Skip to main content
Euroopan komission logo
suomi
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli23. marraskuuta 2022Suomen-edustusto

Biodiversea-hanke tähtää Itämeren kestävämpään käyttöön

MEK
Copyright Jaakko Haapamäki/Metsähallitus

EU:n biodiversiteettistrategian tavoite on, että Euroopan meristä olisi suojeltu pinta-alassa mitattuna 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomen meripinta-alasta on tällä hetkellä suojeltu vasta noin 12 prosenttia, joten työtä riittää. Euroopan unionin rahoittamassa LIFE-IP BIODIVERSEA-hankkeessa tutkitaan, miten suojelualueverkostoa voitaisiin laajentaa tehokkaasti ja yhteiskunnalliset näkökohdat huomioiden.

LIFE-IP BIODIVERSEA on Suomen suurin Itämeren suojeluun keskittyvä yhteistyöhanke. Vuonna 2021 käynnistynyt hanke kestää kahdeksan vuotta, ja sen kokonaisbudjetti on lähes 20 miljoonaa euroa. 60 prosenttia rahoituksesta tulee EU:n LIFE-ohjelmasta, joka on unionin ympäristö- ja ilmastotoimien rahoitusväline. Hankkeen tilaajana on ympäristöministeriö, ja sen koordinoinnista huolehtii Metsähallitus. Lisäksi mukana ovat Ahvenanmaan maakuntahallitus, Suomen ympäristökeskus SYKE, Luonnonvarakeskus Luke, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Geologian tutkimuskeskus GTK sekä Baltic Sea Action Group BSAG.

Keskeinen osa hanketta on merialueiden kartoitus luontoarvoiltaan ja monimuotoisuudeltaan merkittävimpien kohteiden löytämiseksi. Kartoituksen avulla pystytään luomaan kuva alueiden geologisista ja biologisista ominaisuuksista ja uhanalaisista lajeista. Apuna käytetään Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman VELMUn tuottamia aineistoja. Tuloksena syntyy koko Suomen rannikon kattava tiekartta suojelualueverkoston kehittämiseksi. Ahvenanmaan merialue on hankkeessa erityisen huomion kohteena, sillä vain kolme prosenttia siitä on suojeltu.

Ihminen ja vieraslajit rasittavat ekosysteemejä

Uusien merellä sijaitsevien suojelualueiden perustamisen lisäksi hankkeessa pohditaan keinoja huomioida luontoarvoja entistä paremmin nykyisten merisuojelualueiden käytön ja hoidon suunnittelussa. Samalla tutkitaan ihmisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia vedenalaisiin ekosysteemeihin ja pyritään lisäämään ymmärrystä meriluonnon suojelun tärkeydestä.

”Hankkeen alkuvaiheessa on ollut tärkeää selvittää, mitä tietoa meillä eri organisaatioissa on ja mitä puuttuu. Olemme ryhtyneet analysoimaan suojelualueverkoston riittävyyttä ja pyrkineet löytämään biodiversiteetin kannalta merkittävimpiä alueita. Merikutuisen siian kutualueita on kartoitettu Itäisellä  Suomenlahdella ja meriharjuksen kutualueita Merenkurkussa ja Perämerellä. Olemme myös tutkineet alueisiin kohdistuvaa ihmisen aiheuttamaa painetta”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anette Bäck Metsähallituksesta.

Ihminen vaikuttaa meriluontoon muun muassa tuottamalla vedenalaista melua ja roskaamalla. Vedenalaisesta melusta laaditaan LIFE-IP BIODIVERSEA -hankkeessa kartta, josta käyvät ilmi Suomen saariston meluisat alueet. Näin vedenalainen ääniympäristö voidaan ottaa paremmin huomioon suojelutoimien ja virkistyskäytön suunnittelussa. Roskaantumista torjutaan suojelualueilla kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistyössä järjestettävillä siivouskampanjoilla.

Ihmisen lisäksi haasteita aiheuttavat vieraslajit, ja sen vuoksi aloitettiin kesällä vieraspetopyynnit. Tavoitteena on, että vuonna 2026 hankkeen puitteissa on saatu tyhjennettyä yhteensä 1 500 saarta minkeistä ja supikoirista, jotka ovat uhka saarten linnustolle. Tämä työ on jo aloitettu neljällä Suomen rannikon kahdeksasta alueesta. Linnuston tilannetta tarkkaillaan myös uudella, maastossa testatulla seurantamenetelmällä, jonka avulla on laskettu sekä pareja että poikueita.

Ennallistamalla parannetaan merilajiston elinympäristöjä

Yksi osa hankekokonaisuutta on merialueille jo aiheutuneiden vahinkojen korjaaminen. Yksi sen tärkeimmistä tavoitteista on merissä elävien lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien ennallistaminen. Tutkijoita kiinnostavat esimerkiksi Itämeren avainlaji rakkohauru, vaarantuneet meriajokasniityt ja suojaisat näkinpartaispohjat sekä erittäin uhanalainen meriharjus, jonka kantaa Pohjanlahden pohjoisosissa pyritään vahvistamaan. Uusilla kunnostusmetodeilla parannetaan sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien että kalojen kutupaikkojen tilaa.

”Merialueiden kunnostuksen osalta keräämme nyt kokemukseen perustuvaa tietoa toimivista ja kustannustehokkaista menetelmistä. Ensimmäiset kunnostuskohteet on kartoitettu, ja meillä on ensi vuodelle tiedossa kymmenen pilottikohdetta. Näihin kuuluu muun muassa jokisuisto itäisessä Suomenlahdessa, fladoja eli kynnyksellisiä matalia lahtia Merenkurkussa ja Hangon ja Tammisaaren seudulla sekä kosteikkoja, joista vesi kulkee näihin mataliin lahtiin”, Anette Bäck kertoo.

Tänä vuonna 30 vuotta täyttäneestä LIFE-ohjelmasta on rahoitettu yli 5 500:aa hanketta EU:ssa ja sen ulkopuolella vuodesta 1992 lähtien. Parhaillaan meneillään oleva ohjelmakausi kestää vuodesta 2021 vuoteen 2027, ja sen rahoituksen kokonaismäärä on 5,4 miljardia euroa. Ohjelma käsittää neljä alaohjelmaa: luonto ja luonnon monimuotoisuus, kiertotalous ja elämänlaatu, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä siirtyminen puhtaaseen energiaan.

Tiedot

Julkaisupäivä
23. marraskuuta 2022
Laatija
Suomen-edustusto