Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli28. toukokuuta 2024Suomen-edustustoArvioitu lukuaika: 3 min

Suomen ensimmäinen ilmastolähettiläs korostaa isovanhempien roolia

Anu Harkki
Anu Harkki

Aktivistimummo Anu Harkki aloitti Suomen ensimmäisenä ilmastolähettiläänä vuonna 2020. Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän silloinen päällikkö Mauno Hänninen oli huomannut, että hän piti ilmastopuheita ja pyysi häntä lähettilääksi. Siitä lähtien Harkki on uusinut hakemuksensa lähettilääksi vuosittain.

”Olen päättänyt, että teen kaikkeni lasten ja lastenlasten tulevaisuuden hyväksi, ja se oli myös syynä, miksi aloitin lähettiläänä”, kertoo isovanhempien roolia korostava Harkki. Hän on yksi Aktivistimummojen perustajajäsenistä ja käyttää ilmastoasioihin paljon aikaa nyt, kun työelämä ei enää sido.

Harkki jäi eläkkeelle vuonna 2016. Silloin hänellä oli jo kaksi aikuista tytärtä ja neljä lastenlasta. Hän koki, että ahdistus nuorten ja lasten tulevaisuudesta lieventyy, jos tekee itse konkreettista työtä ilmaston hyväksi ja jakaa tietoa muillekin. Hänen omaan aktivismiinsa vaikutti myös nuorempi tytär, joka oli ollut jo pitkään mukana Greenpeacen toiminnassa.

”Olen koko aikuiselämäni seurannut maailman tilaa ja huolestunut yhä enemmän. Juuri ennen kuin jäin pois päivätyöstä, kävin Floridassa Al Goren ilmastopuhujakoulutuksen, joka oli erittäin hyödyllinen. Olen puhunut sadoille ihmisille erilaisissa tilaisuuksissa”, Anu Harkki kertoo. Hän saa edelleen puheisiinsa ajantasaista materiaalia Al Goren järjestöltä, jonka tavoitteena on, että tavalliset ihmiset puhuvat toisille ihmisille ilmastosta.

”Kuulijoiden tiedon taso vaihtelee hyvin paljon. Osa on erittäin valveutuneita ja perehtyneitä ilmastoasioihin. Toisaalta vaikkapa työväenopiston yleisöluennoilla voidaan puhua aivan perusasioista, ja sen ihan näkee, että ihmiset oppivat jotain uutta. On ollut itselle merkityksellistä, että olen pystynyt vaikuttamaan ainakin joiden ihmisten ajatteluun”, Harkki kertoo.

Suomessa 13 lähettilästä

Suomessa on tällä kaudella 13 ilmastolähettilästä. Uusi haku on jälleen syksyllä. Anu Harkki on kokenut yhteisön hyödylliseksi, koska siinä kuulee ja oppii toistenkin tekemisestä ja osaamisesta.

”Kun itse lähdin mukaan, en vielä tiennyt lähettiläiden toiminnasta mitään, ja Suomessahan heitä ei edes ollut. Nyt EU-maissa on yhteensä noin 800 lähettilästä”, Harkki mainitsee.

”Minulle tässä työssä on erittäin tärkeää, että isovanhemmat ymmärtävät ilmastonmuutoksen tilan. He voivat viedä asiaa eteenpäin, mutta suurin asia on vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen. Äänestämällä jokainen voi vaikuttaa siihen, että asioistamme päättävät henkilöt, jotka arvostavat ilmastopainotuksia.”

Anu Harkki väitteli tohtoriksi bioteknologiasta työskennellessään VTT:llä. Myöhemmin hän työskenteli Cultorilla, muun muassa vuosia Yhdysvalloissa, omassa konsulttiyrityksessään sekä Sitrassa. Viimeinen työtehtävä hänellä oli tutkimusjohtajana MTT:n, Luken edeltäjän, organisaatiossa. Elintarvikeala ja sen eettisyys ovat olleet vahvasti läsnä hänen työurallaan. Hän koki kuitenkin, että töissä ollessa oli vaikea esittää omia mielipiteitään ja vaikuttaa niin vahvasti kuin nyt eläkkeellä ollessa.

Aktivistimummot tiedon jakajina

Aktivistimummojen toiminnan aloitti vuonna 2019 tusinan verran isoäitejä, jotka kokivat ilmastoasiat tärkeiksi. Aktiivisesti toimivia mummoja on nyt parikymmentä, mutta seuraajia eri kanavilla on jo yli 10 000. Tällä hetkellä paljon puhuttavia aiheita ovat muun muassa kiertotalous ja matkailu.

”Mummoihin, jotka voivat olla myös pappoja – eikä kaikilla ole lapsenlapsia ollenkaan – tulee mukaan jo valmiiksi valveutuneita henkilöitä. Me järjestämme erilaisia tilaisuuksia, muun muassa vaalipaneeleita, ja rohkaisemme vaikuttamaan ainakin äänestämällä”, Harkki kertoo.

”Nykyään meillä on myös yhteys European Grandparents -järjestöön, ja sitä kautta toiminnassa on eurooppalainen ulottuvuus. ”Climate Pact” eli ilmastosopimus on hyvä allekirjoitus ilmastotoiminnassa, ja sen avulla saa yhteyksiä myös kansainvälisesti.

Anu Harkki haluaa tuoda ilmastoasioissa yhteen eri sukupolvet. Isovanhemmilla, jotka ovat jo irtautuneet työelämästä, on aikaa ja osaamista, joka pitää hyödyntää ilmastotyössä. Vanhempien sukupolvien on hänen mielestään myös tärkeää osoittaa nuoremmille, että he välittävät ja kantavat oman vastuunsa.

Tiedot

Julkaisupäivä
28. toukokuuta 2024
Laatija
Suomen-edustusto