Paneelissa keskustelijoina olivat europarlamentaarikot Heidi Hautala ja Miapetra Kumpula-Natri, Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila, Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Kaunisto sekä Eurooppanuorten puheenjohtaja Risto Rajala. Paneelikeskustelun juonsi Ninni Norra, joka on Suomen kansalaisedustaja Euroopan tulevaisuuskonferenssissa.
Keskustelua alusti Brysselistä käsin Euroopan komission kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen. Puheessaan Urpilainen nosti esiin heinäkuussa Fit for 55 -paketin osana julkistetut Euroopan ilmasto- ja energialakiehdotukset, joissa unionin yhteiset päästövähennystavoitteet tuodaan konkreettiselle lainsäädäntötasolle. Paketin sisältämillä keinoilla EU:n nykyinen, 40 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä kiristetään 55 prosenttiin.
Urpilaisen mukaan paketti tarjoaa Euroopalle mahdollisuuden johtaa maailmanlaajuista muutosta kohti vähähiilisyyttä, vaikka sen yksityiskohdat vaativatkin vielä hiomista. Maailmantalouden palautuessa koronaviruspandemiasta Urpilainen korosti nyt olevan tilaisuus varmistaa, että talouskasvu tapahtuu kestävästi. Tätä myös parhaillaan komission käsittelyssä olevat kansalliset elpymissuunnitelmat tukevat.
”Me pyrimme pääsemään kiinni globaaliin kasvuun, mutta me haluamme varmistaa että kasvu on kestävää. Elpymistoimien sisällöillä on merkitystä: ei vain kasvua millä hinnalla tahansa”, Urpilainen tiivisti.
Urpilainen painotti lisäksi kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Koska EU käsittää vain noin kymmenesosan maailmantaloudesta ja maailman biodiversiteetistä, on helppo nähdä, että globaali vihreä muutos onnistuu vain kansainvälisen yhteistyön kautta. Urpilainen väläyttikin valmisteilla olevaa ohjelmakokonaisuutta, jossa 30 prosenttia kaikkiaan 80 miljardin euron ulkosuhderahoituspotista on määrä suunnata kumppanimaiden ilmastotoimien tukemiseen.
Lopussa Urpilainen palasi vielä siirtymän perusajatukseen.
”Vihreä siirtymä voi olla meille uuden kestävän hyvinvoinnin lähde. Samalla on tärkeää, että ihmiset tuntevat siirtymän oikeudenmukaiseksi”, Urpilainen totesi.
Ilmasto- ja energiapaketti viitoittaa tien kestävämmälle Euroopalle
Alustuksen jälkeen keskusteltiin, miten Euroopan parlamentti osallistuu omalta osaltaan ilmastotalkoisiin. Heidi Hautala keskittyi ensiksi Urpilaisen esiin nostamaan ilmasto- ja energiapakettiin, joka on siirtymässä parlamentin käsiteltäväksi. Paketti ei Hautalan mukaan yksinään riitä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuun 1,5 asteeseen. Hautala arveli, että parlamentti tulee todennäköisesti esittämään lisätoimia tavoitteen saavuttamiseksi.
Parlamentin omien ilmastotavoitteiden kohdalla Hautala painotti parlamentin arjen järkevöittämistä esimerkiksi vähentämällä matkustamista, joka synnyttää noin kaksi kolmasosaa koko parlamentin päästöistä. Lopuksi Hautala korosti vielä muutoksen välttämättömyyttä.
”Olemme nyt ison muutoksen äärellä, mikä on myös mahdollisuus. Toisaalta meillä ei ole muita vaihtoehtoja, koska planeetan rajat ovat tulleet jo vastaan – talous ja yhteiskunnat on sopeutettava näihin rajoihin”, Hautala totesi.
Kumpula-Natri puolestaan painotti digitaalisten ratkaisujen olevan tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä biodiversiteetin vähenemisen ehkäisyä, minkä vuoksi EU onkin nostanut digitaalisuuden yhdeksi keskeiseksi teemaksi elvytystoimien suunnittelussa. Älykästä teknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi joukkoliikenteen reittisuunnittelussa, jolloin reittejä voitaisiin laatia niiden vaatiman ajan ja tuotettujen päästöjen määrän perusteella. Toisaalta Kumpula-Natri painotti, että myös digitalisaatiokehityksessä on tärkeää varmistaa ratkaisujen kestävyys.
