Skip to main content
Euroopan komission logo
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli19 syyskuu 2022Suomen-edustusto

EU:n puolustuspolitiikan työkalupakki: ”On järkevää luoda yhteisiä rakenteita ja tiivistää yhteistyötä puolustusasioissa”

Puolustuspolitiikka

Turun Eurooppa-foorumissa pohdittiin EU:n puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kehityssuuntaa Venäjän helmikuussa käynnistämän hyökkäyksen järisyttämässä maailmassa. Panelistien puheenvuoroissa korostui EU:n keskeinen rooli kokonaisturvallisuudessa sekä tarve yhä tiiviimmälle yhteistyölle.  

Venäjän helmikuinen hyökkäys Ukrainaan järisytti Euroopan turvallisuusjärjestyksen mannerlaattoja. Pian sodan alkamisen jälkeen vuosikymmeniä sotilaallista puolueettomuuttaan vaalineet Suomi ja Ruotsi hakivat puolustusliitto NATOn jäsenyyttä. Samaan aikaan EU-maa toisensa jälkeen ilmoitti lähettäneensä tai lähettävänsä Ukrainalle tarvikkeita aina kenttätykeistä kypäriin, lääkintätarvikkeisiin ja viltteihin.

Puolustusliitto NATOn ohella myös EU:n puolustusyhteistyö on noussut uudella tavalla keskusteluihin. Turvallisuuspolitiikan kehityksen suuntaviivoja hahmoteltiin Turun Eurooppa-foorumin paneelissa, jossa aihetta puivat Jonas Cederlöf Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastolta, kansainvälisten suhteiden johtaja Rasmus Hindrén Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta, EU-nuorisodelegaatti Lotta Tuominen Allianssi ry:stä sekä Euroopan parlamentin jäsenet Henna Virkkunen (EPP) ja Eero Heinäluoma (S&D). Keskustelua moderoi EU-politiikan pitkän linjan vaikuttaja ja tekijä Antti Peltomäki, joka pohjusti keskustelua kysymällä, miltä EU:n rooli puolustus- ja turvallisuuspolitiikan saralla näyttää.

Cederlöfin mukaan vastaus on selvä: EU on suurvalta turvallisuuden, sekä erityisesti kokonaisturvallisuuden – eli esimerkiksi hybridiuhkien torjunnan – saralla. ”EU on kokonaisturvallisuudessa todella vahva toimija, mutta se voisi olla vieläkin vahvempi”, Cederlöf kuvasi. ”Erityisesti avaruus-, kyber- ja hybridiasioissa Eurooppa tuo selkeää lisäarvoa. EU on esimerkiksi avaruuspalveluissa suurvalta.”

Jaettua uhkakuvaa etsimässä

Pakista löytyy työkaluja niin kiertoradalle kuin kyberavaruuteen – mutta miten puolustusyhteistyötä tulisi viedä eteenpäin? Hybridiosaamiskeskuksen Rasmus Hindrénin mukaan olisi tärkeää pyrkiä hyödyntämään unionin olemassaolevia vahvuuksia entistä paremmin. ”Yksi vahvuuksista on EU:n kokonaisvaltainen toimijuus. Tämä tarkoittaa puolustuksen kehitystä osana laajempia yhteiskunnallisia prosesseja”, Hindrén sanoi.

Polulla on kuitenkin muutamia kompastuskiviä, joista ensimmäinen liittyy EU:n toimielinten välisiin päätöksentekosuhteisiin. ”Unionissa esiintyy edelleen ristivetoa neuvoston ja komission välillä, mikä juontaa juurensa eri elinten toimivaltaeroista. Tämän vuoksi sisäinen ja ulkoinen turvallisuus nähdään liian usein toisistaan erillisinä asioina. Vaikka työtä asian eteen on tehty, olisi yhteensovittaminen tärkeää tilanteessa, jossa rajaa ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä ei enää ole olemassa”, Hindrén painotti.

Toinen haaste liittyy EU:n päätöksentekoon. Hindrénin mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa unionissa yksimielisyyttä vaativa päätöksentekomenettely ei enää sovellu maailmaan, jossa kriisit kehittyvät nopeasti ja jossa mahdolliset vastustajat voivat pyrkiä hajottamaan yksimielisyyden vaikuttamalla yksittäisiin jäsenmaihin.

