Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli23. marraskuuta 2023Suomen-edustusto

Laajentuminen on luonnollinen ja välttämätön osa EU:n tulevaisuutta

Tyyne Karjalainen
Tyyne Karjalainen / Copyright FIIA

Vuosien hiljaiselon jälkeen geopoliittinen tilanne sysäsi EU:n laajentumisen takaisin politiikan keskiöön. Euroopan komissio suosittaa jäsenyysneuvottelujen aloittamista Ukrainan ja Moldovan kanssa sekä ehdokasmaan asemaa Georgialle.

Euroopan komissio edistää nyt Euroopan unionin laajentumista toden teolla. Komission 8. marraskuuta julkaisemassa laajentumispaketissa esitetään yksityiskohtainen arvio Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon, Montenegron, Pohjois-Makedonian, Serbian, Turkin, Ukrainan, Moldovan ja Georgian edistymisestä niiden tiellä kohti Euroopan unionin jäsenyyttä.

Komissio suosittaa liittymisneuvotteluiden aloittamista Ukrainan ja Moldovan kanssa. Arvion mukaan Ukraina on toteuttanut yli 90 prosenttia komission edellyttämistä uudistuksista, mutta maan täytyy yhä jatkaa työtä korruption torjumiseksi, rajoittaa oligarkkien valtaa ja hioa vähemmistöihin liittyvää lainsäädäntöään. Myös Moldova on tehnyt merkittäviä uudistuksia, muun muassa kehittänyt oikeuslaitostaan ja korruptiontorjuntaelimiään.

Georgialle komissio suosittaa ehdokasmaan asemaa sillä ehdolla, että Georgia toteuttaa joukon komission listaamia uudistuksia, ja Bosnia ja Hertsegovinalle liittymisneuvottelujen aloittamista, kunhan maa edistyy riittävästi jäsenyysehtojen täyttämisessä.

Historiallisen nopea etenemisvauhti

Kroatian liittymisen jälkeen Euroopan unionin laajentumispolitiikka oli jäissä vuosina 2013–2022. Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan muutti kuitenkin tilanteen. Ukrainasta ja Moldovasta tuli EU:n jäsenehdokkaita vasta kesällä 2022, mutta jo joulukuun 2023 huippukokoukselta odotetaan ratkaisuja jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta maiden kanssa. Kyse on historiallisen kovasta vauhdista.

”Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Ukrainan sekä Moldovan halu liittyä EU:hun on antanut laajentumisneuvotteluille uutta pontta”, sanoo Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar

Hän jatkaa, että ”keskustelu laajentumisesta on noussut korkealle poliittisella agendalla, koska EU:n laajentumispolitiikassa on kyse pitkäaikaisesta investoinnista Euroopan rauhaan, vakauteen ja turvallisuuteen. Laajentumisella edistetään myös sekä nykyisten että tulevien EU-maiden vaurautta.”

”EU:ta kritisoidaan hitaudesta, mutta jäsenyysperspektiivin avaaminen Ukrainalle, Moldovalle ja Georgialle oli luonteva ja jopa helppo tapa reagoida nopeasti ja tehokkaasti sodan syttymiseen”, jatkaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen.

EU:n laajeneminen nousi laajasti keskusteluun syyskuussa, kun Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi vuosittaisessa unionin tilaa käsittelevässä puheessaan visionsa yli 30 maan ja yli puolen miljardin asukkaan EU:sta. Komission laajentumispaketin julkaisemisen jälkeen von der Leyen totesi, että laajentuminen on Euroopan unionille elintärkeää.

”Unionin valmiiksi saattaminen on unionin luonnollinen tulevaisuushorisontti, ja siihen liittyy tällä hetkellä myös vahva taloudellinen ja geopoliittinen logiikka. Aiemmat laajentumiset ovat osoittaneet, että laajentumisesta on valtavaa hyötyä sekä liittymisneuvotteluja käyville maille että EU:lle”, von der Leyen sanoi.

Tie täysjäsenyyteen on pitkä

Ulkopoliittisen instituutin lokakuussa julkaisemassa työpaperissa Tyyne Karjalainen analysoi EU:n laajentumispolitiikan tämänhetkistä kehitystä geopolitiikan, valtionrakennukseen liittyvien haasteiden sekä unionin sisäisen dynamiikan näkökulmista. Sen lisäksi, että laajentuminen avaa tulevaisuudennäkymiä sotaa käyvälle Ukrainalle sekä naapuruston maille, kyse on myös EU:n ulkopoliittisista tavoitteista.

”Jäsenmaat ovat tähän asti ajatelleet, että rauhaa, vakautta ja demokratiaa voidaan edistää Euroopassa laajentumatta enempää erityisesti itään, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana jäsenmaat ovat priorisoineet Venäjä-suhteitaan naapuruston sijaan”, Karjalainen sanoo.

Hyökkäyssota muutti tämän. ”Naapurustoa ei enää katsota ikään kuin Moskova-linssin läpi, eikä Venäjän intressejä haluta enää huomioida, koska se ei auttanut hyökkäyssodan ehkäisemisessä”, Karjalainen jatkaa.

Laajentumisessa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään geopolitiikasta vaan myös EU:n sisäisistä asioista. ”Jäsenvaltioiden välillä on ollut erimielisyyttä siitä, mikä on unionin tarkoitus, mitä uudistuksia tarvitaan ja tarvitaanko perussopimusten avaamista. Sisäiset kiistat ovat myös asioita, jotka ovat estäneet laajentumista ja voivat estää myös tästä eteenpäin, jos näitä asioita ei nyt pystytä nopeasti ratkaisemaan”, Karjalainen sanoo.

