Talouspolitiikan EU-ohjausjakson syyspaketti perustuu syksyn 2021 talousennusteeseen, jossa todettiin, että Euroopan talous on siirtymässä elpymisestä kasvuun, mutta edessä on nyt uusia epäsuotuisia kehityssuuntauksia.
Syyspaketti sisältää vuotuisen kestävän kasvun strategian, lausunnot euroalueen alustavista talousarviosuunnitelmista, euroaluetta koskevat politiikkasuositukset ja ehdotuksen yhteiseksi työllisyysraportiksi.
Vuotuinen kestävän kasvun strategia
Vuotuisessa kestävän kasvun strategiassa esitetään vuotta 2022 koskeva mittava asialista. Se ohjaa EU:ta kriisinhallinnasta kohti kestävää ja oikeudenmukaista elpymistä, joka vahvistaa EU:n talouden häiriönsietokykyä. Siinä esitetään myös muun muassa, miten elpymis- ja palautumistukiväline, joka on NextGenerationEU-välineen keskeinen osa, kytketään tiiviimmin uuteen talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon.
Elpymis- ja palautumistukiväline, jonka 723,8 miljardin euron määrärahat myönnetään avustuksina ja lainoina, on keskeisessä asemassa, kun rakennetaan selviytymiskykyistä taloutta, jonka ytimessä on oikeudenmukaisuus. Elpymis- ja palautumistukivälineeseen kuuluvien EU:n prioriteettien ansiosta jäsenmaita ohjataan nyt talouspolitiikan EU-ohjausjaksolla paremmin toteuttamaan vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos onnistuneesti ja rakentamaan EU:n taloudesta selviytymiskykyisempi.
Komissio on tähän mennessä vahvistanut 22 kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa – mukaan lukien Suomen suunnitelman – ja neuvosto on hyväksynyt niistä kaikki. Elokuun 2021 jälkeen on annettu 52,3 miljardin euron ennakkorahoitus 17 jäsenmaalle. Neuvoston tähän mennessä hyväksymiin suunnitelmiin sisältyy yhteensä 291 miljardia euroa avustuksia ja 154 miljardia euroa lainoja. Nyt keskiöön nousee elpymissuunnitelmien toteuttaminen.
Suoritetut elpymis- ja palautumistukivälineen ennakkomaksut ovat jo alkaneet myötävaikuttaa vuotuisessa kestävän kasvun strategiassa esitettyihin kilpailukykyisen kestävyyden neljään osa-alueeseen, jotka ovat ympäristökestävyys, tuottavuus, oikeudenmukaisuus ja makrotalouden vakaus.
Komissio kehottaa jäsenmaita myös varmistamaan, että kansallisissa uudistuksissa ja investoinneissa otetaan huomioon vuotuisessa kestävän kasvun strategiassa määritetyt painopisteet.
Lausunnot euroalueen jäsenmaiden alustavista talousarviosuunnitelmista
Komission lausunnot vuoden 2022 alustavista talousarviosuunnitelmista perustuvat neuvoston kesäkuussa 2021 antamiin finanssipoliittisiin suosituksiin. Lausunnoissa otetaan huomioon, että vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen soveltaminen jatkuu vuonna 2022.
Jäsenmaat purkavat väliaikaisia hätätoimenpiteitä ja keskittävät tukitoimenpiteitä yhä enemmän elpymisen tukemiseen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla rahoitetaan vuonna 2022 yhteensä 24 prosenttia kaikista elpymisen tukitoimenpiteistä. Välineen avustusten käytön odotetaan olevan etupainotteista: Jäsenmaiden ennakoidaan käyttävän yli 40 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettyjen avustusten kokonaismäärästä ennen kuin suoritetaan maksuja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen johdosta.
Kansallisesti rahoitettuja investointeja on kaikissa jäsenmaissa määrä jatkaa vuonna 2022 samalla tasolla tai pitkälti samalla tasolla, kuten neuvosto on suositellut.
Euroaluetta koskeva suositus
Euroalueen talouspolitiikkaa koskevassa suosituksessa euroalueen jäsenmaille annetaan räätälöityä ohjausta asioissa, jotka vaikuttavat koko euroalueen toimintaan. Siinä suositetaan, että euroalueen maat toteuttavat vuosina 2022–23 yksinään ja euroryhmän sisällä yhdessä toimia, joiden avulla kansallisia finanssipolitiikkoja voidaan hyödyntää ja koordinoida kestävän elpymisen tukemiseksi.
Suosituksessa kehotetaan säilyttämään maltillisesti elvyttävä finanssipolitiikan viritys koko euroalueella vuonna 2022 ja kohdistamaan finanssipoliittisia toimenpiteitä asteittain sopeutumiskykyistä ja kestävää elpymistä edistäviin investointeihin. Siinä korostetaan myös, että työmarkkinoilla on tärkeää siirtyä hätätoimenpiteistä elvytystoimenpiteisiin varmistamalla aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuus, kuten tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta koronakriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) annetussa komission suosituksessa edellytetään.
Euroalueen maiden olisi jatkettava ketterää finanssipolitiikkaa voidakseen reagoida, jos pandemiariskejä ilmenee uudelleen. Taloustilanteen salliessa näiden maiden olisi harjoitettava finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja.
Suosituksessa kehotetaan myös jatkamaan työtä pankkiunionin viimeistelemiseksi, euron kansainvälisen aseman vahvistamiseksi ja digitaalisen euron luomista koskevan prosessin tukemiseksi.
Ehdotus yhteiseksi työllisyysraportiksi
Yhteisessä työllisyysraportissa vahvistetaan, että työmarkkinat ovat elpymässä, vaikka työllisyys ei ole vielä palannut kriisiä edeltäneelle tasolle. Koronakriisi on vaikuttanut erityisesti nuoriin, epätyypillisissä työsuhteissa oleviin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja kolmansien maiden kansalaisiin. Aloilla, joilla kysyntä on suurta, on jo pulaa työvoimasta. Samaan aikaan monilla kriisistä toipuvilla yrityksillä on huomattavia taloudellisia vaikeuksia. Osa työpaikoista voi hävitä, kun taas uusia syntyy vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen myötä.
Tätä taustaa vasten aktiivinen työvoimapolitiikka ja erityisesti tuki työpaikan vaihtamiselle ovat tulossa erityisen tärkeiksi. Aikuiskoulutukseen osallistuminen ei ole edelleenkään tavallista kaikkialla EU:ssa. Siihen on vaikuttanut myös pandemia, ja jäsenmaiden välillä on suuria eroja. Haasteena onkin edelleen varmistaa, että ihmisillä on tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvittavat taidot.
Seuraavat vaiheet
Komissio kehottaa euroryhmää ja neuvostoa keskustelemaan tänään annetusta paketista ja vahvistamaan siihen sisältyvän ohjauksen. Se odottaa rakentavaa vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa paketin sisällöstä ja sitä seuraavista ohjausjakson vaiheista.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_6105
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
puh. 040 535 5979
pia [dot] siitonen
ec [dot] europa [dot] eu (pia[dot]siitonen[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 24. marraskuuta 2021
- Laatija
- Suomen-edustusto