Skip to main content
Euroopan komission logo
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli27 tammikuu 2022Suomen-edustusto

Helsingille hopeaa Euroopan komission Esteetön kaupunki 2022 -kilvassa: Esteettömyyden parantaminen hyödyttää koko yhteiskuntaa

Esteettömyyden parantaminen
Jussi Hellsten / materialbank.myhelsinki.fi

Helsinki sijoittui loppuvuonna 2021 Euroopan komission järjestämässä eurooppalaiskaupunkien esteettömyyttä ja esteettömyyden edistämistä tarkastelevassa kilpailussa toiseksi. Kilpailumenestyksen taustalla on kaupungissa jo pitkään esteettömyyden eteen tehty työ.

Esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että rakennuksissa, joukkoliikenteessä sekä palveluissa otetaan kaikki ihmiset huomioon. Esteettömyydessä ei keskitytä ainoastaan liikkumisen parantamiseen, vaan kiinnitetään huomiota myös näkemiseen, kuulemiseen ja asioiden viestimiseen. Esteettömyyden edistäminen on ensisijaisen tärkeää yhdenvertaisuuden kannalta. Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä, että esteettömyys on hyväksi koko yhteiskunnalle, koska esteettömämpi yhteiskunta tekee liikkumisen ja toimimisen helpoksi jokaiselle.

Euroopan komission yhteistyössä Euroopan vammaisfoorumin kanssa järjestämä Esteetön kaupunki -kilpailu (Access City Award) on yksi komission vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian toimista, jonka tavoitteena on rakentaa Esteetön Eurooppa. Kilpailun ja siinä jaettavan palkinnon tarkoituksena on edistää esteettömyyttä antamalla tunnustus niille kaupungeille, jotka tekevät ja pyrkivät tekemään kaupunkiympäristöistään esteettömiä ja saavutettavia. Voitokkaat kaupungit saavat rahapalkinnon sekä näkyvyyttä, jonka ansiosta ne toimivat suunnannäyttäjinä muiden kaupunkien esteettömyystyölle.

Vuoden 2021 lopulla 11. kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui 40 kaupunkia ympäri Eurooppaa. Paljon valmistautumista vaatineessa kilpailussa Helsinki saavutti toisen sijan Luxemburgin napatessa ykkössijan ja Barcelonan sijoittuessa kolmanneksi. Helsinki ylsi toiselle sijalle toistamiseen, sillä edellisen kerran se on päässyt puraisemaan hopeamitalia vuonna 2015.

Helsingin kaupungin esteettömyysasiamies Pirjo Tujula: Esteettömyydestä on tullut tavanomaista

Helsingin kaupungilla kilpailuprosessista vastannut esteettömyysasiamies Pirjo Tujula on työskennellyt esteettömyysasioiden parissa jo yli 20 vuoden ajan. Hän kertoo nähneensä, kuinka suhtautuminen esteettömyyteen on tänä aikana muuttunut: enää sitä ei nähdä omana asianaan, vaan normaalina osana palveluiden ja kaupunkiympäristön suunnittelua. 

”Esteettömyys on nykyisin tuotu osaksi kaikkea, mitä kaupungissa tehdään. Tämä on juuri oikein, sillä esteettömyydessä on kyse kaikille sopivasta ympäristöstä, eikä sitä ole syytä käsitellä erillisenä asiana”, Tujula kertoo.

Helsingin esteettömyysajattelu perustuu jatkuvaan yhteistyöhön muun muassa kansalaisjärjestöjen kanssa.  

”Lähestymistapaan kuuluu tiivis yhteistyö vammaisjärjestöjen kanssa kaupungin vammaisneuvoston kautta sekä hyväksi todettujen käytäntöjen jakaminen ja käyttöönotto”, Tujula kertoo.

Helsingin toimiin esteettömyyden parantamiseksi viime vuosina lukeutuu muun muassa matalalattiaisten Artic-raitiovaunujen käyttöönotto sekä suosittuun ulkoilu- ja retkeilypaikka Lammassaareen vievän kapean pitkospuureitin korvaaminen leveämmällä ja esteettömällä lankkupolulla. Kansainvälistäkin huomiota kaupunki on puolestaan saanut digitaalisella Palvelukartalla, jonka avulla kuka tahansa voi tarkastella, onko esimerkiksi jokin julkinen tila tai vaikka varhaiskasvatuspaikka esteetön. 

”Juuri tällä hetkellä keskitymme erityisesti raideliikenteen esteettömyyden jatkokehittämiseen sekä sähköisten palveluiden saavutettavuuden parantamiseen. Työn alla on myös suositun Töölön Kisahallin esteettömyyden kehittäminen sekä vuonna 2012 laadittujen esteettömyyslinjausten päivittäminen”, Tujula luettelee.

