Virkamieskilpailu avaa tien EU-tehtäviin

EPSOn hallintovirkamieskilpailussa voi olla mukana jopa 30 000 hakijaa kerralla. Aivan ensimmäisenä he tekevät logiikkatestejä ja soveltuvuutta mittaavia harjoituksia. Seuraavaan vaiheeseen pääsevät kutsutaan arviointikeskukseen Brysseliin tai Luxemburgiin. Siellä hakijat tekevät harjoituksia, joilla arvioidaan mm. ongelmanratkaisukykyä, oppimis- ja kehittymiskykyä, paineensietokykyä ja tuloshakuisuutta.

Toisen vaiheen ja näin ollen koko kilpailun onnistunut läpäisy ei tarkoita vielä virkaa EU:ssa. Kilpailun läpäisseet hakijat pääsevät EPSOn listalle, ja kun EU:n toimielimet rekrytoivat uusia työntekijöitä, ne valitsevat ehdokkaansa tältä listalta.

”EU hakee jäsenvaltioista ennen kaikkea hyvin lahjakkaita ihmisiä. Kilpailu on erittäin tiukka ja kriteerit ovat kovat. Sen läpäisseille on tarjolla lukuisia mahdollisuuksia hyvin erilaisissa rooleissa ja tehtävissä. Ihmisillä voi olla hiukan yksipuolinen käsitys virkamiestyöstä, mutta EU:n monissa eri toimielimissä tehdään kaikkea käytännön järjestelytyöstä strategiseen tulevaisuuden pohdintaan”, kertoo EPSOn johtaja Minna Vuorio, joka aloitti virassaan keväällä 2020.

Suomalaisia kannustetaan hakemaan

EPSO tunnetaan pitkälti yleisosaajia hakevista isoista hallintovirkamieskilpailuista. Tällä hetkellä kuitenkin puhutaan, että olisi tarvetta lisätä asiantuntijoiden palkkaamista. Tätä toivovat työntekijöitä rekrytoivat EU:n toimielimet, jotka saisivat näin nopeammin tiettyjen erityisalojen asiantuntijoita palvelukseensa. Tämä tarkoittaisi kohdennetumpia hakuja tulevaisuudessa.

”Myös yleiskilpailua tullaan todennäköisesti muuttamaan jossain määrin, mutta se säilynee silti hyvänä kanavana EU-uralle erityisesti nuoremmille ihmisille. Yksi tärkeä tavoite on saada hakijoita kaikista jäsenmaista. Tällä hetkellä kahdestatoista maasta tulee vähemmän hakijoita kuin toivoisimme, ja Suomi on yksi näistä maista”, Vuorio sanoo.

Syitä Suomen vähäiselle hakijamäärälle on pohdittu eri tahojen kanssa. Yhtenä tekijänä voi olla se, että Suomessa ei ole julkishallinnon kilpailusta tai näin isosta hakuprosessista vastaavanlaista traditiota kuin useassa muussa Euroopan maassa. Hakemusmenettelyt kotimaiseen hallintoon ovat huomattavasti nopeampia ja kevyempiä, joten EPSOn kilpailu voi tuntua suomalaisesta hyvinkin raskaalta.

Toisena tekijänä ovat elämänlaatuun liittyvät kysymykset, joihin on vaikeampi vaikuttaa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi lastenhoitojärjestelyt ja luonnon läheisyys. Vuorio arvelee, että tällaisissa kysymyksissä vaikuttavat jossain määrin myös ennakko-olettamukset EU-työn luonteesta.

”Koetaan, että Suomessa työnantajat ovat kohtalaisen joustavia, kun taas EU:n toimielinten oletetaan olevan hyvin jäykkiä ja byrokraattisia työnantajina. Toimielimet ovat kuitenkin tehneet viime vuosina paljon työtä joustavuuden lisäämiseksi ja työn ja yksityiselämän yhteen sovittamisen parantamiseksi. Arvelen, että tämä on ainakin osittain imagokysymys, jossa meillä on parannettavaa. Meidän on toki myös huomioitava kilpailuun liittyvä palaute, sillä on harmillista, jos hyvät ehdokkaat jättävät hakematta prosessin monimutkaisuuden takia.”

Matkustustarve mietinnässä

Prosessin loppuvaiheen vaatimus Brysseliin tai Luxemburgiin matkustamisesta tuo myös oman haasteensa erityisesti nyt, kun matkustamista on rajoitettu koronapandemian vuoksi. Tähän on kuitenkin luvassa muutoksia ainakin väliaikaisesti.

”Olemme kovaa vauhtia järjestämässä kilpailua siten, ettei hakijoiden tarvitsisi matkustaa. Valmistelemme kiireellä muutosta, joka sallisi heidän käydä läpi koko kilpailun verkossa kotimaastaan. Hoidamme nyt ensin keskeneräiset kilpailut loppuun, minkä jälkeen katsomme, mitä oppeja saimme prosessista. Lopuksi arvioimme, palataanko fyysisen läsnäolon vaatimukseen vai vakiintuuko uusi käytäntö. Tämä toki tukisi myös komission ekologista Green Deal -tavoitetta vähentämällä lentomatkustamista”, Vuorio sanoo.

Miten suomalaisia sitten saataisiin houkuteltua mukaan kilpailemaan EU-viroista? Minna Vuorio haluaa kiinnittää huomion siihen tärkeimpään: työhön, jolla on merkitystä.

”Tästä asiasta puhutaan liian vähän, mutta aivan keskeistä on, että täällä tehdään tärkeitä asioita. Työ on mielekästä ja sillä on merkitys, ja jokainen on omassa roolissaan osa isompaa kokonaisuutta. Työskentelemme Euroopan ja usein koko maailman hyväksi – esimerkiksi eurooppalainen ilmastotyö on ainutlaatuista maailmassa. EU-tehtävissä voimme vaikuttaa isoihin asioihin.”