Samalla myös jäsenmaiden eriävät turvallisuuspoliittiset näkemykset hankaloittavat yhteisen sävelen löytämistä. Erojen taustalla ovat maiden erilaiset historiat sekä niiden maantieteellinen sijainti, Henna Virkkunen kuvasi. ”Siksi on ollut vaikeaa löytää yhteinen näkemys niistä uhkista, joihin EU:n tulisi yhteisesti varautua”, Virkkunen totesi.

Tilanne on kuitenkin viimeisen vuoden aikana muuttunut. Tähän on vaikuttanut EU:n strateginen kompassi, jota luodessaan unionin jäsenmaat työstivät ensi kertaa yhteisen analyysin unioniin sekä yksittäisiin jäsenmaihin kohdistuvista uhkista. Kompassi on onnistunut kääntämään jäsenmaiden turvallisuuspoliittiset kompassineulat jossain määrin samaan suuntaan.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisäksi vaikuttanut EU:n ja NATOn väliseen yhteistyöhön ja työnjakoon, jossa unioni keskittyy erityisesti Ukrainan tukemiseen, Euroopan puolustusteollisuuden kehittämiseen sekä investointeihin, joilla parannetaan puolustukseen tarvittavaa infrastruktuuria. Tämä työ puolestaan tukee NATOa sen perustehtävän toteuttamisessa.

”EU huolehtii siitä, että saamme maantiet, rautatiet ja satamat sellaiseen kuntoon, että niitä voidaan sotilaallisesti hyödyntää, jotta sotilasjoukot pystyvät liikkumaan tehokkaammin unionin alueella. Näin NATO pystyy paremmin toteuttamaan kollektiivista puolustusta”, Virkkunen kertoi.

Turvallisuuspolitiikka ei ole ainoastaan puolustuspolitiikkaa

Eero Heinäluoma vertasi EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa paikallisjunaan sumupilven sisällä. Sumun vuoksi ei voi tietää, millä asemalla juna milloinkin on, mutta kulkusuunnasta tiedetään, mihin päin se on menossa. ”Maat tulevat askel askeleelta yhä useammassa asiassa siihen johtopäätökseen, että on järkevää luoda yhteisiä rakenteita ja tiivistää yhteistyötä puolustusasioissa”, Heinäluoma totesi.

Heinäluoma mainitsi esimerkkeinä muun muassa EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön – jonka kautta jäsenmaat pystyvät investoimaan yhteisiin, puolustuksensa suorituskykyä kehittäviin hankkeisiin – sekä konfliktien ratkaisuun tähtäävän rauhanrahaston. Seuraavana rakenteena vuorossa voisi olla EU-maiden puolustusministereistä muodostuva neuvosto, Heinäluoma visioi.

”Jossain vaiheessa tulemme näkemään puolustusministerien EU-neuvoston, joka lähtee johtamaan tätä työtä. Neuvoston kautta kansalaiset saavat paremman kuvan siitä, mitä puolustus- ja turvallisuusyhteistyön saralla tapahtuu, mikä ei tällä hetkellä ole erityisen läpinäkyvää. Neuvoston syntyminen on seuraava käännekohta, jonka kautta EU:n tekeminen saa enemmän ryhtiä”, Heinäluoma kertoi.  

Lotta Tuominen tarkasteli puolestaan EU:n lähestymistapaa kokonaisturvallisuuteen, johon sisältyy myös ihmisten hyvinvoinnista sekä yhteiskunnallisista osallistumismahdollisuuksista huolehtiminen. ”Pahoinvointi antaa tilaa myös radikalismille ja populististen liikkeiden kasvulle. Siksi on älyttömän tärkeää, että myös tämä puoli turvallisuudesta otetaan huomioon”, Tuominen totesi.

Tuominen antoi unionin tuoreelle strategiselle kompassille kehuja ja moitteita. Kehuja se sai siitä, että huomioon on otettu naisten rooli turvallisuudessa ja konfliktien ratkaisussa, mutta nuorten puuttumisesta kompassi sai moitteita. Toivoa kuitenkin on: Tuominen kertoi odottavansa innolla komissaari Jutta Urpilaisen johdolla rakennettavaa Youth Action Plan -strategiaa eli nuorisotoimintasuunnitelmaa mahdollisuutena kasvattaa nuorten vaikutusvaltaa EU:n ulkosuhteissa.

”Se on askel oikeaan suuntaan, jossa nuoretkin nähtäisiin tärkeänä osana turvallisuuspolitiikkaa”, Tuominen korosti.

Tilaisuuden tallenne alla

 

Tiedot

Julkaisupäivä
19 syyskuu 2022
Laatija
Suomen-edustusto