Esimerkit kertovatkin kaupungin työstä juuri Esteetön kaupunki -kilpailussa mitatuilla osa-alueilla, sillä siinä tarkasteltiin esteettömyyttä yleisillä alueilla ja rakennuksissa, digitaalisissa palveluissa, luontokohteissa sekä liikenteessä. Tujula arvelee, että näiden ohella Helsingin panostus saavutettavuuteen toi sille kilvassa lisäpisteitä ja erotti sen kilpakumppaneistaan.

”Esimerkiksi kaupungin tuottamat esteettömyyssymbolit ovat kaikki vapaasti käytettävissä ja saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi verkossa. Pyrimme tekemään kaiken avoimesti niin, että muutkin voivat sitä hyödyntää”, Tujula kertoo.

Itse kilpailuprosessikin oli vaativa: Kaikki hakemuksessa esitetyt esteettömyystoimet piti pystyä todentamaan tuomaristolle video- ja kuvamateriaalin avulla. Kilpailuhakemuksen kokoaminen vaati yhteistyötä esimerkiksi Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL:n kanssa. Urakan lopussa vaiva kuitenkin palkittiin.

”Toinen sija voimaannutti ja tuntui hyvältä. Tässä työssä saa aika harvoin positiivista palautetta – kuten usein Suomessa, jos menee hyvin, niin ollaan hiljaa. Kyllä tulos antaa lisäpotkua ja uskoa omaan tekemiseen”, Tujula hehkuttaa.

Sijoituksellaan Helsinki nappasi itselleen myös 120 000 euron palkintosumman.

”Tavoitteemme on löytää vammaisneuvoston kanssa jokin konkreettinen ja näkyvä kohde, johon rahaa käytettäisiin, vaikka asentamalla lisää penkkejä. Käyttökohdetta mietitään vielä”, Tujula toteaa.

Vammaisfoorumin Anni Kyröläinen: Sijoitus oli ansaittu

Hiljattain Suomen vammaisjärjestöjen kattojärjestönä toimivan Vammaisfoorumin pääsihteeriksi nimitetty Anni Kyröläinen näkee Helsingin toisen sijan ansaittuna. Esteettömyys on kaupungissa hyvällä tolalla, myös muihin suomalaisiin ja eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna.

”On kuvaavaa, että Suomessa moni vammainen haluaa muuttaa suuriin kaupunkeihin ja erityisesti Helsinkiin, koska tietää, että voi toteuttaa niissä omannäköistään elämää”, Kyrölainen kuvaa.

Kyröläinen kehuu erityisesti kaupungin tapaa tiedottaa esteettömyydestä.

”On helppo löytää tietoa siitä, mitkä palvelut ja paikat ovat esteettömiä. Tämän kaltainen etukäteistieto on vammaisille todella tärkeää. On tosi kurjaa, jos lähtee liikkeelle ja tajuaa vasta myöhemmin, ettei paikka olekaan esteetön”, pyörätuolilla liikkuva Kyröläinen kertoo.

Esteettömyys vaatii kuitenkin jatkuvaa työtä, eli petrattavaakin pääkaupungissa löytyy. Esimerkiksi Kyröläinen nostaa Helsingin mukulakivikadut, joilla liikkuminen on vaikka pyörätuolia käyttävälle hankalaa. Barcelonassa vastaavilla kaduille on rakennettu tasoitetut reitit, joita pitkin kulkeminen sujuu ongelmitta.

”Nämä ovat pieniä asioita, mutta jos on esimerkiksi työmaa tai muu poikkeusjärjestely, niin poikkeusreitin esteettömyys tuntuu usein unohtuvan. Talvella jalkakäytävien eteen aurataan usein lumivallit, minkä vuoksi autoteitä ei pääse ylittämään pyörätuolilla, jolloin täytyy poiketa autotien puolelle”, Kyröläinen toteaa.

Perustamassaan Riesa Consultative -yrityksessä esteettömyys- ja yhdenvertaisuusasioissa organisaatioita konsultoiva Kyröläinen toivoo, että lisäpotkua esteettömyyden edistämiseen on tulossa kesällä 2022, kun EU:n esteettömyysdirektiivi tulee voimaan. Kyröläisellä on myös toive EU:n suuntaan.

”Esteettömyydestä olisi tärkeä viestiä painottamalla sitä, että se on hyvä asia ja koskee meitä kaikkia. Esimerkit siitä, kuinka organisaatiot ja kaupungit kilpailevat ketkä ovat esteettömyydessä parhaita, ovat tärkeitä, ja niistä pitäisi kertoa laajemmin”, Kyröläinen painottaa.

Tiedot

Julkaisupäivä
27 tammikuu 2022
Laatija
Suomen-edustusto