”Se mitä on pitänyt puskea eteenpäin, on muistuttaa, että digitalisaatio vaatii myös sähköä. Tällöin on tärkeää varmistaa, että digitaaliset innovaatiot tehdään alusta alkaen kestäviksi”, Kumpula-Natri lisäsi.
Ismo Ulvila jatkoi keskustelua avaamalla Fit for 55 -ilmastopaketin saloja. Ulvila korosti ennen kaikkea paketin hyödyttävän kaikkia, sillä uusien investointien ohella paketin edellyttämien toimien taloudelliset hyödyt ovat huomattavasti suurempia kuin niistä koituvat kustannukset. Samalla hän painotti, ettei kyse ole siitä, onko päästöjen nettonollan saavuttaminen mahdollista vaan siitä, miten se saavutetaan. Hautalan tavoin Ulvila korosti tavoitteen vaativan sopeutumista kaikilta, mutta tarjoavan myös mahdollisuuksia rakentaa kestävämpää talouskasvua.
”Tämähän tulee myös luomaan valtavasti työpaikkoja, esimerkiksi rakennusten kunnostamisessa, kun eristetään paremmin ja parannetaan energiatehokkuutta, tai kasvattamalla uusiutuvan energian tuotantoa, mikä tuo valtavasti investointeja alalle”, Ulvila kertoo. ”Sen lisäksi muutos tulee parantamaan meidän elämäämme. Meillä tulee olemaan kestävämpi Eurooppa, kestävämpi talous, emme ole enää yhtä energiariippuvaisia ja ilmansaasteitakin on vähemmän”, Ulvila tiivistää.
EU:n metsäpolitiikka puhutti
Hautala kertoi havainneensa Fit for 55 -paketin lakiehdotusvyyhdissä parannuskohteita ja mainitsi kiinnittäneensä paketissa huomiota muun muassa metsäpolitiikkaan.
”Metsät ovat tärkeitä ihmisille, mutta ne ovat myös valtavia luonnon monimuotoisuuden lähteitä ja hiilinieluina tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kun olen tarkastellut uusiutuvan energian direktiivimuutosehdotusta, niin siinä mielestäni suhtaudutaan liian lempeästi puun energiakäyttöön, mikä on yksi tärkein syy metsien hupenemiselle”, Hautala arvioi. Samalla Hautala totesi EU:n pyrkivän parhaillaan valmisteilla olevalla yritysvastuulainsäädännöllä suitsimaan EU-jäsenmaiden kulutuksen aiheuttamia päästövaikutuksia muissa maissa.
Panelistit keskustelivat EU:n metsäpoliittisen ehdotuksen saamasta ristiriitaisesta vastaanotosta Suomessa. Ville Kaunisto painotti järjestön suhtautuvan ehdotuksiin positiivisesti mutta korosti myös Suomen metsäteollisuuden pitkiä juuria ja metsien niin taloudellista kuin henkistäkin merkitystä. Toisaalta Suomen pitää myös tarvittaessa pystyä puolustamaan etujaan EU:ssa.
”Meidän tulee muistaa, että suomalaisten on pystyttävä pitämään Suomen etua ja Suomen erilaisuutta esillä”, Kaunisto kuvasi.
Norra kysyi Ulvilalta, kuinka EU:n suunnittelemat hiilitullit – joiden myötä paljon saastuttavien tuotteiden tuonnista jouduttaisiin maksamaan korotettuja tullimaksuja – sopivat yhteen maailmankaupan sääntöjen kanssa. Asian parissa komission ilmastoasioiden pääosastolla aiemmin työskennellyt Ulvila vakuutti komission tekevän tarkkaa työtä tutkiessaan tapoja hiilitullien ja kansainvälisen kaupan säännöstön yhteensovittamiseksi. Ulvila näkee, että hiilen hinnoittelusta tulee joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin koko maailman tapa.
