Avaruusjärjestelmät takaavat sujuvan arjen

Avaruusteknologia ei ole vain utopiaa vaan ratkaisuja, joiden avulla navigoidaan paikasta toiseen, mallinnetaan ilmastonmuutoksen etenemistä ja pelastetaan ihmisiä. EU haluaa olla avaruusteknologian kärjessä ja mukana luomassa avaruuden valloituksen eettisiä pelisääntöjä.

Kaukana on aika, jolloin autoretkellä hansikaslokerosta kaivettiin esiin paperinen maantiekartta. Nyt autonavigaattorit ja älykännykän karttasovellukset auttavat liikkumaan paikasta toiseen. Toimiakseen digitaaliset karttasovellukset tarvitsevat satelliittien lähettämää tietoa, jonka perusteella esimerkiksi matkapuhelin laskee sijaintinsa.

2000-luvun alussa EU teki strategisen päätöksen oman navigaatiojärjestelmän luomisesta. Vaikka avaruussatelliittijärjestelmä Galileo ja sitä täydentävä maasatelliittijärjestelmä Copernicus ovat olleet kalliita ja haastavia, voi niitä varsinkin nykyisessä maailmantilanteessa pitää menestyksenä.

Galileo paikantaa esineitä ja ihmisiä jopa neljä kertaa yhdysvaltalaista gps-järjestelmää tarkemmin ja nopeammin. EU:lla on kuitenkin Yhdysvaltojen kanssa yhteistyösopimus siitä, että järjestelmät tukevat toinen toisiaan, ja etsiessään sopivaa reittiä EU-kansalainen ei yleensä tiedä, kumman järjestelmän kautta hän navigoi. Myös pelastus- ja palotoimelle satelliittidata on ratkaisevaa, jotta pelastusajoneuvot löytävät perille. Maanviljelijälle data puolestaan kertoo, mikä osa pellon viljasta on jo kypsää ja mistä kulmasta kannattaa aloittaa puiminen. Liikenne- ja logistiikkapalveluissa satelliittinavigointi varmistaa, että tavara liikkuu sutjakkaasti.  

Tällä hetkellä Galileo-järjestelmään kuuluu 26 avaruudessa olevaa satelliittia ja yhdeksän Copernicus-maahavainnointiasemaa. Niiden tuottama data kattaa koko maapallon. Copernicus-järjestelmästä tuleva data on ilmaista ja kaikille avointa, ja sen tuottamaa tietoa voi soveltaa moniin käyttötarkoituksiin, myös kaupallisiin. Datan avulla seurataan esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä ja jäätiköiden sulamista. Lisäksi pystytään mittaamaan tarkasti ilmaston lämpeneminen eri puolilta maapalloa sekä ilmakehästä ja sitä kautta ennakoimaan, mihin suuntaan ilmastonmuutos on  kehittymässä.

Avaruuden hyötykäyttö mietityttää

Aloittaessaan toimikautensa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen perusti puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston, jota johtaa Timo Pesonen. Kolmensadan työntekijän pääosaston työnä on vauhdittaa puolustus- ja avaruusteollisuutta ja -tutkimusta sekä vahvistaa EU-maiden välistä puolustusteollista yhteistyötä.

Monelle avaruusteknologia tuo mieleen Star Trek- ja Star Wars -elokuvat. Pesonen kertoo, että hänen työnsä on kaukana tieteiselokuvista. Työ sisältää arkista hallinnointia sekä päivittäistä yhteistyötä esimerkiksi EU:n avaruusjärjestö ESAn ja Euroopan avaruusohjelmavirasto EUSPAn kanssa, joista jälkimmäinen esimerkiksi tukee Galileo- ja Copernicus-ohjelmiin perustuvien sovellusten kehittämistä. Komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto puolestaan hallinnoi ohjelmien budjetteja ja kilpailutuksia hankkeisiin osallistuvien yritysten välillä.

Lisäksi eurooppalaiset avaruustoimijat yhdessä Yhdysvaltain avaruusvirasto NASAn asiantuntijoiden kanssa pohtivat avaruuden valloituksen tulevaisuutta. ”Mitä kuuhun meneminen voisi tarkoittaa ja mitä mahdollisuuksia antaa maapallolle? Mitä luonnonvaroja kuussa on, ja jos niitä ruvetaan hyödyntämään, mikä on eettinen koodisto?”, Pesonen kertoo työstään.

Omat satelliitit ovat osa EU:n turvallisuutta

Vaikka EU on rauhanprojekti ja sen avaruusohjelmat tarkoitettu rauhanomaiseen siviilikäyttöön, osana strategista autonomiaa EU haluaa panostaa entistä enemmän puolustusteollisuuteen. Avaruusjärjestelmät ovat tärkeä osa sitä.

Avaruusjärjestelmien häiriöt, luonnolliset tai tahallaan aiheutetut, vaikuttavat yhteiskunnan toimivuuteen. Kyberhyökkäyksen tavoitteena on murtaa satelliittien koodi, joka pahimmillaan estäisi esimerkiksi navigoinnin. Hyökkäykset voivat olla myös fyysisiä. Satelliittiin törmää esine, joka suistaa sen radaltaan, tai jonkin toisen maan satelliitti tulee niin lähelle EU:n omaa, että sen toiminta häiriintyy. 

Timo Pesonen rauhoittelee, että järjestelmät ovat kuitenkin erittäin suojattuja ja suojauksia kehitetään koko ajan. ”Meillä pitää olla kyky puolustaa satelliittejamme. Vaikka EU:n avaruusohjelma ei ole sotilaallinen, omien järjestelmien ja datan suojaamiseen on varauduttava”, Pesonen sanoo.

EU tähyää avaruusteknologian suurvallaksi

Avaruustalous tarjoaa uusia mahdollisuuksia niin pienille ja keskisuurille kuin suuryrityksille. Euroopasta löytyy maailman huippua olevia teknologisia sovelluksia mutta ei aina rahoitusta ideoiden kaupallistamiseen. Siksi moni toimija onkin siirtynyt Yhdysvaltoihin saatuaan sieltä tukea. Timo Pesonen toivoo tähän muutosta. 

Tukemalla tutkimusta ja kehitystä EU hakee kilpailukykyä, jotta eurooppalainen avaruusteollisuus nousisi jollain aikavälillä markkinajohtaja Yhdysvaltain tasolle. ”EU ei voi olla uskottava maailman suurin markkinatalousalue ilman omaa avaruuskapasiteettia”, Pesonen sanoo.

Komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto tukee Cassini-innovaatiorahaston kautta noin sataa eurooppalaista start-up- ja pk-yritystä vuosittain. ”Lisäksi järjestämme tapahtumia, joissa saatamme sijoittajat ja bisnesenkelit yhteen innovatiivisten yrittäjien kanssa, eli koetamme saada eurooppalaisille toimijoille yksityistä pääomaa julkisen rinnalle.”

Pesonen toivoo, että myös isot avaruusteollisuuden toimijat tukisivat aloittelevia yrityksiä ja etsisivät ideoita ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi satelliitteja oheisjärjestelmineen uusitaan koko ajan, koska yhden satelliitin elinikä on noin 10 vuotta. Samalla ne kehittyvät harppauksin, kun käyttöön otetaan uusia ratkaisuja. ”Uuden sukupolven mallit ovat entistä tehokkaampia ja myös ekologisesti kestävämpiä, koska niissä on enemmän kierrätysmateriaaleja ja ne käyttävät enemmän aurinkovoimaa.”

Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli