Euroopan kielten päivän paneelissa todettiin, että suomen kieli on täynnä lainasanoja muista kielistä. Puhtaita kieliä ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaankaan.
Kielet ovat eläviä. Ne muuttuvat ajassa eivätkä noudattele rajoja. Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltaja Henna Leskelän mielestä olisi tärkeää lisätä tietoisuutta siitä, että kieli ei elä tyhjiössä.
”Olemme olleet ja olemme edelleen yhteydessä muihin ihmisiin ja kieliin”, Leskelä korosti 26. syyskuuta Oodi-kirjastossa pidetyssä Euroopan kielten päivän paneelikeskustelussa.
Keskustelua juontanut toimittaja Roman Schatz totesi, että puhtaita kieliä ei koskaan ole ollut eikä tule olemaankaan. Ajatus ei ehkä miellytä puhdaskielisyyttä varjelevia. Helsingin yliopiston professorin Marja Vierroksen mukaan kielen variaatiot tuovat kuitenkin rikkautta kieleen, kommunikaatioon ja kulttuuriin.
Naapurista kauemmas
Suurin osa sanoistamme on rantautunut muualta esimerkiksi kolonialismin, uskonnon, kaupan ja muuttoliikkeen myötä. Kielelliset naapurimme ovat vaikuttaneet suomeen eniten. Henna Leskelä kertoi ruotsin kielen vaikutuksesta suomen kirjakieleen.
”Suomi sai virallisen kielen aseman ruotsin rinnalla vuonna 1863. Silloin ei vielä juurikaan ollut suomenkielistä hallinnon sanastoa eikä kielitaitoista virkamieskuntaa. Lähes kaikki kirjoitettu suomi oli siten peräisin ruotsinkielisten kynästä. Tämä väkisinkin vaikutti suomen kielen rakenteeseen ja sanastoon”, Leskelä totesi.
Toisen naapurimme viron kieli on veljeskielemme. Yliopistonlehtori Annekatrin Kaivapalu Helsingin yliopistosta kuvaili, kuinka kielissämme on niin paljon yhteistä, että virolaiset ja suomalaiset ymmärtävät kohtuullisen helposti toisiaan. Hänen mielestään maailmasta on yleisesti tullut iso globaali kylä.
”Kun olemme kaikki tekemisissä toinen toistemme kanssa, se heijastuu kieliin”, Kaivapalu sanoi.
Hieman kauempaa kaikuvat kieleemme balttilaiset lainat latviasta ja liettuasta. Lainaa ovat esimerkiksi sanat morsian, sisar ja herne. Lainasanojen lisäksi myös foneettinen ensimmäisen tavun painotus on saanut vaikutteita liiviläisten kielestä. Latvian kieli on omaksunut painotuksen.
”Tämän vuoksi suomalaisen on helpompi oppia latviaa kuin liettuan kieltä”, yliopistonlehtori Pauls Balodis Helsingin yliopistosta mainitsi.
Turun yliopiston väitöskirjatutkija Outi Pinomaa kertoi, että lainasanoja on saatu suomen kieleen myös italian kielestä. Esimerkiksi piano, aaria, akvarelli ja spagetti ovat tulleet suomen kieleen saapasmaasta. Kreikasta taasen ovat sivistyssanoina pidetyt erityislainat, kuten demokratia, filosofia ja metafysiikka. Marja Vierros kertoi, että suomen kielessä on lisäksi hyvin suuri ryhmä kreikkalaisperäisiä, suomen kieleen mukautuneita sanoja, kuten teatteri, idea, kriittinen, koulu ja kilo.
”Uudempia lainoja nykykreikasta tulee lähinnä turismin myötä”, Vierros sanoi.
Valtaako englanti muut kielet
Englannin ylivalta kielissä saattaa ahdistaa, mutta Henna Leskelän mielestä siitä ei tarvitse olla huolissaan – ainakaan sanaston tasolla. Leskelän huomio kiinnittyy kuitenkin tieteen, kaupankäynnin ja työelämän kieleen.
”Jos englanti on työkielenä, voi olla aika vaikea puhua asioista suomeksi. Nämä voivat olla vaaranpaikkoja, joita kielenhuoltajana korostan”, Leskelä sanoi.
Tutkimuskirjallisuus on pääosin englanninkielistä. Outi Pinomaa on huolissaan siitä, että muilla kielillä tehtyjä tutkimuksia jää lukematta.
”Pitäisi olla mahdollista kirjoittaa tieteellistä tekstiä myös suomeksi. Englanti on toki mainio kieli keskinäiseen kommunikointiin, koska sitä osataan Euroopassa laajalti.”
Annekatrin Kaivapalu kannustaa suomalaisia ja virolaisia kuitenkin keskustelemaan keskenään omalla äidinkielellään. Tutkimuksen mukaan virolaiset ja suomalaiset ymmärtävät kolmasosan toistensa kielistä ilman kieliopintoja.
”Toimii ihan hyvin keskusteluissa, jos vain molemmat ottavat huomioon, että toinen ei ihan kaikkea ymmärrä”, Kaivapalu totesi.
”Latviassa opiskelijat ja koululaiset keskustelevat niin, että puoli lausetta on latvian kielellä ja puolet englanniksi”, Pauls Balodis jatkoi.
Englantia kuulemme joka paikasta ilman kouluakin. Voisiko englannin kielen opetuksen sitten lopettaa, Roman Schatz kysyi. Kaivapalu vastasi, että mitä jos ensimmäinen vieras kieli olisikin jokin muu kieli. Englanti voisi tulla toisena tai kolmantena.
”Muiden vieraiden kielten taito on nyt paljon heikompi kuin mitä se oli joitakin vuosia sitten”, Kaivapalu sanoi. Henna Leskelä muistutti, että ei ole myöskään itsestäänselvyys, että kaikki osaavat englantia tai oppivat sitä hirveän helposti.
Suomalaisista useampikielisiä
Miten suomalaisista sitten saataisiin monikielisiä? Jos nuorempi sukupolvi etelässä osaakin kieliä, koko Suomi ei ole yhtä kansainvälinen. Henna Leskelän mukaan kaikilta suomalaisilta löytyy kyllä kielellisiä resursseja.
”Vanhempani ovat yksikielisesti suomenkielisiä. Nyt meillä Pohjanmaalla on ukrainalaisia töissä, ja yhtäkkiä on käynyt ilmi, että isäni osaakin englantia. Lisäksi hän hyödyntää Google-kääntäjää ja käyttää ukrainalaisten kanssa keskustellessaan piirtämistäkin apuna”, Leskelä kertoi.
Annekatrin Kaivapalun mielestä ruotsin kielen, kuten muidenkin kielten, opettelu on asennekysymys.
”Lapsemme kävivät jyväskyläläistä koulua ja aloittivat niin sanotusti pakkoruotsin. He olivat todella yllättyneitä, että miksi luokkakaverit eivät halua opiskella ruotsia – onhan se niin helppo kieli.”
Virossa on kaksi lukiota, joissa voi opiskella ruotsia. Maassa haluttaisiin 1990-luvun tapaan taas kovasti opiskella myös suomea.
”Venäjän hyökkäyssodan jälkeen ei ole enää oikein ollut haluja opiskella venäjää. Tilalle onkin tullut ensisijaisesti suomi. Koska suomen opettajia ei riitä, tervetuloa vain kaikki opettamaan Viroon suomea”, Kaivapalu kannusti.
Yleisöstä nousi paneelikeskustelun lopuksi esiin kysymys, missä määrin talous vaikuttaa kielilainoihin. Henna Leskelä vastasi, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.
”Eli myös talous- ja kulttuuripolitiikalla on oma roolinsa, aivan kuten Suomen ja Ruotsin historiassa, kun poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne vaikuttivat suomen kieleen”, Leskelä summasi.
Kieli keskiössä
Tapahtumaa järjestävät, Euroopan komission Suomen-edustuston kääntäjät Terttu Jokela ja Minna Holmberg olivat tyytyväisiä tapahtuman antiin.
”Oli hauska huomata, miten monilla aivan arkipäiväisillä sanoilla onkin alkuperä esimerkiksi latvian tai liettuan kielessä”, Terttu Jokela totesi.
Tapahtuman yleisössä mukana ollut Päivi Laihinen iloitsee kielien runsaudesta. Sveitsin suurlähetystössä työskentelevä Laihinen puhuu ja opiskelee useita kieliä.
”Suomen kieli on perusta, johon peilaan muita kieliä.”
Laihinen tuli kuuntelemaan paneelikeskustelua, koska oli jo ollut seuraamassa Euroopan kielten päivän muita tapahtumia.
”Olen iloinen siitä, että järjestettiin tapahtuma, jossa kieli oli keskiössä. Kielten oppiminen on minulle hyvin tärkeää.”
Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 5. lokakuuta 2023
- Laatija
- Suomen-edustusto