”Noin 80 prosenttia maailman päästöistä syntyy tällä hetkellä G20-maissa, ja jos tähän lisätään kehittyvät maat, niin osuus globaaleista päästöistä nousee 95 prosenttiin. Uskon henkilökohtaisesti siihen, että kaikissa isoissa talouksissa tulee oman elinaikani aikana olemaan jokin hinta hiilelle, ja hinnoittelu tulee ehkä toteutumaan paljon nopeamminkin”, Ulvila totesi.
”Se, miten vastaamme tähän kriisiin, tulee määrittämään, mitä tulevat sukupolvet meistä ajattelevat”
Vihreän siirtymän sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsiteltäessä Norra kysyi Kumpula-Natrilta, millaisia toimia EU:lta vaaditaan, jotta siirtymä ei vahingoita esimerkiksi pienituloisia. Kumpula-Natri kertoi oikeudenmukaisuuden olleen pitkään tiiviisti mukana ilmastotoimien suunnittelutyössä ja nosti esimerkiksi jälleen päästöttömän liikenteen ja sähköautot.
Koska kaikilla ei ole varaa ostaa uutta sähköautoa, saattaisi päästövähennystavoitteiden myötä syntyä tilanne, jossa vähätuloisimpien liikkumismahdollisuudet huononisivat, kun markkinoilla olisi tarjolla vain sähköautoja. Tällöin EU:n roolina on kieltojen ja kysynnän luomisen avulla rakentaa tapoja sähköautomarkkinoiden laajentamiseksi sekä varmistaa julkisen liikenteen vähäpäästöisyys ja saavutettavuus.
Lopuksi Norra kysyi Risto Rajalalta ja Ville Kaunistolta, mitkä vihreään siirtymään ja kestävään talouskasvuun liittyvät asiat tulisi hoitaa juuri EU:n tasolla. Kaunisto painotti heti alkuun EU:n tärkeimmän tehtävän olevan edelleen rauhan säilyttäminen Euroopassa – ja myös vihreä siirtymä on osa tätä perustehtävää.
”Jos pystymme EU:na toteuttamaan oikeudenmukaisen vihreän siirtymän, niin se on myös yksi tae siitä, että rauha säilyy. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia”, Kaunisto sanoi.
Suurvaltakamppailun aikakaudella yhteistyö samanmielisten maiden kanssa nousee samalla erityisen arvokkaaksi. Kaunisto toivoikin, että EU-myönteiset puolueet pyrkisivät aktiivisemmin edistämään asiasta käytävää keskustelua ja tuomaan esiin EU:n tuomia, ihmisten arjessa näkyviä hyötyjä.
Rajala totesi heti alkuun ilmastonmuutoksen olevan koko maailman asia, joka ei noudata rajoja.
”Ei ole ollenkaan liioiteltua sanoa, että se, miten vastaamme tähän kriisiin, tulee määrittämään, mitä tulevat sukupolvet meistä ajattelevat. Useat tutkimusraportit ovat todenneet ilmastonmuutoksen etenevän pelättyäkin nopeammin, ja tänä vuonna olemme nähneet todella huolestuttavia säiden ääri-ilmiöitä”, Rajala totesi.
Lämpenemisen vakavien vaikutusten vuoksi on kaikkien suomalaistenkin etu, että toimeen tartutaan mahdollisimman nopeasti, ja Rajala painotti EU:n taloudellisen koon antavan Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa myös maailmanlaajuiseen kehitykseen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Rajala kuvasi EU:ta parhaaksi ja tehokkaimmaksi foorumiksi torjuntatoimien suunnittelulle.
”Torjuntaan tarvitaan laajoja toimia ja suuria muutoksia, ja EU on se, joka pystyy päätöksiä tässä mittakaavassa uskottavasti tekemään”, Rajala kuvasi.
Lopuksi Rajala korosti vielä jälleen EU:n ilmastotyön tärkeyttä.
”On aivan välttämätöntä, että EU:n yhdessä asettamat ilmastotavoitteet toteutetaan täysimääräisesti. Samalla kiritämme myös muuta maailmaa tekemään oman osuutensa”, Rajala totesi.
Eurooppa kasvuun luontoa tuhoamatta -paneelikeskustelun tallenne on katsottavissa MTV:n verkkosivuilla.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 10. elokuuta 2021
- Laatija
- Suomen-edustusto