Disinformaatio ja ulkomainen tiedon manipulointi ja häirintä ovat vakava uhka yhteiskunnillemme. Ne voivat heikentää demokraattisia instituutioita ja prosesseja, kuten vaaleja, estämällä ihmisiä tekemästä tietoon perustuvia päätöksiä tai estämällä heitä äänestämästä. Ne voivat myös aiheuttaa yhteiskunnan polarisaatiota.
Uusien teknologioiden ansiosta vihamieliset toimijat voivat levittää disinformaatiota ja manipuloida tietoa ennennäkemättömässä mittakaavassa ja ennennäkemättömällä nopeudella.
Siksi disinformaation ja tiedon manipuloinnin torjunta on yksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tärkeimmistä kysymyksistä.
Sekä suomalaiset että muiden EU-maiden kansalaiset pitävät todellisuutta vääristeleviä tai valeuutisia ongelmallisina demokratian kannalta. Eurobarometrin mukaan EU27-maiden kansalaisista jopa 81 % ajattelee näin. Suomalaisista hieman harvempi vastaa tämän olevan ongelmallista Suomessa, mutta silti 78 % on samaa mieltä väittämän kanssa. Vääristellyn informaation tai valeuutisten tunnistaminen on kuitenkin suuren osan mielestä suhteellisen helppoa. EU27-maiden kansalaisista 60 % ja suomalaisista 77 % on sitä mieltä, että tunnistaminen on helppoa.
Mitä on disinformaatio?
Disinformaatio käsitteenä kattaa paljon enemmän kuin ns. valeuutiset. Disinformaatiolla tarkoitetaan todennettavasti väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, jota luodaan, esitetään tai levitetään taloudellisen hyödyn saamiseksi tai suuren yleisön johtamiseksi harhaan tarkoituksella ja joka saattaa aiheuttaa vahinkoa yleiselle edulle. Disinformaatioksi ei luokitella raportointivirheitä, satiiria ja parodiaa eikä selkeästi sellaisiksi ilmoitettuja puoluepoliittisia uutisia ja kommentteja.
Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan liittyvä disinformaatio
EU:n ulkosuhdepalvelun alaisuudessa toimiva EastStratCom-ryhmä on vuodesta 2015 torjunut ja tutkinut Venäjän levittämää disinformaatiota. Ryhmä on koonnut sivulleen Venäjän Ukrainaan kohdistamaa disinformaatiota.
