Skip to main content
Euroopan komission logo
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli14 syyskuu 2022Suomen-edustusto

Nuoret, arvot ja EU – Eurooppa-foorumissa keskusteltiin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista ja osallisuudesta Euroopassa

Eurooppanuoret

Euroopan nuorison teemavuonna on pidetty esillä erityisesti nuorten osallistamista ja mahdollisuutta päättää itselleen tärkeistä asioista. Turun Eurooppa-foorumissa 26. elokuuta järjestetyssä Nuoret, arvot ja EU -paneelikeskustelussa pureuduttiin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin ja osallisuuteen Euroopassa.

Paneeliin osallistuivat europarlamentaarikko Alviina Alametsä, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara, Vihreiden nuorten pääsihteeri Bicca Olin sekä transaktivisti ja yhteiskunnallinen sisällöntuottaja Piki Rantanen. Keskustelun moderoi Euroopan nuorison teemavuoden nuorten ohjausryhmän jäsen ja SAKKI ry:n puheenjohtaja Aale Päivinen.

Keskustelu Turun kaupunginteatterin lämpiössä alkoi sateenkaarivähemmistöjen asemaa koskevalla tilannekatsauksella. Piki Rantanen totesi transihmisten oikeuksien olevan Suomessa tavattoman huonolla tolalla. Hänen mielestään eduskunnassa käsittelyssä oleva translain uudistus ei ole sellaisenaan riittävä. ”On todella surullista nähdä, miten transnuoret ovat tällä hetkellä jäämässä uudistuksen jalkoihin”, hän sanoi.

Bicca Olin oli Rantasen kanssa samoilla linjoilla ja totesi translain olevan tällä hetkellä häpeäpilkku Suomelle. Olinin mukaan on mielenkiintoista huomata, kuinka eri tavoin keskustelua seksuaalivähemmistöjen oikeuksista käydään Euroopassa. ”Yhtä lailla esillä ovat haasteet asenteiden ja lainsäädännön kanssa eri puolilla Eurooppaa. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksissa on menty monessa maassa todella paljon eteenpäin, ja hyvänä mittarina kehitykselle ovat tasa-arvoiset avioliittolait. Transasiat puolestaan eivät tunnu etenevän missään”, hän analysoi.

Jukka Maarianvaaran mielestä translaki on Suomessa myös ykkösongelma, mukaan lukien transnuorten asema lain uudistusprosessissa. Maarianvaara nosti esiin transnuorten kokeman syrjinnän ja painotti, että vaikka Suomessa ajatellaan mielellään, että sukupuolten tasa-arvo on saavutettu, näin ei ole.

Alviina Alametsä pitää todella huolestuttavina EU-maissa esiintyviä ongelmia ja syrjintää. ”Esimerkiksi Romaniassa on rajoitettu Pride-kulkueiden järjestämistä ja Unkarissa on kielletty seksuaalivähemmistöistä kertominen kouluissa. EU:ssa on puhuttu paljon oikeusvaltioperiaatteesta ja toivon, että voitaisiin alkaa puhua myös ihmisoikeusperiaatteesta. Tällöin EU-rahoitus tulisi voida katkaista niiltä valtioilta, jotka eivät noudata yhteistä arvopohjaa ja universaaleja ihmisoikeuksia”, Alametsä kommentoi.

Lisää turvaa ja osallisuutta sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen osallisuuden tilasta Suomessa ja Euroopassa keskusteltaessa Rantanen totesi, että vaikka Suomen uudesta translaista tulisi tismalleen transyhteisön toiveiden mukainen, ei se automaattisesti tarkoittaisi sitä, että transihmisten olisi turvallista olla ja toimia omana itsenään. Hän painotti, että kun puhutaan osallisuudesta, pitää ensisijaisesti miettiä käytäntöjä, joilla osoitetaan, että transnuorten on turvallista olla oma itsensä.

