EU rakentaa polkua digitaaliselle vuosikymmenelle

EU rakentaa ihmiskeskeistä digitaalipolitiikkaa, jonka avulla luodaan niin kansalaisille kuin yrityksillekin kestävämpää tulevaisuutta ja hyvinvointia. Euroopan komissio esitti maaliskuussa Euroopan digitaalisen kompassin, jossa esitetään tavoitteet ja keinot Euroopan yritysten ja julkisen sektorin digitalisoimiseksi tämän vuosikymmenen aikana. Ursula von der Leyenin puheessaan unionin tilasta vuonna 2021 esittelemä Polku digitaaliselle vuosikymmenelle -suunnitelma puolestaan kertoo, miten digitaalisen kompassin tavoitteet on määrä saavuttaa.

Koronapandemian yhteydessä on havaittu, kuinka tärkeitä digitaaliset ratkaisut ovat kestävän yhteiskunnan ylläpitämisessä ja rakentamisessa. Lisäksi kriisi on paljastanut kuilun digiratkaisuja hyödyntävien yritysten ja perinteisiä, ei-digitaalisia työtapoja käyttävien yritysten välillä. Samalla tietoliikenneyhteysverkkojen erot kaupunkialueilla ja syrjäisillä maaseutualueilla ovat korostuneet.

Digitaaliteknologia muuttaa ihmisten elämää niin viestintätapojen, elämisen kuin työskentelynkin osalta. Digitalisaatiokehitys on synnyttänyt myös runsaasti uusia työmahdollisuuksia esimerkiksi kyberturvallisuus- ja data-asiantuntijoille.

Digitalisaation laajuuden vuoksi EU työskenteleekin useilla digitalisaatiota ja digitaalista muutosta edistävillä aloilla. Näihin aloihin lukeutuvat digitaaliset palvelut, datatalous, digiverotus, tekoäly, yhteydet, kyberturvallisuus, eurooppalainen digitaalinen tunnistaminen sekä oikeudenkäytön digitalisaatio.

Euroopan digitaalinen kompassi linjaa EU:n digitalisaatiotavoitteet

Komission maaliskuussa 2021 antamaan tiedonantoon sisältyvä digitaalinen kompassi on työkalu, jolla on tarkoitus konkretisoida EU:n vuoteen 2030 ulottuvat digitalisaatiotavoitteet. Nämä tavoitteet jakautuvat neljään pääkohtaan:

1. digitaalisesti osaava väestö ja pitkälle koulutetut digitaalialan ammattilaiset

2. suojatut ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit

3. yritysten digitalisaatio ja

4. julkisten palvelujen digitalisointi.

Jokaiselle pääkohdalle on määritelty omat, täsmälliset tavoitteensa. Keskeisiä toiminta-alueita niiden saavuttamiseksi ovat esimerkiksi pilvipalvelut, tekoäly, digitaalinen identiteetti, data ja yhteenliitettävyys.

Digitaalinen kompassi tukee EU:ta myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa ja auttaa Eurooppaa saavuttamaan tavoitteensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Digitaaliselle vuosikymmenelle johtava polku vie kohti digitalisaatiotavoitteiden saavuttamista

Unionin tila 2021 -puheessaan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti digitalisaation ratkaisevan tärkeää roolia ja painotti, että NextGenerationEU-välineessä digitalisointiin varattujen rahojen käyttö tulee ylittämään niille asetetun 20 prosentin tavoitteen.

Komission esittelemän, Euroopan digitaaliseen kompassiin perustuvan Polku digitaaliselle vuosikymmenelle -suunnitelman avulla EU pyrkii saavuttamaan Euroopan digitaalisessa kompassissa linjatut yhteiskunnan ja talouden digitalisaatiotavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmalla halutaan vahvistaa EU:n johtoasemaa digikehityksen alalla sekä edistää ihmiskeskeisiä ja kestäviä digitaalisia toimintamalleja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia niin kansalaisille kuin yrityksillekin.

Digitalisaatio on kuitenkin viime vuosina edennyt jäsenmaissa hyvin epätasaisesti. Polku digitaaliselle vuosikymmenelle -suunnitelmassa luotavan toteutusmekanismin puitteissa komission ja jäsenmaiden on määrä tehdä tiivistä yhteistyötä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi tavalla, joka ottaa huomioon jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet edistää suunnitelman tavoitteita.

Suunnitelmaan sisältyy myös digitaalista kehitystä mittaava seurantajärjestelmä, jossa tavoitteisiin etenemistä mitataan digitaalitalouden ja yhteiskunnan indeksillä (DESI). Vuosittain julkaistavassa, digitaalisen vuosikymmenen tilaa käsittelevässä raportissa komissio arvioi tavoitteiden edistymistä ja antaa toimintasuosituksia. Jäsenmaat puolestaan laativat kansallisen strategisen etenemissuunnitelman sekä vastaavat kansallisten toimenpiteiden suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta.

Tuoreessa vuoden 2021 DESI-digitalisaatiovertailussa Suomi sijoittui toiselle sijalle oltuaan kaksi vuotta ykkössijalla. Suomi on edelleen kärkipäässä inhimillisessä pääomassa, digitaaliteknologian integraatiossa ja julkishallinnon digitaalisissa palveluissa, minkä lisäksi Suomi on parantanut pisteitään monilla DESI-indeksin osa-alueilla. Suomen saama pistemäärä 67,1 on paljon korkeampi kuin EU-maiden keskiarvo 50,7. Tänä vuonna ykkössijalle nousi Tanska 70,1 pisteellä.

Polku digitaaliselle vuosikymmenelle -suunnitelmalla halutaan vauhdittaa myös usean maan laajoja yhteishankkeita, joiden tarkoituksena on edistää EU:n digitalisaatiotavoitteita ja -kehitystä tehokkaammin kuin yksittäisten maiden toimilla.

Komissio on laatinut yhteishankkeita varten alustavan luettelon, jossa mainitaan useita investointikohteita: datainfrastruktuuri, matalatehoiset prosessorit, 5G-viestintäverkot, suurteholaskenta, turvallinen kvanttitason infrastruktuuri, digitaalinen julkishallinto, lohkoketjuteknologia, digitaali-innovointikeskittymät ja investoinnit digitaalisen osaamisen kehittämiseen. Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoima IoT Compass Hub on yksi esimerkki digitaali-innovointikeskittymästä.

Monikansallisissa yhteishankkeissa on määrä kerätä investointeja jäsenmaiden ohella myös EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä. Hankkeisiin voivat tapauskohtaisesti investoida myös muut julkiset ja yksityiset tahot. Usean maan yhteishankkeilla voidaan kehittää ja ottaa käyttöön yleiseurooppalaisia huipputason valmiuksia strategisilla teknologia-aloilla ja parantaa näin Euroopan talouden kilpailu- ja selviytymiskykyä. Yksi esimerkki tällaisesta hankkeesta on Kajaanissa sijaitseva LUMI-supertietokone.

Digijätit kuriin lainsäädännöllä

Komission johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager vieraili Suomessa lokakuun lopulla. Vestager vastaa komissaarina EU:n digitaalisesta siirtymästä, ja hän on keskittynyt erityisesti valvomaan suurten teknologiayhtiöiden vallan kasvua. Yksi tärkeimmistä von der Leyenin komission prioriteeteista on teknologiapolitiikka, jonka konkreettisimpana tekona toimii vireillä oleva lakiehdotus uudeksi EU:n digimarkkinasäädökseksi (Digital Markets Act).

Vestager painottikin Ylen haastattelussa, että EU:ssa tarvitaan sellainen sääntelykehikko, että digijätit tietävät täsmälleen, mitä ne saavat ja mitä ne eivät saa tehdä. Tavoitteena on, että lainsäädäntö saataisiin voimaan vuoden 2023 alussa. Lisäksi komissio haluaa pitää huolen siitä, että Euroopan digitaaliset markkinat pysyvät jatkossakin kilpailukykyisinä. Vestager keskusteli vierailullaan myös nuorten kanssa Euroopan tulevaisuudesta ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksista.