NextGenerationEU ja Suomi
NextGenerationEU tukee Suomen talouden elpymistä ja auttaa rakentamaan vihreämmän, digitaalisemman ja selviytymiskykyisemmän Euroopan.
NextGenerationEU
NextGenerationEU on yli 800 miljardin euron väliaikainen elpymisväline, jolla autetaan korjaamaan koronapandemian aiheuttamia välittömiä taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja. Koronapandemian jälkeinen Eurooppa on entistä vihreämpi, digitaalisempi ja kestävämpi ja kykenee paremmin vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. NextGenerationEU ja vuosien 2021–2027 budjetti ovat suuruudeltaan yhteensä 2,018 biljoonaa euroa käypinä hintoina.
NextGenerationEU:n keskeinen osa on elpymis- ja palautumistukiväline, joka tarjoaa avustuksia ja lainoja uudistusten ja investointien tukemiseen EU-maissa. Tukivälineen kokonaisarvo on 723 miljardia euroa. Rahoituksen saaminen elpymis- ja palautumistukivälineestä edellyttää jäsenmailta elpymis- ja palautumissuunnitelmia, joissa eritellään rahoituksen käyttötarkoitukset. Näissä suunnitelmissa vähintään 37 prosenttia menoista kohdennetaan ilmastotoimiin ja 20 prosenttia digitaalisiin investointeihin ja uudistuksiin. Suunnitelmat on pantava täytäntöön vuoden 2026 loppuun mennessä. Jäsenmaiden on myös saavutettava määrätyt väli- ja päätavoitteet, ja varat maksetaan vasta, kun komissio katsoo, että nämä tavoitteet on saavutettu.
Tietoa jäsenmaiden suunnitelmista ja suoritetuista maksuista on elpymisen ja palautumisen tulostaulussa.
Hankekartassa annetaan esimerkkejä hankkeista, uudistuksista ja investoinneista, joita tuetaan elpymis- ja palautumistukivälineen kautta eri EU-maissa.
Loput NextGenerationEU-rahoituksesta annetaan jäsenmaille eri EU-ohjelmista: REACT-EU (koheesiota ja Euroopan alueita tukeva elpymisapu), Horisontti Eurooppa, InvestEU, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF).
Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU-maat voivat käyttää osan näistä varoista alueelleen saapuvien pakolaisten auttamiseen.
Talouspolitiikan koordinointia ja seurantaa varten käyttöön otettua eurooppalaista ohjausjaksoa on mukautettu, sillä se liittyy läheisesti elpymis- ja palautumistukivälineeseen. Näin varmistetaan, että rakenneuudistukset ovat olennainen osa kunkin maan elpymistä.
Lisätietoa NextGenerationEU:sta
EU:n pitkän aikavälin talousarvio ja NextGenerationEU: Tietoja ja lukuja (EN)
Mitä Suomen elpymissuunnitelmassa on?
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista 52,3 prosenttia on osoitettu ilmastotavoitteita tukeviin toimenpiteisiin. Suomi on ilmoittanut asettaneensa kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelmaan sisältyvät uudistukset ja investoinnit edistävät merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamista. Suunnitelma kattaa kaikki eniten päästöjä aiheuttavat alat eli energian, rakennukset, teollisuuden ja liikenteen. Uudistusten avulla on mm. tarkoitus vähentää kivihiilen käyttöä energiantuotannossa, toteuttaa verouudistus puhtaampien teknologioiden edistämiseksi ja muuttaa jätelakia kierrätyksen ja uudelleenkäytön lisäämiseksi. Suunnitelmaan sisältyvillä investoinneilla rahoitetaan puhtaita energiateknologioita ja niihin liittyvää infrastruktuuria, teollisuuden vähähiilistämistä sekä sähköautojen julkisia latauspisteitä.
Suomen suunnitelman kokonaismäärärahoista 28,9 prosenttia on osoitettu digitaalista muutosta tukeviin toimenpiteisiin. Suunnitelmaan sisältyvillä toimenpiteillä parannetaan nopeita internetyhteyksiä erityisesti maaseudulla, tuetaan yritysten ja julkisen sektorin digitalisaatiota, parannetaan työntekijöiden digitaitoja ja edistetään keskeisten teknologioiden, kuten tekoälyn, 6G:n ja mikroelektroniikan, kehittämistä.
Suomi saa elpymis- ja palautumistukivälineestä avustuksia 1,95 miljardia euroa.
Suomen kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (VM)
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma
Tietosivu: Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma
Suomen elpymissuunnitelman toteuttaminen
Suomen hallitus kuuli kansalaisia ja sidosryhmiä elpymis- ja palautumissuunnitelmastaan syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana. Palautetta kerättiin siitä, millä aloilla Suomen olisi asetettava investoinnit ja uudistukset etusijalle ja mitkä maakohtaiset suositukset ovat Suomen suunnitelman kannalta merkityksellisimpiä.
Palaute sisältyi Suomen hallituksen Euroopan komissiolle 27. toukokuuta 2021 toimittamaan suunnitelmaluonnokseen. Komissio antoi 4. lokakuuta 2021 Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta myönteisen arvion. Puheenjohtaja von der Leyen esitteli arvion ja totesi seuraavaa:
Jäsenvaltioiden hallitusten edustajista koostuva neuvosto hyväksyi suunnitelman 29. lokakuuta 2021.
Suomi toimitti komissiolle päivitetyn elpymissuunnitelmansa 26. tammikuuta 2023. Suunnitelman päivitys oli tarpeen, koska Suomen avustussaanto pieneni Suomen talouden kehityttyä ennakoitua paremmin. Komissio antoi päivitetystä suunnitelmasta positiivisen arvion 28. helmikuuta 2023, ja neuvosto hyväksyi sen 14. maaliskuuta 2023.
Lehdistötiedote: Euroopan komissio vahvistaa Suomen 2,1 miljardin euron elpymis- ja palautumissuunnitelman (4.10.2021)
Komissio hyväksyi Suomen tarkistetun elpymis- ja palautumissuunnitelman (28.2.2023)
REPowerEU
Komissio esitteli 18. toukokuuta 2022 REPowerEU-suunnitelman, jonka tarkoitus on vähentää EU:n riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista ja edistää vihreää siirtymää. Tähän pyritään säästämällä energiaa, monipuolistamalla energiatoimituksia ja nopeuttamalla puhtaaseen energiaan siirtymistä. Elpymis- ja palautumistukiväline on REPowerEU-suunnitelman tärkein rahoituslähde. Rahoituksen saaminen edellyttää, että EU-maat lisäävät REPowerEU-luvun kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa. REPowerEU-lukuja rahoitetaan pääasiassa välineen jäljellä olevilla lainoilla. Avustuksiin on saatavilla enintään 20 miljardia euroa. Niiden rahoitus saadaan innovaatiorahastosta (60 %) ja päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien myynnistä (40 %). Suomen osuus tästä on 113 miljoonaa euroa. Rahoittaakseen REPowerEU-toimia Suomi on myös pyytänyt brexit-mukautusvarauksen varojen osittaista (14,2 miljoonaa) siirtoa elpymis- ja palautumistukivälineeseen.
Talousennuste
Pandemiaa seuranneiden voimakkaiden kasvun vuosien 2021 ja 2022 jälkeen EU:n talouskasvu on hidastunut. Reaalinen BKT supistui lievästi vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä ja kasvoi vain hieman vuoden 2023 ensimmäisellä kolmella neljänneksellä. Korkeat elinkustannukset hidastivat talouskasvua odotettua enemmän, ja vienti tuki kasvua vain hieman. Samanaikaisesti taloutta rasittaa rahapolitiikan kiristäminen vastauksena korkeaan inflaatioon.
Komission syksyn 2023 talousennusteen mukaan EU:n talous kasvaa 0,6 prosenttia (kesän ennusteessa 0,8 prosenttia) vuonna 2023 ja 1,3 prosenttia (kesän ennusteessa 1,4 prosenttia) vuonna 2024. Euroalueen BKT:n odotetaan kasvavan vuonna 2023 0,6 prosenttia ja vuonna 2024 1,2 prosenttia. Suomessa BKT:n kasvun odotetaan olevan vain 0,1 prosenttia vuonna 2023 ja nousevan 0,8 prosenttiin vuonna 2024. EU:ssa inflaation ennustetaan hidastuvan 6,5 prosenttiin vuonna 2023 ja 3,5 prosenttiin vuonna 2024. Suomessa inflaatiovauhdin ennustetaan olevan maltillisempi:4,4 prosenttia vuonna 2023 ja alle 2 prosenttia vuonna 2024.