Ihmiskeskeinen tekoäly perustuu yhteisiin arvoihin

Tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi sairauksien diagnosoinnissa, maataloustuotannon tehostamisessa ja monissa finanssimaailman toiminnoissa. Tiedon hallinnassa vastaan tulee kuitenkin tärkeitä eettisiä kysymyksiä. Kuka kerää tietoa ja mistä? Mihin sitä käytetään? Tekoälyn kehittyessä ja sen sovellusten määrän kasvaessa tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä, jotta ihmiset voivat luottaa uuteen teknologiaan. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen onkin ilmoittanut hakevansa koordinoitua eurooppalaista lähestymistapaa tekoälyn inhimillisiin vaikutuksiin.

Euroopan komissio on perustanut korkean tason asiantuntijaryhmän pohtimaan tekoälyn etiikkaa. Helmikuussa 2020 julkaistiin komission Valkoinen kirja otsikolla ” Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen ”. Julkaisussa pohditaan tekoälyn merkitystä Euroopan taloudelliselle ja teknologiselle kehitykselle sekä sen kehittämistä eurooppalaisten perusarvojen pohjalta. Eettiset näkökohdat huomioidaan myös komission vuonna 2018 esittelemässä tekoälystrategiassa .

ALMA-hankkeelle EU-rahoitusta ja Elements of AI -verkkokurssi kaikille EU-kielille

Suomessa EU rahoittaa muun muassa VTT:n ALMA-hanketta, joka soveltaa algebrallista koneoppimista (AML) puolueettoman ja luotettavan ihmiskeskeisen tekoälyn kehittämiseen. Hanke saa Euroopan innovaationeuvoston (EIC) rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelmasta. Tavoitteena on luoda uuden sukupolven interaktiivinen järjestelmä, jota käyttämällä ihmiset ja älykkäät koneet voisivat oppia ja ratkaista ongelmia yhteistyössä.

Ihmiskäyttäjän näkökulmasta algebrallinen koneoppiminen soveltuu erityisen hyvin sekä oppimisprosessin luotaamiseen että sen aktiiviseen edistämiseen, jolloin käyttäjän omat kognitiiviset kyvyt kehittyvät käsi kädessä tekoälyn kanssa. ALMA pyrkii ihmiskäyttäjien tietoa ja tyypillistä koulutusdataa yhdistävän oppimistapansa avulla vähentämään pelkän tilastotiedon mahdollisesti aiheuttamaa puolueellisuutta. Järjestelmä muokkaa interaktiivisesti oppimisprosessin etiikkaa ja parantaa luotettavuutta, sillä se noudattaa ihmisen asettamia eettisiä rajoitteita.

Helsingin yliopiston ja Reaktorin yhdessä toteuttama Elements of AI -tekoälykurssi puolestaan lisää ihmisten tietämystä tekoälystä. Maksuton, tekoälyn perusteisiin pureutuva verkkokurssi on ollut menestys Suomessa ja Euroopan unionin elinten käännöskeskus kääntää sen vuosien 2020–21 aikana kaikille EU:n virallisille kielille. Jatkossa kurssia tarjotaan koko Euroopassa yhteistyössä paikallisten yliopistojen kanssa.

Osallistujia on tähän mennessä kertynyt jo 430 000, joista noin 40 % on naisia – yli kaksinkertainen osuus verrattuna tietojenkäsittelytieteen kursseihin keskimäärin. Kurssilla opiskellaan teoriaa ja tehdään käytännön harjoitteita, ja opiskelijat voivat edetä omaan tahtiinsa. Helsingin yliopiston ja Reaktorin tavoitteena on perehdyttää yksi prosentti Euroopan kansalaisista tekoälyn perusteisiin vuoteen 2021 mennessä.

Perusoikeudet keskiössä

Millaisia eettisiä haasteita tekoälyyn sitten liittyy? Henkilötietoihin ja yksityisyyden suojaan liittyvät uhat on ehkäpä helpointa hahmottaa. Vääriin käsiin joutuneella tiedolla voi tehdä paljon haittaa. Tekoälyn avulla voidaan löytää erilaisten tietojen välisiä yhteyksiä, jolloin sen avulla voidaan jäljittää henkilöön liittyvää tietoa tai murtaa tiedon anonymisointi. Tämä taas voi vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi poliittisiin vapauksiin tai sananvapauteen.

Eurooppalaisiin perusarvoihin kuuluu myös syrjimättömyys. Tekoäly oppii, kun sille syötetään suuria määriä tietoa, ja jos tämä syöte on vinoutunut, lopputuloksena voi olla syrjivä järjestelmä. Näin voisi käydä esimerkiksi, jos diagnostiikassa käytettävää tekoälyä opetettaisiin vain miehiltä saaduilla tiedoilla, jolloin sen tuottamien tulosten soveltaminen naisiin olisi ongelmallista. Tämä voisi helposti johtaa hoidon epätasa-arvoisuuteen.

Lainsäädäntö ajan tasalle

EU-lainsäädännöllä on kosketuspintaa tekoälyyn useista eri näkökulmista. Esimerkiksi kuluttajansuojaan liittyvä sääntely, tuoteturvallisuus- ja tuotevastuulainsäädäntö, rotusyrjintädirektiivi, yhdenvertaista kohtelua työssä koskeva direktiivi sekä yleinen tietosuoja-asetus liittyvät tavalla tai toisella siihen, miten tekoäly kerää, käsittelee ja soveltaa tietoa. Komissio näkee kuitenkin kehitettävää myös lainsäädännössä, joka ei vielä aivan riittävästi huomioi kaikkia riskejä.

Myös EU-maiden erilaisten kansallisten sääntöjen yhtenäistäminen eurooppalaiseksi lähestymistavaksi on komission näkemyksen mukaan tarpeen, jotta eurooppalaiset yritykset pystyvät markkinoimaan ja myymään tuotteitaan yhteisillä sisämarkkinoilla ja kilpailemaan myös globaalisti. Investoimalla tekoälyn kehittämiseen EU pyrkii tukemaan yhteisiin arvoihin perustuvaa innovointia.