EU:n on jatkettava vihreän siirtymän edelläkävijänä

Europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen, Elsi Katainen ja Ville Niinistö sekä Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila pohtivat vihreän siirtymän ja EU:n päästötavoitteiden tulevaisuutta Eurooppa-foorumin keskustelutilaisuudessa.

Vihreä siirtymä eli siirtymä kestävään talouteen ja hiilineutraaliin yhteiskuntaan on EU:lle paitsi haaste myös valtava mahdollisuus. EU:n on jatkettava vihreän siirtymän edelläkävijänä, sillä muuta vaihtoehtoa sillä ei juuri ole, totesivat Eurooppa-foorumin paneelikeskustelijat Vihreä siirtymä: jatkaako EU tiennäyttämistä? -keskustelutilaisuudessa.

Ville Niinistön (Greens/EFA, vihr.) mukaan eurooppalaiset arvot, kuten ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio, ovat maailmalla uhattuina muun muassa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vuoksi. Etelä-Euroopan helleaalto ja laajalti riehuvat maastopalot osoittavat maailman siirtyneen epävakaan ilmaston aikaan, ja Euroopan talous joutuu kilpailemaan globaalisti niin Yhdysvaltojen kuin Kiinan kanssa.

”Ilmastokriisin torjunta on myös turvallisuuspolitiikkaa. Nyt rakennetaan sellaista taloutta, joka kestää nämä kriisit, joita tulee myös kamppailussa luonnonvaroista ja sopeutumisessa ilmastonmuutokseen. Tässä kaikessa pitää olla tiennäyttäjiä. Jos emme sitä tee, olemme perässähiihtäjä, jolle käy paljon huonommin”, Niinistö sanoi.

Elsi Kataisen (Renew, kesk.) mukaan EU:ssa ja Suomessa on siirrytty vihreän siirtymän vastustamisen sijaan näkemään sen mahdollisuudet. ”Se, että meillä on yrityksiä, edelläkävijyyttä, tutkimusta ja innovointia, auttaa meidän kilpailukykyämme”, Katainen sanoi.

Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvilan mukaan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutus koko maanosan autonomialle nähtiin äskettäisen energiakriisin aikana. ”Ajatelkaa, jos emme olisi tehneet kaikkea tätä etunojassa olevaa energia- ja ilmastopolitiikkaa ja tehostaneet ja tehneet puhtaita investointeja. Meidän liikkumavaramme EU:na olisi ollut paljon pienempi”, Ulvila huomautti.

Yhdysvaltojen valtiontuet haastavat Eurooppaa

Keskustelutilaisuuden vetäjän, Climate Leadership Coalition -verkoston toimitusjohtaja Tuuli Kaskisen mukaan Yhdysvallat yllätti Euroopan vuosi sitten lupaamalla kotimaiselle puhtaalle tuotannolle mittavat valtiontuet.

”Näkökulma on hyvin toisenlainen kuin Euroopassa. Meillä on ajateltu, että samanlainen toimintaympäristö kaikille on tavoiteltava asia”, Kaskinen sanoi. Hänen mukaansa Euroopan ja erityisesti Suomen kaltaisten pienten maiden on mahdoton tukea yrityksiään samoilla resursseilla, joita suurvallalla on käytössään.

Ville Niinistön mukaan Yhdysvaltojen julistautuminen ilmastonmuutoksen torjunnan keskeiseksi toimijaksi oli hyvä uutinen. Sen tekeminen uusiutuvaa energiaa ja vähäpäästöisiä ratkaisuja edistävän rahoituspaketin muodossa oli maalle käytännön sanelema ratkaisu.

”Kun poliittisesti ei saada päästörajoituksia tai päästökauppaa läpi senaatissa tai kongressissa, niin he menevät tälle tielle. Eurooppa puolestaan menee sillä tiellä, mihin olemme antaneet jäsenmaina EU:lle valtaa, eli EU voi tehdä yhteistä sääntelyä”, Niinistö sanoi.

Koska EU:n rahallinen panostus on pienempi, on Niinistön mukaan entistä tärkeämpää varmistaa, että varat menevät tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovatiivisiin ilmastoratkaisuihin.

”Julkista rahaa ei pidä pistää ympäristön kannalta haitallisiin hankkeisiin”, Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.) vahvisti.

Vihreässä siirtymässä on ristiriitoja

Matkalla kestävään talouteen EU:n on varottava, ettei ilmastopolitiikan varjolla aiheuteta uudenlaisia ympäristötuhoja. Ristiriitaisena keskustelijat pitivät varsinkin kaivosbuumia, jossa kaivetaan sähköautojen akkuihin tarvittavia mineraaleja.

”Totta kai on hienoa, että Suomessa on paljon akkuteollisuutta, uutta yrittäjyyttä ja osaamista. Mutta miten ihmeessä sallitaan se, että tätä hupenevaa luonnonvaraa on lupa käyttää, kun tiedetään se keskustelu, mitä käydään metsien suhteen”, Elsi Katainen sanoi.

Ville Niinistön mukaan vihreää siirtymää ei voi viedä läpi vain polttoainetta vaihtamalla tai ylikuluttamalla luonnonvaroja hyviin tarkoituksiin. Kaiken ytimessä tulee olla ekosysteemin kokonaisuuden kunnioitus ja luonnonvarojen kiertotalouteen pohjautuva ajattelutapa. EU:n sijaan vähäpäästöisten energiamuotojen murrosta johtavat nyt yksityiset sijoittajat, jotka vastaavat valtaosasta vihreään siirtymään tarvittavista investoinneista. Se, joka haluaa rahansa turvaan, sijoittaa hiilineutraaleihin kohteisiin.

”Periaatteessa ei kannata laittaa enää senttiäkään rahaa mihinkään, mikä aiheuttaa päästöjä, jos investoinnin mittakaava on 20–30 vuotta. Sääntelyn lisäksi nyt pitää miettiä, miten EU pystyy ohjaamaan tätä sijoittajien suunnasta tulevaa painetta Eurooppaan ja Suomeen”, Niinistö sanoi.

Kunnianhimo pidettävä korkealla

Sirpa Pietikäisen mukaan vihreä siirtymä on maraton, jossa on pidettävä mielessä lopullinen päämäärä ja etsittävä keinot päästä siihen. EU ei saa vajota itsetyytyväisyyteen vain siksi, että se on muita edellä.

Ismo Ulvila muistutti EU:n etenevän jatkuvasti oikeaan suuntaan komission vuonna 2018 antaman Puhdas planeetta kaikille -tiedonannon mukaisesti. Tiedonannossa mainittiin ensimmäistä kertaa EU:n tavoite muuttaa EU ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

Eurooppalaisen ilmastolain mukaan EU-maiden on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Komission hahmotelmaa vuoden 2040 kiristyvästä päästötavoitteesta odotetaan alkukesästä 2024.

EU:n ilmastopaneelin suosituksen mukaan päästöjen vähennystavoite tulisi asettaa noin 90 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Paneelikeskustelijat pitivät lukua haastavana, mutta mahdollisena.

”Siirtymä on kiihtymässä. Esimerkiksi viime vuonna EU tuotti ensimmäistä kertaa enemmän sähköä uusiutuvilla kuin maakaasulla tai ydinvoimalla”, Ulvila kertoi.

Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli