Tanja Tschurtschenthaler on työskennellyt viimeiset 10 vuotta Euroopan komission suomen kielen käännösosastolla sekä tilastokeskus Eurostatissa ja vaihtaa pian uuteen työhön Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. EU-urasta haaveilevalle hänellä on kolme neuvoa, jotka koskevat niin valintakilpailuja, uusien tehtävien tavoittelua kuin asiantuntijaksi kasvamista.
1. Ole utelias ja avoin – älä sulje mitään vaihtoehtoja pois.
Euroopan tilastokeskus ei ollut ensimmäinen paikka, jonne "vannoutuneeksi humanistiksi" esittäytyvä Tanja Tschurtschenthaler uskoi päätyvänsä. Silti hän – Kallion ilmaisutaidon lukion kasvatti ja italialaista filologiaa opiskellut filosofian maisteri – on viihtynyt erinomaisesti työssään Eurostatissa.
Tschurtschenthalerin tehtävänä on huolehtia, että Eurostatin asiantuntijaryhmien tapaamiset järjestetään sääntöjen ja läpinäkyvyysperiaatteiden mukaisesti. Käytännössä hän valvoo kokousjärjestelyjä, järjestää koulutuksia, kirjoittaa ohjeistuksia, tiedottaa johtoa oman sektorinsa tilanteesta, päivittää nettisivuja – ja paljon muuta.
”Vaikka jokin työpaikka herättäisi ensin ajatuksen miksi, se voi olla tosi hyvä mätsi omalle uralle. EU:ssa työskentelee paljon erilaisia profiileja, ja heitä kaikkia tarvitaan”, Tschurtschenthaler vakuuttaa.
Pystymetsästä ensimmäiseen valintakilpailuun
Tschurtschenthaler kannustaa ottamaan rohkeasti osaa valintakilpailuihin. Hän itse sattui kiinnostumaan urasta EU:ssa juuri, kun yleisvirkamieskilpailu (AD5) oli alkamassa vuonna 2010, ja päätti kokeilla onneaan ilman sen kummempia ennakkotietoja.
”Osallistuin ensimmäiseen kilpailuuni aivan pystymetsästä. No, se ei mennyt kauhean hyvin”, Tschurtschenthaler naureskelee.
Vain vuotta myöhemmin Tschurtschenthaler läpäisi kilpailun, jossa etsittiin uusia hallintoassistentteja (AST). Työpaikka löytyi suomen kielen käännösosastolta, jolla Tschurtschenthaler työskenteli lähes kahdeksan vuotta.
Käännösosastolla assistentin työnkuva oli selkeä: he ottavat tilaukset vastaan, valmistelevat ne käännöstä varten, viimeistelevät valmiin käännöksen ulkoasun ja toimittavat lopputuotteen takaisin tilaajalle.
Koti Luxemburgissa
Käännösosastolla työskennellessään Tschurtschenthaler ehti asua sekä Luxemburgissa että Brysselissä. Kun tuli aika päättää, kumpaan hän asettuisi, valinta kohdistui Luxemburgiin. ”Molemmissa on puolensa. Luxemburg on pieni mutta erittäin toimiva maa, jossa on kaunis ympäristö, upeat luontomaisemat sekä ilmainen julkinen liikenne. Bryssel on tietysti iso miljoonakaupunki ja siellä on paljon, paljon vaihtoehtoja. Toki isossa kaupungissa on hektisempää ja elämänlaatu on erilainen.”
Tällä hetkellä Tschurtschenthaler asuu aivan Luxemburgin EU-korttelin ytimessä. Asunnon yhdestä ikkunasta aukeaa näkymä parlamentin ja komission rakennuksiin, toisesta voi katsella niityllä laiduntavia hevosia.
Uteliaisuutta ruokkii tietysti myös mahdollisuus seikkailla vaivattomasti muualla Euroopassa. ”Itselle se, että hyppää autoon tai junaan ja löytää itsensä parin tunnin päästä Pariisista, Brysselistä tai Frankfurtista, on edelleen upea mahdollisuus.”
Muutos antaa perspektiiviä
Luxemburgista Tschurtschenthaler ei ole lähdössä, mutta työ komissiossa vaihtuu pian uusiin tehtäviin EU:n tilintarkastustuomioistuimessa. Uuteen toimielimeen siirtyminen innostaa, sillä kaikki EU-toimielimet ovat itsenäisiä ja mahdollisesti aivan erilaisia myös työntekijän näkökulmasta.
Muutos ja uudet haasteet antavat perspektiiviä siihen, mikä itselle sopii ja mikä ei. ”Tulevaisuudessa olen kiinnostunut esimiestason tehtävistä, joten hakeudun varmaan jossain vaiheessa mentoriohjelmaan ja jatkan sisäisiin kilpailuihin osallistumista. Omaa taustaani ajatellen komission koulutuksesta ja kulttuurista vastaava pääosasto (DG EAC) voisi kiinnostaa, mutta en sulje mitään vaihtoehtoja ulos. Se on upea fiilis kun tietää, että tie on auki ja on paljon mahdollisuuksia.”
2. Ole kärsivällinen ja sitkeä
Tschurtschenthaler on läpäissyt kaksi valintakilpailua: hallintoassistenttien AST-kilpailun vuonna 2011 ja yleisvirkamiesten AD5-kilpailun vuonna 2019. Niiden lomassa hän on osallistunut yli kymmeneen muuhun kilpailuun, joista suurin osa on päättynyt hänen osaltaan jo ensimmäiseen vaiheeseen. ”Aina kannattaa osallistua, aina kannattaa yrittää. Joku sieltä aina pääsee läpi”, Tschurtschenthaler vakuuttaa.
Aloittaessaan hallintoassistenttina Tschurtschenthaler toivoi ylenevänsä nopeasti vaativampiin tehtäviin. Pian hän kuitenkin huomasi, että tavallisin reitti uusiin tehtäviin käy sisäisten tai ulkoisten valintakilpailujen kautta.
Alkuun kilpailuista putoaminen kirpaisi, ja etenkin loogista päättelyä mittaava “palikkatesti” sai Tschurtschenthalerin epäilemään omia kykyjään. Näin jälkeenpäin hän tunnistaa, että suurin este omalle läpimenolle oli harjoituksen puute. ”Jos olisin valmistautunut paremmin, olisin voinut päästä aikaisemmin läpi. On tärkeää saada rutiinia kokeen tekemiseen, sillä itse kilpailutilanne on aika stressaava. Harjoittelu kannattaa jakaa omassa elämässä pidemmälle ajalle, jotta voi harjoitella vähän kerrallaan.”
Valintakilpailuun on tarjolla tukea
Harjoittelussa voi hyödyntää esimerkiksi EPSOn sivuilta löytyviä, ilmaisia testejä tai kaupallisia valmennuksia, joiden hinnat vaihtelevat kymmenistä euroista tuhansiin. Myös Valtioneuvoston kanslia ja Suomen EU-edustusto tarjoavat tukea suomalaisille, jotka ovat edenneet kilpailussa keski- tai loppuvaiheeseen.
Kun kerran pääsee EU:n palkkalistoille, tukee kilpailuissa myös oma työnantaja. ”Juuri nyt osallistun yhteen sisäiseen kilpailuun ja saan koulutusta ja treenimahdollisuuksia työnantajan tarjoamana”, Tschurtschenthaler kertoo.
3. Kuuntele, tutustu ja verkostoidu ihmisten kanssa
”Muilta oppii aina uutta. Verkostoituminen voi myös vaikuttaa oman työllistymiseen, sillä kollegoilta saattaa saada tietoa, joka jäisi muuten huomaamatta”, Tschurtschenthaler vinkkaa.
Eurostatissa Tschurtschenthaler työskentelee 30 hengen yksikössä, jonka sisällä hän kuuluu yhdeksän hengen tiimiin sekä hänen ja assistentin muodostamaan kahden hengen mikrotiimiin. Tschurtschenthalerin mukaan Suomesta tulevalla voi olla totuttelemista EU:n työyhteisöjen hierarkkisuuteen, mutta siinä on myös puolensa.
”Aina on jokin ylempi taho, joka osaa auttaa ja tukea. Esimerkiksi nykyisessä työpaikassani voin pyytää apua tiiminvetäjältä, yksikön päälliköltä tai linjajohtajalta. Heidän yläpuolellaan on vielä pääjohtaja. Myös kollegoilta saa helposti tukea, sillä kaikki ovat tottuneet yhdessä tekemiseen.”
”Kaikissa työpaikoissani on ollut hyvä yhteishenki, ja olemme käyneet yhdessä lounailla, leffassa ja illanistujaisissa. Nautin hirveästi siitä, että saan toimia monikulttuurisissa tiimeissä ja käyttää eri kieliä.”
Työ, joka jättää jäljen
Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä myös henkilökohtaisen elämän kannalta.
”Niin Bryssel kuin Luxemburg ovat sellaisia kaupunkeja, joissa ”expatteja” on paljon ja heidän tarpeitaan ymmärretään hyvin. Muutto ulkomaille voi olla tosi iso juttu, joten on erittäin tärkeää löytää ihmisiä tueksi ja turvaksi. Kollegoista on tässäkin apua, sillä miltei kaikki ovat joskus olleet samassa tilanteessa ja muuttaneet ulkomaille aloittaessaan EU-uransa.”
Myös Tschurtschenthaler mietti aikoinaan pitkään, uskaltaisiko jättää Suomen ja koko silloisen elämänsä taakseen. ”Silloin tuleva esimieheni kehotti miettimään, missä olin silloin ja miten paljon olisin voinut työssäni kehittyä, edetä ja vaikuttaa. Sen jälkeen minun piti miettiä, mihin kaikkeen voisin edetä, jos ottaisin tämän paikan vastaan.”
”Kannustan lämpimästi kokeilemaan ja osallistumaan kilpailuihin. Parhaassa tapauksessa käy niin, että reissaat pian kahden kotimaan välillä. Joka tapauksessa tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä töitä koko yhteisen Euroopan eteen – se jättää väistämättä jäljen sekä itseesi että ympärillesi.”
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 5. syyskuuta 2023
- Laatija
- Suomen-edustusto