Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli25. toukokuuta 2021Suomen-edustusto

Euroopan raideliikenne on mukana vihertämistalkoissa

Vuosi 2021 on Euroopan rautatieliikenteen teemavuosi, jonka aikana korostetaan rautatieliikenteen etuja kestävänä, älykkäänä ja turvallisena liikennemuotona. Euroopan komission Suomen-edustusto järjesti 7. toukokuuta osana Eurooppa-päivän ohjelmaa...

Tilaisuudessa keskustelua aiheesta alusti Euroopan komission liikenteen ja liikkumisen pääosaston pääjohtaja Henrik Hololei. Keskusteluun osallistuvat lisäksi Väyläviraston toimialajohtajaMirja Noukka ja projektipäällikköJuha Lehtola sekä Traficomin johtava asiantuntija Kaisa Sainio. Tilaisuuden juonsi Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila.

Hololei totesi pandemian osoittaneen, että kriisitilanteissa tarvitaan EU:n tasolla koordinoituja, oikeasuhteisia ja oikea-aikaisia toimia, joilla tuetaan liikennealaa sekä vihreässä että digitaalisessa siirtymässä. Samalla parannetaan liikennealan kestävyyttä tulevien kriisien varalta. Myös EU:n hyvin toimivia sisämarkkinoita on jatkuvasti kehitettävä ja päivitettävä. Lisäksi esimerkiksi sääntelystä on tehtävä tehokkaampaa ja esteitä on poistettava yhtenäisen eurooppalaisen liikennealueen luomiseksi.

Strategia kestävän, älykkään ja joustavan liikennejärjestelmän luomiseksi Eurooppaan

Komissio hyväksyi viime joulukuussa uuden kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian , jonka keskeisenä tavoitteena on tehdä eurooppalaisesta liikennejärjestelmästä kestävä, älykäs ja joustava. Tavoitteena on myös löytää keinot liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 90 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi kaikista liikennemuodoista on tehtävä kestävämpiä. Lisäksi multimodaalisessa liikennejärjestelmässä, jossa yhden matkan aikana voidaan hyödyntää useampaa liikennemuotoa, kuten autoa ja junaa, on oltava laajasti saatavilla kestäviä vaihtoehtoja. Rautatiealan osalta komissio on sisällyttänyt strategiaan seuraavia tavoitteita:

· suurnopeusrautatieliikenne kaksinkertaistuu Euroopassa vuoteen 2030 mennessä ja kolminkertaistuu vuoteen 2050 mennessä

· rautateiden tavaraliikenne kasvaa vähintään 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä

· rautateillä on mahdollisuus kilpailla tasapuolisilla toimintaedellytyksillä muiden liikennemuotojen kanssa vuoteen 2030 mennessä esimerkiksi kustannusten osalta.

Tavoitteisiin pääsemistä edistetään Hololein mukaan monin tavoin, esimerkiksi

· kannustamalla matkustajia käyttämään pitkillä matkoilla rautatieliikennettä sekä parantamalla lippu- ja aikataulutietojen saatavuutta

· tarkistamalla rautateiden tavaraliikenteen käytäviä koskeva asetus: ensin yhdenmukaistetaan se Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) suuntaviivojen kanssa ja toisessa vaiheessa parannetaan liikennekäytävien toimintaa kilpailukykyisempää rahtiliikennettä varten

· edistämällä alan innovointia ja digitalisaatiota muun muassa tehostamalla yhtenäisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän ( ERTMS, European Rail Traffic Management System) käyttöönottoa ja hyödyntämistä.

Vetyteknologian kehittymisen puolestaan odotetaan tuovan rautatieliikenteelle uusia mahdollisuuksia joustavana, nollapäästöisenä ja mahdollisesti kustannuksiltaan kilpailukykyisenä korvaajana dieselillä kulkeville junille ja rekoille.

Rautatiealan elpyminen ja kehittäminen sekä vihreä siirtymä edellyttävät huomattavia investointeja

Koronapandemia on ollut vaikeaa aikaa rautatiealalle ja liikenteelle yleensä. Vaikka rautatieala ja erityisesti tavaraliikenne ovat osoittaneet kestokykynsä, totesi Hololei komission tiedostavan rautatiealan elpymisen edellyttävän lähivuosina huomattavia investointeja. Esimerkiksi se, että elpymis- ja palautumistukivälineestä on kansallisella tasolla kohdistettava 37 prosenttia vihreään siirtymään, on jäsenmaille merkittävä mahdollisuus tukea rautateiden nykyaikaistamista.

Hololein mukaan Suomi on suhtautunut hyvin maltillisesti suunnitelmiinsa käyttää näitä varoja rautatiehankkeisiin. Vaikka hän kertoo tukevansa rautatieliikenteen digitalisaatiota edistävää Digirata-hanketta , hän toivoisi näkevänsä enemmän ehdotuksia erityisesti Helsinki–Tampere–Oulu-pääradan kaltaisten ensisijaisten yhteyksien päivittämiseksi.

Suomella on EU-jäsenmaiden joukossa korkeimmat liikenteen vähähiilisyystavoitteet. Niiden saavuttamiseksi tarvitaan konkreettisia suunnitelmia, joissa panostetaan rataverkkoon. Päärautatie Helsingistä Oulun kautta Ruotsin-vastaiselle rajalle toimii Pohjanmeri–Itämeri-käytävällä suorana jatkona Rail Balticalle, joka yhdistää Baltian maat Länsi-Eurooppaan. Rail Baltican edistäminen on siten myös Suomen vähähiilisten liikenneyhteyksien kannalta ratkaisevan tärkeä hanke, sillä se tarjoaa nopean ja luotettavan vaihtoehdon meriliikenteelle.

