhtaudu lämpimästi EU:n laajenemiseen. Yhtenä syynä on se, että nykyistenkin EU-maiden taloudet poikkeavat huomattavasti toisistaan. Simo Grönroos uskoo, että mikäli uusia jäsenmaita liittyy EU:hun, Pohjois-Euroopan maat joutuvat tukemaan niitä taloudellisesti erilaisten tukipakettien muodossa.
Ville Kauniston mielestä on tärkeää, että ehdokasmaat ovat noudattaneet sääntöjä ennen liittymistä, koska se osoittaa sitoutumista ja halua päästä mukaan arvoyhteisöön. ”Samalla on aivan keskeistä ymmärtää se, että geopolitiikassa tyhjiöillä on tapana täyttyä. Eli jos jätämme ulkopuolelle maat, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa päästäkseen unioniin, on päivänselvää, että siellä toiset suurvallat ovat silloin vetämässä naruista”, Kaunisto totesi.
Liittymisen ehdot oltava kaikille samat
Ukrainan liittyminen EU:hun on ajankohtainen, mutta samalla vaikea kysymys. ”EU:n agendalla on saada Ukraina lähitulevaisuudessa integroitua eurooppalaisiin organisaatioihin, rakenteisiin ja instituutioihin, mutta sotaa käyvänä maana matka jäsenyyteen on pitkä”, Johanna Vuorelma totesi. Ville Niinistö jatkoi, että Ukrainan hyväksyminen ehdokasmaaksi oli kuitenkin tärkeä poliittinen signaali.
Niinistö ja Kaunisto muistuttivat, että Ukraina on sodan keskelläkin pystynyt edistämään liittymisen ehtona olevia toimia. Se ei kuitenkaan tarkoita pikakaistaa jäsenyydelle. ”Jos Länsi-Balkanilla on maita, jotka tosiasiassa ovat valmiita ennen Ukrainaa, ne pitää hyväksyä jäseniksi eikä jäädä odottelemaan Ukrainaa ja katselemaan, mitä näille muille tehdään”, Niinistö summasi.
Myös Katri Kulmunista on tärkeää, että Ukrainaa kohdanneesta valtavasta tragediasta huolimatta maita kohdellaan yhdenvertaisesti. ”Koska muuten maat, jotka ovat tehneet pitkään töitä liittymisen eteen, kysyvät, ovatko säännöt kuitenkaan kaikille samat”, Kulmuni sanoi.
Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 24. huhtikuuta 2024
- Laatija
- Suomen-edustusto