Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
Lisäinformaatio22. joulukuuta 2022Suomen-edustustoArvioitu lukuaika: 3 min

​​​​​​​Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Kati Laitinen: ”Nuorten aktivoiminen on tärkeää”

Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Kati Laitinen

Edustuston kansalaisviestinnän päällikkönä on syyskuusta 2022 lähtien toiminut Kati Laitinen. EU-uransa Laitinen aloitti kääntäjänä vuonna 1997 komission käännöstoimen pääosastossa Luxemburgissa. Ennen nykyistä tehtäväänsä Laitinen työskenteli yksikönpäällikkönä ja suomen käännösosaston virkaatekevänä osastopäällikkönä.

Luxemburgissa vietettyjen 25 vuoden jälkeen Laitisen elämä Suomessa on solahtanut hyvin uusiin uomiinsa. Laitinen kertoo olevansa innoissaan uudesta tehtävästään, sillä kansalaisviestinnän päällikkönä hän kokee pääsevänsä entistäkin suorempaan kontaktiin suomalaisten kanssa.

”Kansalaisviestintä on aina ollut itselleni hyvin tärkeä asia. Tässä tehtävässä pääsen paitsi käyttämään hyväkseni kertynyttä kokemustani ja ammattitaitoani, myös tekemään myös monia uusia asioita”, Laitinen iloitsee.

Nuoret yhtenä viestinnän painopisteenä

Laitisella on kädet täynnä työtä, sillä edustustossa valmistellaan parhaillaan uutta strategiaa ja pohditaan jo esimerkiksi vuoden 2024 EU-vaaleja. Vahvana painopisteenä uudessa strategiassa tulevat olemaan myös nuoret.

”Olen taustaltani kieltenopettaja ja senkin vuoksi koen nuoret tärkeäksi kohderyhmäksi. Koronapandemia on kohdellut etenkin nuoria huonosti, ja monet asiat ovat jääneet heiltä kokematta. Nuoret ovat fiksuja ja tiedostavia, mutta samaan aikaan nykymaailma on heille hyvin stressaava. Tärkeää olisikin löytää keinoja aktivoida nuoria ja ohjata heitä kanavoimaan turhautuminen vaikuttamiseen ja maailman muuttamiseen”, Laitinen toteaa.

Vuosi 2022 on ollut Euroopan nuorison teemavuosi ja sen aikana kertyneet opit kootaan kansalaisviestinnässäkin talteen. EU:ssa on kuultu nuoria entistä herkemmällä korvalla, ja nuorten ääntä on pyritty nostamaan esiin esimerkiksi erilaisten tapahtumien avulla.

”Nuorten esille nostamia teemoja ovat esimerkiksi mielenterveys sekä seksuaalinen tasa-arvo. Nuoret ovat teemavuoden aikana vieneet näitä teemoja ja niitä koskevia viestejä eteenpäin muun muassa komission edustajille ja mepeille. Kansalaisviestintä voi tehdä parhaansa nuorten kuulemisessa ja aktivoimisessa myös jatkossa, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa”, Laitinen kertoo.

Sosiaalisen median avulla henkilökohtaisempaa viestintää

EU-kansalaiset muodostavat EU:n ja antavat sille sen legitimiteetin. Kansalaisviestinnän rooli on Laitisen mukaan selittää EU:n toimintaa ymmärrettävällä tavalla ja esimerkiksi kertoa, millä tavoin EU vaikuttaa suomalaisten elämään niin globaalilla kuin alueellisellakin tasolla. Viestit välittyvät edustuston kautta myös toiseen suuntaan, eli tietoa kansalaisten tarpeista ja näkemyksistä viedään myös EU-päättäjille.

”Aina ei tule ajatelleeksi, miten positiivisesti EU on vaikuttanut moneen asiaan. Esimerkiksi matkustaminen oli aikaisemmin haastavampaa: matkapuhelut ulkomailla maksoivat paljon ja lähes kaikissa Euroopan maissa käytettiin eri valuuttoja”, Laitinen sanoo.

Kansalaisviestintä on Laitisen mukaan muuttunut vuosien saatossa myös henkilökohtaisemmaksi. Sosiaalisen median kautta suora palaute EU:lle mahdollistuu ja kommentointia myös seurataan.

”Teknologia ja erilaiset alustat tarjoavat paljon erilaisia mahdollisuuksia. Aikaisemmin luotettiin lähinnä tiedotteisiin, mutta nykyisin tehdään yhteistyötä esimerkiksi sosiaalisen median vaikuttajien kautta. Tahti on myös kiihtynyt, ja asioihin reagoinnin täytyy olla nopeaa. Esimerkiksi disinformaatioon pitää puuttua nopeasti ennen kuin se ehtii levitä”, Laitinen painottaa.

EU:hun tarvitaan lisää suomalaisia

Tärkeäksi Laitinen kokee myös EU-urista viestimisen. Laitinen on aikaisemmassa työtehtävässään rekrytoinut suomalaisia EU-tehtäviin ja kertoo, että heitä olisi hyvä saada lisää EU-uralle. Seuraavien kolmen vuoden aikana reilu puolet esimerkiksi EU:n käännöstoimen suomalaisista työntekijöistä jää eläkkeelle.

”Suurin osa EU:n suomalaisvirkahenkilöistä on rekrytoitu vuosina 1995–1997 Suomen liityttyä EU:hun. Nyt tarvittaisiinkin hallittu sukupolven vaihdos”, Laitinen sanoo.

Pitkän uran tekeminen EU:lla ei ole Laitisen mukaan lainkaan harvinaista, sillä työ on kiinnostavaa ja mielekästä sekä palkka ja edut hyviä. Laitinen pyrkii yhdessä edustuston tiimin kanssa kertomaan suomalaisille EU:n tarjoamista monipuolisista urista ja mahdollisuuksista.

Edustusto jatkaa yhteistyössä Eurooppalainen Suomi ja Eurooppanuoret -järjestöjen ensi vuonna kiertuetta, jossa kerrotaan EU-urista nuorille. Lisäksi tulossa on TE-liven kanssa yhteistyössä toteutettu, EU-urista kertova ohjelmasarja, jota markkinoidaan edustuston kanavien lisäksi TE-palveluiden kanavilla.

Tiedot

Julkaisupäivä
22. joulukuuta 2022
Laatija
Suomen-edustusto