EU tukee taloudellisesti Länsi-Balkanin hakijamaita

Jäsenyysneuvottelujen aloittaminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita pikaista etenemistä osaksi EU:ta. Esimerkiksi Turkki aloitti neuvottelut jo vuonna 2005, mutta ne ovat jo pitkään olleet täysin jäissä. Maria Blässar muistuttaakin, että laajenemisen täytyy edetä yhtä matkaa ehdokasmaissa toteutettavien uudistusten kanssa.

Instrument for Pre-Accession Assistance eli IPA on Euroopan unionin rahoitusmekanismi ja liittymistä valmisteleva tukiväline, joka tarjoaa varoja Länsi-Balkanin ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille.

”Maille on annettu hyvin konkreettista apua. Esimerkiksi korruption vastainen taistelu, oikeusjärjestelmän toimiminen, tuomioistuinten riippumattomuus ja koko oikeusvaltion kehitys ovat todella tärkeitä asioita, joita pitää tukea”, Blässar sanoo.

Blässar lisää, että ”esimerkiksi vuosina 2014–2020 noin 100 000 opiskelijaa ja tutkijaa Länsi-Balkanilta osallistui Erasmus+ -ohjelmaan, ja EU:n jäsenmaiden ja EU-toimielimien asiantuntijat ovat auttaneet hakijamaiden hallintoa uudistusten tekemisessä”.

Kokonaan uusi tukimuoto on Länsi-Balkanin kasvupaketti. Yhteensä kuuden miljardin euron uudistus- ja kasvuväline vuosille 2024–2027 luo edellytykset Länsi-Balkanin maille asteittaiseen integroitumiseen matkalla kohti EU-jäsenyyttä. Sen avulla tulevia jäsenvaltioita mukautetaan sisämarkkinoiden sääntöihin, jotta ne pääsisivät hyötymään esimerkiksi vapaasta liikkuvuudesta ja yhtenäisestä euromaksualueesta jo ennen varsinaista jäsenyyttä.  

Blässar kertoo, että tukipaketin tavoitteena on myös lähentää alueen maita toisiinsa ja näin vakauttaa koko aluetta. ”Koska Länsi-Balkanilla on epävakautta ja luottamuspulaa, EU:n sääntöihin ja normeihin perustuvat yhteiset alueelliset markkinat toisivat näitä maita yhteen kaupan kautta.”

Kolmas tavoite on nopeuttaa uudistusten toteuttamista. ”Siellä on virstanpylväitä, ja rahoitusta ei anneta, ellei edistystä tapahdu. Jotta jäseneksi pääsee, liittyvillä mailla on oltava toimiva markkinatalous, kyky omaksua unionin säännöt sekä toimiva julkishallinto. Uudistusten myötä maat pystyvät myös houkuttelemaan paremmin ulkomaisia investointeja ja tälläkin saada alueellista vakautta edistettyä”, Blässar tiivistää.

Sodan lopputulos ratkaisee Ukrainan jäsenyyden

Samaan aikaan, kun geopoliittiset syyt käynnistivät laajentumisen, laajentumispolitiikkaa harjoitetaan nyt naapurustossa, jossa on meneillään hyökkäyssota. Vaikka geopoliittinen konteksti edistää laajentumista, se voi myös estää sen.

”Ukrainan puolustuksen lopputulos on yksi keskeisimmistä tekijöistä siinä, millä tavalla EU:n laajentuminen tosiasiassa voi onnistua tulevan kymmenen vuoden aikana, sillä unioni ei voi ottaa jäsenekseen sotaa käyvää maata tai maata, joka ei hallitse rajojaan”, Tyyne Karjalainen sanoo.

Maria Blässarin mukaan Ukraina on hämmästyttävän hyvin pysynyt pystyssä, mutta se ei selviä ilman ulkopuolista rahoitusta. Ilman tukea riskinä on, että Ukraina häviää ja myös muut naapurimaat valuvat Venäjän vaikutuspiiriin.

”EU auttaa Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen. Tuki myös lieventää kaikkia sodan vaikutuksia ja edistää vakautta Ukrainan sisällä. Ilman, että Ukraina on toimiva valtio, se ei pysty tekemään kaikkia niitä uudistuksia, joita jäsenyys edellyttää”, Blässar summaa. 

EU:hun ei pidä päästä pikakaistaa

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, laajentumista ja eriytyvää integraatiota tutkiva Tyyne Karjalainen on hahmotellut kolmea skenaariota laajentumiskehityksestä. ”Onnistunut laajentuminen edellyttää, että laajentumismenetelmää kehitetään entistä tehokkaammaksi, Ukrainan puolustus pitää, puolustusta tuetaan ja reformit onnistuvat niin ehdokasmaissa kuin EU:ssakin.”

Toisessa skenaariossa reformit epäonnistuvat, mutta maat otetaan geopoliittisista syistä mukaan unioniin. Tällöin on vaarana, että EU:ssa päädytään yhä useammin jumeihin päätöksenteossa, ja unionin relevanssi laskee.

”Siksi reformeista ei voida joustaa eikä Euroopan unioniin voi olla pikatietä”, Karjalainen sanoo.

Kolmannessa skenaariossa naapurusto ei enää tavoittele EU:n jäsenyyttä eivätkä hakijamaat enää edistä demokraattisia reformeja.

”Tällaiseen lopputulokseen voidaan päästä jatkamalla politiikkaa, jota on nyt tehty viimeisen kymmenen vuoden ajan eli viivytelty. Ei ole onnistuttu tarjoamaan uskottavaa jäsenyysnäkymää eikä tukemaan naapuruston maita riittävästi näiden reformien täyttämisessä”, Karjalainen jatkaa.

Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli

Tiedot

Julkaisupäivä
23. marraskuuta 2023
Laatija
Suomen-edustusto