Keskustelussa pohdittiin raideliikenteen kehittämistä Suomessa

Keskustelun juontanut Ismo Ulvila teki Hololein kattavasta alustuksesta yhteenvedon, minkä jälkeen panelistit kommentoivat vuorollaan alustuksen teemoja ja raideliikenteen kehittämistä Suomessa.

Kaisa Sainio kertoi, että Traficom on aktiivisesti mukana alan sääntelyssä ja siihen vaikuttamisessa Suomessa ja Euroopassa. Unionin tasolla virasto edistää Euroopan rautatieviraston kautta Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitalisaation tavoitteita. Lisäksi Euroopan rautatieliikenteen teemavuonna Traficom pyrkii nostamaan esiin raideliikenteen ympäristönäkökohtia ja sen asemaa kestävänä liikennemuotona Suomessa.

Väylävirasto huolehtii Suomen rataverkosta eli noin 6 000 kilometristä raiteita. Mirja Noukan mukaan valtioneuvosto hyväksyi muutama viikko sitten 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja käsitteli samalla myös fossiilittoman liikenteen tiekarttaa . Nämä linjaukset antavat Väylävirastolle työkaluja siihen, miten eri tavoitteita viedään eteenpäin ja priorisoidaan. Rataverkon hallinnoijana virasto haluaa varmistaa, että verkko tarjoaa hyvän alustan rautatieyrityksille ja heidän palveluilleen. Noukka korosti, että olemassa oleva rataverkko on pidettävä mahdollisimman hyvässä kunnossa, minkä lisäksi tarvitaan myös toimenpiteitä älykkään liikenteen ja digitalisaation edistämiseksi.

Väyläviraston projektipäällikkö Juha Lehtola kertoi puolestaan tarkemmin Digirata-hankkeesta. Suomen nykyisen rautatieverkon järjestelmät on rakennettu vuosikymmenten aikana. Monet järjestelmän osat ovat nyt tulossa elinkaarensa päähän, minkä vuoksi on tarpeen tehdä pitkäjänteinen korvausinvestointisuunnitelma. Tähän tarpeeseen vastataan Digirata-hankkeella. Väylävirastossa nähdään tärkeänä, että digitaalisen perustan päälle rakennetaan matkustajille ja esimerkiksi rahtiyrityksille tarkoitettuja palveluita saavutettavuuden parantamiseksi. Hankkeessa ollaan nyt siirtymässä valmistelusta toteutusvaiheeseen, ja sitä varten on haettu rahoitusta myös EU:n elvytyspaketista.

Multimodaalisuus ja digitalisaatio tärkeitä rautatieliikenteen kehittämisessä

Älykkään ja kestävän raideliikenteen kehittämisessä on ajateltava laajemmin muitakin liikennemuotoja. Hololei korosti, että multimodaalisuudesta on tultava uusi normi. Liikennemuotojen on oltava paremmin vuorovaikutuksessa keskenään digitaalisia ja älykkäitä ratkaisuja hyödyntäen. Tässä asiassa Suomi voi toimia suunnannäyttäjänä esimerkiksi Digiradan osalta. Rautatiet on Hololein mukaan integroitava paremmin kaupunkiliikennejärjestelmään multimodaalisten solmukohtien avulla, jotta junasta tulee kilpailukykyinen vaihtoehto autolle.

Niin ikään Sainio näki, että rautatieliikenteen käyttöasteen nostamista pitää etsiä nimenomaan multimodaalisuudesta. Mielenkiintoisena hän pitää myös selvitystä duoraideliikennehankkeesta, jossa sama juna voisi liikkua sekä kaupunkiraide- että rautatiejärjestelmässä. Yhdistettyjen kuljetusten ja automaation raideliikenteelle tarjoamien mahdollisuuksien lisäksi Noukka luetteli henkilöliikenteen kehityskohteiksi esimerkiksi kaupunkien maankäytön suunnittelun ja yhdyskuntarakenteen. Tämän osalta olisi tärkeää tarkastella, miten kävellen ja pyöräillen pääsee liityntäliikenteen asemalle, miten palveluista on saatavilla tietoa sekä kuinka helppoja maksaminen ja lippujärjestelyt ovat käyttäjille.

Matkustajan näkökulmasta jokainen liikennemuoto toimii vielä liiaksi omana palvelunaan, ja matkan suunnittelu ja lippujen hankkiminen multimodaalisia matkoja varten on edelleen hankalaa. Tämän on muututtava, jotta voidaan saavuttaa tavoite, jossa 500 kilometrin pituiset matkat saataisiin hiilineutraaleiksi. Jotta ihmiset saadaan käyttämään rautatievaihtoehtoja, on myös olennaisen tärkeää, että suosituista kaupunkiliikennesovelluksista saa luotettavaa tietoa rautatievaihtoehtojen käytöstä matkustamiseen. Tämä edellyttää tietojen jakamista eurooppalaisten normien mukaisesti. Multimodaalisuuden toteuttamiseksi tarvitaankin enemmän vuorovaikutusta eri liikennemuotojen harjoittajien välillä sekä tietojen yhteiskäytön osalta eri toimijoiden kesken.

Hololein avauspuheenvuoro luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Katso tilaisuuden videotaltiointi alla

Tiedot

Julkaisupäivä
25. toukokuuta 2021
Laatija
Suomen-edustusto