Puheenjohtaja von der Leyen ja liittokansleri Scholz: Marshall-ohjelma Ukrainan hyväksi

Euroopan komissio ja G7-ryhmän puheenjohtajamaana toimiva Saksa isännöivät tiiviissä yhteistyössä Ukrainan hallituksen kanssa Berliinissä 25.10.2022 pidettävää kansainvälistä asiantuntijakonferenssia, jonka aiheena on Ukrainan elpyminen, jälleenrakentaminen ja nykyaikaistaminen.

Konferenssin avaavat Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz. Pääpuheenvuoron pitää Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.

Lisätietoa konferenssista täällä.

Liittokansleri Olaf Scholz ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kirjoittavat konferenssin alla:
 

Ukrainalaisten rohkeus Venäjän hyökättyä heidän kotimaahansa on vaikuttavaa. Myös kansan kestokyky ja vakaus tämän kansainvälisen oikeuden törkeän rikkomisen edessä on kunnianarvoista. Viime kädessä juuri Ukrainan kansan jaksamisen ansiosta voimme kokoontua 25. lokakuuta Berliiniin pohtimaan eri alojen asiantuntijoiden kanssa, miten kansainvälinen yhteisö voi parhaiten auttaa Ukrainaa jälleenrakentamisessa, jonka aika kuitenkin jossain vaiheessa on.

Jälleenrakentamisen painotukset ratkaisevat, millainen maa Ukraina tulee olemaan tulevaisuudessa. Oikeusvaltioperiaatteeseen perustuva vahvoine demokraattisine instituutioineen? Mukautumiskykyinen ja nykyaikainen talous? Elinvoimainen demokratia, osana Eurooppaa? Vaikka historiaan vertaaminen on aina syytä tehdä varauksella, kyse on tavallaan uudesta 2000-luvun Marshall-suunnitelmasta. Edessämme on prosessi, joka vie sukupolvia, mutta työ on aloitettava nyt.

Putinin sota musertaa miljoonien elämää joka päivä. Me eurooppalaisena yhteisönä voimme tukea Ukrainaa aktiivisesti ja luotettavana kumppanina. Olemme asettaneet Venäjälle ankaria pakotteita. Olemme toimittaneet Ukrainalle aseita, tukeneet sen taloutta ja auttaneet ihmisiä arjessa selviytymisessä. Olemme helpottaneet ukrainalaisten tuotteiden pääsyä EU:n markkinoille ja tilapäisesti poistaneet niiltä tuontitullit.

Toistaiseksi yli 8 miljoonaa ukrainalaista on päätynyt Eurooppaan suojaan Venäjän pommi- ja ohjusiskuilta. Olemme pyrkineet helpottamaan heidän pääsyään työmarkkinoille, kouluihin ja yhtä lailla sairaanhoidon ja ihmisarvoisen asumisen piiriin. G7- ja G20-maiden kanssa olemme pyrkineet torjumaan sodan globaaleja seurauksia, kuten nälkä-, energia- ja talouskriisejä.

G7-maat, Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat tähän mennessä antaneet yli 35 miljardia euroa hätäapua pelkästään Ukrainalle. Rahalla autetaan Ukrainaa välittömissä tarpeissa, jotta maan hallinto voi toimia sodasta huolimatta ja jotta opettajille, poliiseille, lääkäreille ja sotilaille voidaan maksaa palkkaa, ja terveydenhuolto saadaan pidettyä toiminnassa.

Hätäavun ohella on kuitenkin ryhdyttävä miettimään Ukrainan jälleenrakennusta, vaikkakin rauha näyttää vielä etäiseltä tavoitteelta. Menetettyjä koteja, kouluja, siltoja ja yhteiskunnan perusinfraa on pystytettävä kaiken hajotetun tilalle. Ukraina tarvitsee meiltä näkymiä, jotka vahvistavat uskoa talouden uuteen tulevaisuuteen heti kun sota saadaan loppumaan.

Maailmanpankin arvion mukaan sodan aiheuttamat vahingot Ukrainassa ovat tähän mennessä 350 miljardia euroa. Ja tuho jatkuu, kuten viime päivien iskut ovat osoittaneet. Kaikkien, EU:n, G7-ryhmän ja kaikkien globaalien kumppaniemme, on tultava apuun. Pitkällä aikavälillä on tärkeää, että myös yksityiset sijoittajat ja yritykset investoivat Ukrainan jälleenrakentamiseen.

Mitä läpinäkyvämmin tämä raha voidaan käyttää, sitä suurempaa on varmasti halukkuus auttaa. Siksi varmistamme, että tuki päätyy sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Yhdessä G7-maiden ja muiden kumppaniemme kanssa aiomme luoda järjestelyn, jolla koordinoidaan tuhotun infrastruktuurin nopeaa jälleenrakentamista. Järjestely tulee olemaan eurooppalaisen ja globaalin Ukraina-tuen tärkein koordinointiväline. Tarkoituksena on edistää merkittävimpiä jälleenrakennushankkeita ja antaa teknistä tukea. Samalla aiomme asettaa erittäin tiukat normit liittyen rahoituksen läpinäkyvyyteen, vaikuttavuuteen, jäljitettävyyteen ja käytännön toteutukseen.

Ukrainalla on kesästä lähtien ollut EU:n ehdokasmaan asema. Ukrainan jälleenrakentaminen on samalla etenemistä kohti Euroopan unionin jäsenyyttä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Ukrainan taloudesta tehdään ympäristönäkökulmasta kestävämpää ja digitalisoituneempaa, koska sitä näkemyksemme mukaan tulevaisuuden talous on. Se tarkoittaa myös tinkimätöntä oikeusvaltionormien noudattamista ja korruption torjuntaa.

Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että Ukrainan tukeminen ei ole vain moraalisesti oikein, vaan myös oman etumme mukaista. Ukraina taistelee itsemääräämisoikeutensa ja alueellisen koskemattomuutensa puolesta, mutta suojaa myös meitä Putinin pyrkimyksiltä siirtää rajoja voimakeinoin ja kylvää sotaa ja tuhoa naapurimaissa. On siis selvää, että Ukrainaa tukemalla luomme perustaa myös omalle tulevaisuudellemme ja yhteiselle Euroopallemme.