Lasten oikeuksien suojelu digitaalisessa maailmassa

Lapsen oikeuksien päivän kirjoituksen ovat kirjoittaneet Dubravka Šuica, demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja, Thierry Breton, sisämarkkinoista vastaava komissaari ja Catherine Russell, Unicefin pääjohtaja.

Maailman johtajat hyväksyivät 33 vuotta sitten lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jossa vahvistetaan maailmanlaajuisesti, että lasten oikeudet ovat ihmisoikeuksia.

Vuonna 1989 yleissopimuksen laatineet visionääriset johtajat eivät voineet tietää, miten radikaalisti lapsuus muuttuisi digitaaliteknologian ja internetin vuoksi. He loivat kuitenkin perustan, joka voi auttaa meitä luovimaan yhä digitaalisemmassa maailmassa.

Kaikkialla maailmassa lapset alkavat käyttää verkkoa yhä nuorempina ja viettävät siellä yhä pidempiä aikoja. Lasten verkossa viettämä aika lähes kaksinkertaistui monissa maissa vuosina 2010–2020. Covid-19-pandemia lisäsi lasten verkossa viettämää aikaa jyrkästi, sillä tätä nykyä lapset viettävät verkossa arviolta 6–7,5 tuntia päivässä Euroopassa. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että valtaosa älypuhelimia käyttävistä lapsista ilmoittaa käyttävänsä niitä ”lähes koko ajan” erityisesti käyttääkseen sosiaalista mediaa.

Tämän perusteellisen muutoksen selkeänä hyötyinä ovat laajempi koulutus- ja viihdetarjonta sekä mahdollisuuksien lisääntyminen, mutta se aiheuttaa myös selkeitä riskejä.

Maailmanlaajuisesti joka kolmas lapsi ilmoittaa kokeneensa verkkokiusaamista. Euroopassa 33 prosenttia tytöistä ja 20 prosenttia pojista ilmoitti joutuneensa ainakin kerran kuukaudessa tekemisiin häiritsevän sisällön kanssa vuonna 2020.

Lapset altistuvat myös yhä enemmän sulautetuille ja näkymättömille teknologioille, kuten algoritmeille, ennustaville analytiikkajärjestelmille ja jopa paikannuslaitteille, mikä saattaa loukata heidän oikeuttaan yksityisyyteen tai jotain vieläkin pahempaa.

Vaikka digitaaliteknologia on yleisesti käytössä, miljoonilla lapsilla ei ole vieläkään mahdollisuutta hyödyntää internetin tarjoamia etuja. Yhä digitaalisemmassa taloudessa tämän eron vaikutus kasvaa entisestään, jos emme heti ryhdy toimiin ongelman ratkaisemiseksi.

Jokaisella lapsella on yhtäläinen oikeus turvallisuuteen ja oikeus elää osana yhteisöä riippumatta siitä, keitä he ovat ja mistä he ovat kotoisin. Kaikki lapset ansaitsevat mahdollisuuden menestyä sellaisessa digitaalisessa ympäristössä, jossa näitä oikeuksia kunnioitetaan ja suojellaan. Tämä on kulmakivenä Euroopan komission aiemmin tänä vuonna antamassa ehdotuksessa eurooppalainen julistus digitaalisista oikeuksista ja periaatteista.

Myös EU:n äskettäin hyväksymä digitaalisten palvelujen sisämarkkinoita koskeva asetus on tässä suhteessa tärkeä saavutus. Kun digitaalisille alustoille asetetaan tiukat vaatimukset alaikäisten suojelemiseksi verkossa ja kun lapsille suunnattu mainonta ja mahdollisesti haitallinen algoritminen sisältö kielletään, se auttaa luomaan turvallisemman digitaalisen tilan.

Vastaavasti uusi parempi internet lapsille -strategia, joka on lasten oikeuksia koskevan EU:n strategian digitaalinen osa-alue, auttaa varmistamaan, että Euroopassa jokaista lasta suojellaan, voimaannutetaan ja kunnioitetaan verkossa. Euroopan komissio aloittaa strategian puitteissa käytännesääntöjen laatimisen lapsille soveltuvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen suunnittelua varten ja ottaa lapset mukaan kehitysprosessiin. Se edistää myös tehokkaita iäntarkistuskeinoja ja auttaa maita vaihtamaan hyviä käytäntöjä medialukutaidon opetuksen alalla.

Lasten suojeleminen verkossa ja heidän mahdollisuuksiensa lisääminen esim. digitaaliseen oppimiseen ovat keskeisessä asemassa myös Unicefin työssä kaikkialla maailmassa. Tässä työssä keskeisellä sijalla ovat kumppanuudet hallitusten kanssa esimerkiksi politiikkojen ja EU:ssa käytössä olevan kehyksen kaltaisen oikeudellisen kehyksen kehittämiseksi, opetusministeriöiden tukeminen lasten digilukutaidon ja verkkoturvallisuustaitojen edistämiseksi sekä yhteistyö eri alojen markkinajohtajien kanssa sellaisten innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi, joilla taataan lasten suojeleminen verkossa.

Global Kids Online -ohjelma ja Disrupting Harm -hanke ovat esimerkkejä siitä, kuinka Unicef auttaa myös luomaan tietopohjaa lasten digitaalisista oikeuksista, jotta voisimme ymmärtää, miten yhteiskunnan digitalisaatio vaikuttaa lasten elämään ja hyvinvointiin.

Unicef tekee yhteistyötä myös hallitusten ja teknologia-alan kumppaneiden kanssa, jotta jokainen lapsi saisi mahdollisuuden digitaaliseen oppimiseen. Esimerkiksi Giga pyrkii kytkemään kaikki maailman koulut internetiin hyödyntämällä Unicefin kokemusta koulutuksesta ja hankinnoista, ITU:lla olevaa asiantuntemusta sääntelystä ja politiikasta sekä yksityisen sektorin valmiuksia soveltaa teknologiaratkaisuja nopeasti. Vuonna 2018 käyttöön otettu The Learning Passport on digitaalisen oppimisen foorumi, jonka tarkoituksena on tavoittaa asuinseudultaan siirtymään joutuneet lapset ja jota käyttää nyt yli kaksi miljoonaa lasta 17 maassa.

Kaikkien on kannettava kortensa kekoon. Tästä syystä poliittiset päättäjät, eri alojen markkinajohtajat, kouluttajat, vanhemmat, lapset ja nuoret kokoontuivat lokakuun lopulla Brysselissä järjestettyyn Safer Internet -foorumiin keskustellakseen siitä, miten internetistä voidaan tehdä parempi paikka lapsille.

Avainasemassa on voimaannuttaminen. Meidän on opetettava lapsia ja heidän vanhempiaan, hoitajiaan ja opettajiaan tunnistamaan verkossa uhkaavat riskit sekä ymmärtämään, mikä on todellista ja mikä valetta ja miten digitaalisia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Safer Internet -keskukset eri puolilla Eurooppaa auttavat tässä esimerkiksi tarjoamalla nuorille foorumin, jolla he voivat esittää huoliaan ja näkemyksiään. Kaikkien maiden olisi harkittava vastaavien digitaalisten tukiverkkojen rakentamista.

Verkkosuojelu, digitaalinen voimaannuttaminen ja digitaalinen osallisuus ovat maailmanlaajuisia haasteita. Yhdistämällä voimamme voimme käsitellä näitä kysymyksiä vaikuttavammin ja tehokkaammin. Tavoitteenamme on oltava turvallinen, varma ja luotettava digitaalinen tila, joka on digitaalisen yhteiskuntamme kulmakivi kaikenikäisille kaikkialla.