Olin toi esille, että viranomaisilla ei ole välineitä ja osaamista sateenkaari-ihmisten kohtaamiseen, jolloin sateenkaarihenkilöt eivät aina luota viranomaistahoihin. Tähän olisi kuitenkin helppo puuttua koulutuksen avulla.

Maarianvaara puolestaan näkee haasteita lainsäädännön muotoilussa. ”Miesten ja naisten osalta tasa-arvoa on edistettävä aktiivisesti ja tavoitteellisesti. Syrjintää on puolestaan tasa-arvolain mukaan ennaltaehkäistävä, mikä on mielestäni hieman alempi vaatimus, eli tässä on valitettavasti tehty lainsäädännössä tietty ero”, hän sanoi. Alametsä puolestaan huomautti, että sateenkaarivähemmistöillä ei ole tällä hetkellä edustavuutta Euroopan parlamentissa tai Euroopan unionissa kokonaisuudessaan, mikä on vakava epäkohta.

Asenteiden muuttaminen ja syrjinnän tunnistaminen on tärkeää

Lopuksi panelistit pohtivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin ja osallisuuteen liittyviä haasteita Euroopassa ja Suomessa. Olinin mukaan erityisesti asenteiden pitää muuttua, ja sen vuoksi tarvitaan lisää yhteiskunnallista keskustelua. Alametsä puolestaan nosti esiin eheytyshoidot.

”Eheytyshoidot pitäisi kieltää EU:ssa ja Suomessa. Ne lisäävät ajattelua, jonka mukaan sateenkaari-identiteetistä pitäisi eheytyä jonkinlaiseen heteronormatiiviseen identiteettiin. Hoidot aiheuttavat pahoja traumoja ihmisille, jotka niihin joutuvat”, Alametsä painotti.

Maarianvaara huomautti, että syrjimättömyyteen liittyvät asiat eivät saa olla yksilöiden vastuulla, vaan niiden pitää olla osana rakenteita. ”Esimerkiksi työpaikolla pitäisi pohtia ennakkoon, miten ehkäistään syrjintää sukupuoli-identiteetin ja -ilmaisun pohjalta eikä vasta sen jälkeen, kun tulee jokin syrjintäkysymys vastaan”, hän korosti.

Myös Rantasen mielestä sateenkaari-ihmisillä pitäisi olla oletusarvoisesti kaikissa tiloissa ja yhteisöissä lupa olla oma itsensä. Rantasen mukaan on myös tärkeää oppia tunnistamaan syrjinnän muotoja, ja tämä vaatii vähemmistöjen kuuntelemista, kun he kertovat syrjinnän kokemuksistaan.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuus EU:ssa etenee

Euroopan komission syrjimättömyyttä käsittelevän yksikön asiantuntija Antero Kiviniemi kertoi paneelikeskustelun loppupuolella EU-toimista sateenkaari- ja transihmisten tilanteen parantamiseksi. Kiviniemen mukaan Euroopan komissio valtavirtaistaa hlbtiq-asiat kaikille sektoreille lainsäädännön, politiikan ja EU:n budjetin käyttämisen kautta. Tänä vuonna Euroopan komissio tulee lisäksi antamaan esityksen, jonka tarkoituksena on parantaa sateenkaariperheiden asemaa adoptio-oikeuden ja vapaan liikkuvuuden osalta EU:ssa.

”Vuonna 2020 Euroopan komissio hyväksyi ensimmäisen hlbtiq-yhdenvertaisuusstrategian, jota on pantu määrätietoisesti toimeen. Komissio on esimerkiksi aloittanut prosessin, jonka tarkoituksena on saattaa viharikokset juridisesti EU-rikoslistalle”, Kiviniemi sanoi. ”Tulevaisuutta katsoessa haluan olla positiivinen, sillä hlbtiq-ihmiset hyväksytään yhä laajemmin ympäri Eurooppaa, ja lainsäädäntö etenee.”

Tiedot

Julkaisupäivä
14 syyskuu 2022
Laatija
Suomen-edustusto