NextGenerationEU:n keskeinen osa on elpymis- ja palautumistukiväline, joka tarjoaa avustuksia ja lainoja uudistusten ja investointien tukemiseen EU-maissa. Tukivälineen kokonaisarvo on 650* miljardia euroa. Rahoituksen saaminen tukivälineestä edellyttää kaikilta EU-mailta elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, jossa eritellään rahoituksen käyttötarkoitukset. Näissä suunnitelmissa vähintään 37 prosenttia menoista kohdennetaan ilmastotoimiin ja 20 prosenttia digitaalisiin investointeihin ja uudistuksiin. Kunkin EU-maan on myös saavutettava määrätyt väli- ja päätavoitteet, ja varat maksetaan maalle vasta, kun komissio katsoo, että nämä tavoitteet on saavutettu.
REPowerEU-suunnitelman tarkoitus on vähentää EU:n riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista ja edistää vihreää siirtymää. REPowerEU-rahoitus maksetaan jäsenvaltiolle elpymis- ja palautumistukivälineen kautta. Varojen saamiseksi EU-maat ovat lisänneet REPowerEU-luvun kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa.
NextGenerationEU ja Suomi
NextGenerationEU tukee myös Suomen talouden elpymistä.
Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Ohjelman rahoitus tulee pääosin EU:n elpymisvälineestä.
Esimerkkejä EU:n elpymisvälineen kautta rahoitetuista suomalaishankkeista:
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista 52,3 prosenttia on osoitettu ilmastotavoitteita tukeviin toimenpiteisiin. Suomi on ilmoittanut asettaneensa kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelmaan sisältyvät uudistukset ja investoinnit edistävät merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamista.
Suomen suunnitelman kokonaismäärärahoista 28,9 prosenttia on osoitettu digitaalista muutosta tukeviin toimenpiteisiin. Toimenpiteillä parannetaan nopeita internetyhteyksiä erityisesti maaseudulla, tuetaan yritysten ja julkisen sektorin digitalisaatiota, parannetaan työntekijöiden digitaitoja ja edistetään keskeisten teknologioiden, kuten tekoälyn, 6G:n ja mikroelektroniikan, kehittämistä.
Suomi saa elpymis- ja palautumistukivälineestä avustuksia 1,95 miljardia euroa (mukaan lukien REPowerEU-rahoitus).
Lisätietoa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta komission sivuilla: https://commission.europa.eu/business-economy-euro/economic-recovery/recovery-and-resilience-facility/country-pages/finlands-recovery-and-resilience-plan_en
Valtiokonttorin tehtävänä on Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) toimeenpanon hallinnointi ja valvonta. Tutki hallintoa -palvelussa voi tutustua tuensaajiin tarkemmin.
Lisätietoa NextGenerationEU:sta
Tietoa jäsenmaiden suunnitelmista ja suoritetuista maksuista on elpymisen ja palautumisen tulostaulussa.
Hankekartassa annetaan esimerkkejä hankkeista, uudistuksista ja investoinneista, joita tuetaan elpymis- ja palautumistukivälineen kautta eri EU-maissa.
Loput NextGenerationEU-rahoituksesta kanavoituu eri EU-ohjelmien kautta: REACT-EU (koheesiota ja Euroopan alueita tukeva elpymisapu), Horisontti Eurooppa, InvestEU, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund – JTF).
Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU-maat voivat käyttää osan näistä varoista alueelleen saapuvien pakolaisten auttamiseen.
Talousennuste
EU:n talous on pitkään jatkuneen pysähtyneisyyden jälkeen palaamassa vaatimattomaan kasvuun samalla kun inflaation hidastuminen jatkuu. EU:n sisällä poliittinen epävarmuus ja valmistusteollisuuden rakenteelliset haasteet voivat entisestään heikentää kilpailukykyä ja haitata kasvua ja työmarkkinoita.
Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan BKT kasvaa vuonna 2024 EU:ssa 0,9 prosenttia ja euroalueella 0,8 prosenttia. Suomessa BKT:n ennustetaan vuonna 2024 kutistuvan 0,3 prosenttia. Talouden toimeliaisuuden ennustetaan lisääntyvän ja BKT:n kasvun nousevan vuonna 2025 EU:ssa 1,5 prosenttiin ja euroalueella 1,3 prosenttiin sekä vuonna 2026 EU:ssa 1,8 prosenttiin ja euroalueella 1,6 prosenttiin.
Vuoden 2022 lopulla alkanut inflaation hidastuminen jatkuu, vaikkakin inflaatio lokakuussa hieman kiihtyi suurelta osin energian hintojen vuoksi. Euroalueen kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan vuonna 2024 alle puoleen vuoden 2023 lukemasta eli 5,4 prosentista 2,4 prosenttiin ja sen jälkeen lievemmin 2,1 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,9 prosenttiin vuonna 2026. EU:ssa inflaation ennustetaan hidastuvan vuonna 2024 vielä voimakkaammin, sillä kokonaisinflaation ennustetaan hidastuvan 2,6 prosenttiin, kun se vuonna 2023 oli 6,4 prosenttia, ja edelleen 2,4 prosenttiin vuonna 2025 ja 2,0 prosenttiin vuonna 2026. Suomessa vuoden 2024 inflaation ennustetaan olevan 1,0 prosenttia ja sen ennustetaan kiihtyvän 2,0 prosenttiin vuonna 2025 ja vuonna 2026 hidastuvan siitä 1,8 prosenttiin.
*Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen tarkistuksen myötä EU-maat voivat saada lisäavustuksia päästökauppajärjestelmästä ja brexit-mukautusvarauksesta. Avustuksina annettavat 359 miljardia euroa jakautuvat nyt seuraavasti: 338 miljardia euroa alkuperäisinä elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksina, 19 miljardia euroa päästökauppajärjestelmän avustuksina ja 2 miljardia euroa brexit-mukautusvarauksen avustuksina. Lisäksi EU-maat ovat voineet hakea lainatukea elokuuhun 2023 saakka. Käytettävissä olevista 385 miljardin euron kokonaismäärärahoista lähes 291 miljardia euroa oli sidottu vuoden 2023 loppuun mennessä. Nämä kaksi muutosta (päästökauppajärjestelmästä ja brexit-mukautusvarauksesta saatavilla olevat lisäavustukset ja se, että lainoja on haettu käytettävissä olevia kokonaismäärärahoja vähemmän) johtavat siihen, että elpymis- ja palautumistukivälineen kokonaismäärärahat ovat 650 miljardia euroa lokakuun 2024 puoliväliin mennessä. Aiemmin mainittu 723 miljardin euron määrä vastasi elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaista avustusten (338 miljardia euroa) ja lainojen (385 miljardia euroa) enimmäismäärää.