Keskustelua maahanmuutosta ja muuttoliikkeistä

Euroopan komission Suomen-edustusto ja sisäministeriön maahanmuutto-osasto järjestivät maahanmuuttoaiheisen seminaarin Eurooppasalissa 3. maaliskuuta. Seminaarissa käsiteltiin maahanmuuttoa sekä kansallisesta että EU-näkökulmasta arvioiden muun muassa maahanmuuton mahdollisuutta kompensoida ikääntymisen vaikutuksia, muuttoliikkeiden muutosten seurauksia sekä EU-yhteistyötä kansallisen paluu- ja palautustoiminnan tukena. Alustajina toimivat ETLAn toimitusjohtaja Aki Kangasharju, EU:n paluukoordinaattori Mari Juritsch muuttoliike- ja sisäasioiden pääosastosta ja apulaisyksikönpäällikkö Camilla Hagström kansainvälisten kumppanuuksien pääosastosta.

EU:n alueella asuvista ihmisistä 5,3 % (eli 23,7 miljoonaa) ei ole EU:n kansalaisia. Maailman 103 miljoonasta pakolaisesta 74 % tulee kehittyvistä maista. Laittomien maahanmuuttajien määrä on kasvussa: vuonna 2022 EU:hun saapui 170 000 laitonta maahanmuuttajaa (37 prosentin kasvu vuodesta 2021). Esimerkiksi köyhyys, luonnonkatastrofit, huoli turvallisuudesta sekä työ- ja opiskelumahdollisuuksien puute ajavat ihmisiä pois kotimaistaan. Kysymykset muun muassa maahanmuuttajien oleskeluluvista sekä heidän oikeuksistaan hyvinvointivaltion tarjoamiin etuihin ja turvaverkkoihin ovatkin herättäneet keskustelua. Miten toimimme?

Komission kansainvälisten kumppanuuksien pääosaston apulaisyksikönpäällikkö Camilla Hagströmin mukaan jäsenmaiden yhteisten linjojen kehittämisen lisäksi on tärkeää parantaa koordinointia myös unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Osa ratkaisua voisi löytyä komission lähestymistavasta, jossa keskitytään työpaikkojen luomiseen ja nuorisoon lähtömaissa, mutta tärkeää on myös tukea kotimaihinsa palautettuja maahanmuuttajia.

Hagströmin mukaan tärkeää on muistaa se, että suurin osa maahanmuuttajista tulee EU:hun täysin laillisesti. Toisaalta maahanmuuttokeskustelun herkkä luonne tekee keskustelun suunnan muuttamisesta vaikeaa. Keskustelu keskittyy usein maahanmuuton negatiivisiin vaikutuksiin, ja olisikin tärkeää pyrkiä nostamaan esille myös maahanmuuton positiivisia puolia. Komissio on sitoutunut parantamaan maahanmuuttajien kohtelua, ja maahanmuutto tulee säilymään yhtenä komission prioriteeteista myös tulevaisuudessa.

ETLAn Aki Kangasharju painotti maahanmuuton tarvetta julkisen sektorin ja kansantalouden näkökulmasta. Väestörakenteen ennusteen mukaan Suomessa asuisi vuonna 2070 merkittävästi enemmän yli 75-vuotiaita samalla kun alle 50-vuotiaiden määrä olisi huomattavasti nykyistä pienempi. Maahanmuutto on Suomelle elintärkeää väestörakenteen epäsuhdan tasoittamiseksi ja hyvinvointipalvelujen järjestämiseksi tulevaisuudessa. Maahanmuuton lisääminen nykyisestä viidestätoistatuhannesta neljäänkymmeneen tuhanteen vähentäisi Kangasharjun mukaan valtion velan kasvua 40 prosenttiyksikköä ja pienentäisi kestävyysvajetta 2 prosenttiyksikköä.

Maahanmuuttajien koulutustasolla on toki merkitystä. Kangasharju viittasi Yhdysvalloissa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan vähän koulutettujen ihmisten maahanmuuton suorat talousvaikutukset saattavat olla negatiivisia, mutta epäsuorat vaikutukset voisivat olla positiivisia. Joissain skenaarioissa nettovaikutuskin voi olla positiivinen. Maaliskuussa julkaistavassa ETLAn tutkimuksessa todetaan, että tietyillä työvoimapula-aloilla (esim. lähihoitajat, hoiva-avustajat, siivoojat, tarjoilijat, bussikuskit) maksetut verot ovat alasta riippumatta suurempia, usein moninkertaisia, saatuihin tulonsiirtoihin verrattuna. Valtion velan kasvaessa ja väestön ikääntyessä on siis syytä etsiä ratkaisuja maahanmuuton parista.

Seminaarissa keskusteltiin myös EU:n paluu- ja palautusjärjestelmästä. EU:n paluukoordinaattori Mari Juritschin mukaan COVID-19-pandemian aikana palautukset laskivat 140 000:sta 70 000:een. Pandemian rauhoituttua luku ei ole kuitenkaan varsinaisesti noussut. Paluukoordinointi jäsenmaiden välillä on yhä huonoa: yhteisten intressien identifioiminen on yhä kesken, paluubyrokratia on monimutkaista ja järjestelmää vaivaavat viestinnälliset ongelmat. Paluujärjestelmä tulisi nähdä osana yhteistä rajavalvontaa. Puhetta on ollut Ranskan ja Saksan omien kattavien paluujärjestelmien avaamisesta muille jäsenvaltioille. Prosessi on kuitenkin kesken, ja kysymykset konkreettisesta toteutuksesta ovat auki. Yhteinen tilannekuva palautusten osalta puuttuu. Komissio esitti 14. maaliskuuta suosituksen jäsenvaltioille palauttamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta ja palauttamisten nopeuttamisesta, ja siitä keskustellaan Eurooppa-neuvostossa 23.–24.3.