Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli25. toukokuuta 2022Suomen-edustusto

Mitä suomalaiset odottavat Euroopan tulevaisuudelta

Kuntaministeri Sirpa Paatero, Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Jesse Jääskeläinen ja kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen
Kuntaministeri Sirpa Paatero, Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Jesse Jääskeläinen ja kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen. Kuva: Pekko Korvuo

Eurooppa-päivänä 9.5. tuli päätökseensä Euroopan tulevaisuuskonferenssi, jonka aikana eurooppalaiset pääsivät jakamaan ajatuksiaan, ideoitaan ja ehdotuksiaan verkossa, tapahtumissa ja kansalaispaneeleissa. Myös suomalaiset ministerit kiersivät ympäri Suomea 19 paikkakunnalla kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Paneelien sadosta keskustelivat tilaisuudessa kuntaministeri Sirpa Paatero sekä kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen.

Euroopan tulevaisuuskonferenssiin liittyviä keskustelutilaisuuksia järjestettiin ympäri Suomea, pohjoisimmat Utsjoella ja eteläisimmät Helsingissä. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 2 000 suomalaista.

”Euroopan unioni nähdään välillä siten, että ylhäältä alaspäin valuu erilaisia säädöksiä. Ajatuksena oli, että nyt tehdään toisin päin, ja kysyttiin kansalaisilta, miten he näkevät Euroopan unionin tulevaisuuden ja mahdollisuudet”, keskustelutilaisuuksiin osallistunut ministeri Sirpa Paatero kertoi.

Paateron mukaan keskustelutilaisuuden isoimmat teemat tulivat pian selviksi. ”Suurin teema, mistä keskusteltiin, oli ilmastonmuutos. Se puhutti aivan kaikenikäisiä ympäri Suomea. Esillä olivat myös turvapaikkakysymykset yhdistettynä ilmastonmuutokseen sekä se, miten maahanmuuttopolitiikkaa vietäisiin yhteisesti Euroopan tasolla eteenpäin”, hän sanoi.

Toiveena kansalaisten vahvempi kuuleminen

Ministerien Suomen-kierroksella esiin nousi myös toive kansalaisten vieläkin vahvemmasta kuulemisesta. Paatero viittasi Sitran selvitykseen, jonka mukaan suomalaiset eivät pääse riittävästi vaikuttamaan Euroopan unionissa käsiteltäviin linjauksiin. ”Parannettavaa siis löytyy, ja avointen kuulemisten ottaminen laajempaan käyttöön voisi olla yksi keino lisätä vaikuttamismahdollisuuksia. Myös lobbausrekisteriä ollaan viemässä eteenpäin”, Paatero totesi. ”Suomalaiset toivoivat lisäksi, että erityisesti nuorten ääni saataisiin paremmin kuuluviin”, hän kertoi.

Kansalaispaneeleissa jakauduttiin useisiin teemaryhmiin, ja Paatero kertoi keskustelleensa niissä digitalisaatiosta. ”Kommenteissa nousivat esiin esimerkiksi tasa-arvoisuus valokuitu- ja mobiiliverkkojen osalta. Digipalveluiden käytöstä keskusteltaessa ilmeni tarve lisätä kansalaisten osaamista yhä edelleen. Myös hyvin ajankohtaiset aiheet, kuten digitaalinen turvallisuus ja kyberuhat, puhuttivat”, Paatero sanoi.

Ranskassa Strasbourgissa Euroopan tulevaisuuskonferenssin anti luovutettiin eteenpäin Eurooppa-päivänä. Vastaanottajina olivat Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Euroopan parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola sekä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. ”Eurooppa-neuvosto, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio kukin pohtivat nyt sitä, miten tästä jatketaan”, Paatero kertoi. ”Lisäksi Ranskalla puheenjohtajamaana on iso vastuu etenemisen käytännön askelista”, hän huomautti.

Oman puheenvuoronsa lopuksi Paatero sanoi, että on tärkeää saada kaikkien kansalaisten ääni kuuluville, myös heidän, jotka eivät syystä tai toisesta itse voi olla aktiivisia.

Tarve turvallisuuden vahvistamiseen

Komissaari Jutta Urpilainen totesi, että Euroopan unioni on olemassa vain ja ainoastaan sitä varten, että se tuottaa lisäarvoa Euroopan unionin kansalaisille. ”Euroopan unionin oikeutus pohjautuu sille legitimiteetille, joka kansalaisilta saadaan”, hän sanoi.

Urpilainen mainitsi koronapandemian ja Ukrainan sodan ja huomautti niiden erityisesti viime aikoina opettaneen eurooppalaisille, että kokemus turvallisuudesta on vahvempi osana isompaa yhteisöä.

”Monelle meistä Ukrainan sota on ollut perustavanlaatuinen järkytys, sillä on ajateltu, että Euroopassa ei enää koskaan olisi sotaa ja taloudellisella integraatiolla maat on sidottu keskinäiseen rauhaan. Yhtäkkiä kuitenkin havaitsemme, että Euroopan unionin naapurissa ollaan hyvin perinteisessä maasodassa, jossa monet siviilit ovat menettäneet henkensä”, Urpilainen summasi.

”Tämä saa ajattelemaan, miten vahvistamme turvallisuutta Suomessa, Euroopassa ja globaalisti sekä millä tavoin puolustetaan Euroopan unionin perusarvoja, kuten ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta”, Urpilainen sanoi.

Huoli ilmastonmuutoksesta on kuultu

Urpilaisen mukaan ilmastonmuutosta koskevassa huolessa EU-kansalaisia on kuultu vahvasti. ”EU todella haluaa olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa ja on asettanut tavoitteeksi olla ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä”, hän sanoi.

Oikeudenmukaisuus muutoksessa on tärkeää. ”EU-kansalaiset toivovat EU:n olevan vahva johtaja ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Haluamme löytää ilmastonmuutokseen ratkaisuja siten, että myös muu maailma seuraa perässä”, Urpilainen kertoi. ”Olemme valmiita tukemaan köyhempiä maita vihreässä siirtymässä siten, että saadaan aikaiseksi aidosti globaaleja ratkaisuja. Kun katsotaan sitä poliittista agendaa, jonka parissa Brysselissä työskennellään, on selvää, että kansalaisten ääni on kuulunut”, Urpilainen lopetti.

Tiedot

Julkaisupäivä
25. toukokuuta 2022
Laatija
Suomen-edustusto