Eurooppa juhlii monikielisyyttä

Helsingin yliopiston kielikeskus tarjoaa tutkintovaatimuksiin kuuluvaa opetusta, kuten suomen, ruotsin ja vieraan kielen kursseja, akateemisia tekstitaitoja ja puheviestintää, mutta myös monipuolisen valikoiman valinnaisia vieraiden kielten opintoja niistä kiinnostuneille. Opiskelija voi poimia tarjonnasta vaikkapa arabiaa tai japania tutkintoaan täydentämään ja pääsee samalla tapaamaan muiden tiedekuntien opiskelijoita.

Kielikeskuksen opetuksen kehittämisen asiantuntija Janne Niinivaara näkee kielitaidon ensisijaisesti avaimena muiden kulttuurien ymmärtämiseen – niin globaalisti ja Euroopassa kuin omissa kotoisissa yhteisöissämmekin. Suhteiden luominen ja ylläpitäminen vieraskielisten naapureiden, kollegojen tai harrastuskavereiden kanssa onnistuu paremmin, kun käytettävissä on enemmän kuin yksi kieli.

”Kielitaito on toki olennaista esimerkiksi kauppasuhteiden, diplomatian ja työmahdollisuuksien kannalta, eikä sen merkitystä työelämätaitona voi liikaa korostaa. Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, että halutaan ymmärtää, mitä kaukana maailmalla tehdään ja puhutaan, vaan tämän päivän Suomikin on monikielinen. Kielten osaamisessa on myös kyse tässä omassa, monikielisessä ja -kulttuurisessa yhteiskunnassamme toimimisesta”, Niinivaara toteaa.

Laadukas kieltenopetus ansaitsee kiitokset

Suomalaisilla on maine kielitaitoisena kansana. Osasyy tähän lienee se, ettei omaa kieltämme juuri puhuta muualla, jolloin meidän on osattava muita kieliä pystyäksemme kommunikoimaan maailmalla. Pelkkä tarve ei kuitenkaan kielitaitoa takaa, ja Niinivaara haluaakin osoittaa kiitokset kielten opettajille joka oppiasteella varhaiskasvatuksesta korkeakouluun.

”On tärkeää huomioida, miten laadukasta kielipedagogiikkaa Suomessa harjoitetaan ja millaisia ammattilaisia meillä on tuolla kentällä. He onnistuvat päivittäisessä työssään herättämään kiinnostusta vieraita kieliä kohtaan ja luomaan oppilaille tunteen, että nämä asiat ovat opittavissa ja hyödyllisiä. Eikä hyödyn tarvitse olla konkreettista ja mitattavaa, vaan riittää, että kielen osaaminen rikastaa elämää, avartaa ja palkitsee.”

Suomalaisten koulujen kielivalikoimaan on viime vuosina tullut uusia vaihtoehtoja, ja ensimmäisenä vieraana kielenä voi nykyisin opiskella esimerkiksi kiinaa. Toisaalta suurin osa perheistä valitsee edelleen englannin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, ja kielitaidon rajoittuminen englantiin on herättänyt huolta. Niinivaara tunnustaa englannin merkityksen ja hyödyn, mutta peräänkuuluttaa kielten moninaisuutta.

”On hyvä, että kielten opiskelun aloitusta on aikaistettu ja että kielivarannon kaventumisesta puhutaan. Pelkän yhden valtakielen varaan ei kansainvälisyyttä kannata rakentaa, vaan on motivoitava ja rohkaistava oppijoita muidenkin kielten pariin. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uuden kielen opiskelua, vaikka monet saattavat kuvitella, ettei se aikuisena enää onnistu. Tarvitaan tukea, ajattelun avartamista ja sen ymmärtämistä, että ulottuvillamme on lukuisia kieliä ja kulttuureja, eikä meidän kannata sulkea oman oppimisemme ovia”, Niinivaara sanoo.

Löydä oma tapasi oppia

Nykyisin oppimiseen onkin monenlaisia tapoja ja mahdollisuuksia. Jollekin sopii perinteinen luokkahuoneopetus, toinen opettelee mieluummin omassa tahdissaan mobiilisovelluksen avulla. Parhaiten syntyy tuloksia, kun opiskelu ja ympäröivä maailma tukevat toisiaan ja kieltä on mahdollisuus käyttää arjessa.

Kielitaito on myös osa työelämässä paljon puhuttua jatkuvan oppimisen kulttuuria. Jokainen vieraalla kielellä kirjoitettu sähköposti on esimerkki kielitaidosta käytännössä, eikä omaa osaamistaan pidä Niinivaaran mukaan ylenkatsoa. Moni vähättelee kielitaitoaan, vaikka käyttää vieraita kieliä säännöllisesti arjen tilanteissa.

”Jos ainoana tavoitteena on täydellinen natiivitason kielitaito, tavoitetta kannattaa vaihtaa. Jo se, että osaa sanoa ”hyvää huomenta” ja ”anteeksi, missä on museo” on kielitaitoa, josta voi lähteä rakentamaan eteenpäin. Sellainenkin ihminen, joka ajattelee, ettei ole hyvä kielissä ja häpeää vieraan kielen puhumista, voi löytää itsestään kieli-ihmisen. On vain löydettävä se oman kokoinen ja näköinen tapa oppia.”

Monikielisyyskin kaipaa tukea

Yksi Euroopan kielten viikon tapahtumista on paneelikeskustelu, jonka otsikko on ”Monikielisyyden tukeminen arjessa, työelämässä ja yhteiskunnassa”. Äkkiseltään voisi ajatella, että monikielisyydestä olisi pelkkää hyötyä, mutta asia ei ole aivan näin yksinkertainen.

”Monikielisyyden haasteet liittyvät paljon identiteettiin ja ympäröivään maailmaan. Yhden, täydellisesti hallittavan kielen malli istuu edelleen melko tiukassa, eikä meillä ehkä ole vielä kaikkialla koulutuksessa tai viestinnässä riittävästi monikielisyyttä tukevia käytänteitä. Meidän tulisi pohtia enemmän, miten useammat kielet valjastetaan rikkaudeksi ja miten asioita voisi tehdä monikielisesti luokkahuoneessa tai työyhteisössä. Tarvittaisiin kaikkien jakama ja tunnistama perustyökalupakki”, Niinivaara sanoo.

Paneelia ja muuta ohjelmaa voi ilmoittautua seuraamaan Helsingin yliopiston verkkosivuilla . 1.10. pidettävään ”Mitä kuuluu kielitaitoon?” -päätapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua.