Komissio asettaa talouspolitiikan EU-ohjausjakson keskeiset painopisteet tulevalle vuodelle EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi

Komissio on tänään käynnistänyt vuoden 2024 talouspolitiikan koordinoinnin EU-ohjausjakson. Syyspaketti perustuu syksyn 2023 talousennusteeseen, joka osoittaa EU:n talouden säilyttäneen häiriönsietokykynsä viime vuosina koetuista moninaisista kriiseistä huolimatta. Kasvuvauhti on kuitenkin hiipunut vuonna 2023, kun inflaatio on ollut nopeaa ja rahoitusolot tiukentuneet. Vuonna 2024 kasvun odotetaan piristyvän vain maltillisesti.

EU:lla on edessään useita merkittäviä rakenteellisia haasteita, kuten tuottavuuden kasvun hitaus, vihreä ja digitaalinen siirtymä, väestön ikääntyminen ja sosiaalinen osallisuus, joihin on vastattava kestävän kilpailukyvyn saavuttamiseksi. Myös hajottavat geopoliittiset tapahtumat ovat tuoneet esiin, että EU:n on säilytettävä kilpailukykynsä maailmanmarkkinoilla varmistaen samalla, ettei ketään jätetä jälkeen.

Talouspolitiikan koordinointi talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä auttaa jäsenmaita saavuttamaan nämä tavoitteet, kun sen kautta asetetaan painopisteitä ja annetaan selkeää ja hyvin koordinoitua ohjausta tulevalle vuodelle.

Vuotuinen selvitys kestävästä kasvusta

Tämänkertaisessa vuotuisessa selvityksessä kestävästä kasvusta esitetään kunnianhimoinen asialista. Tarkoituksena on, että koordinoituja EU:n politiikkatoimia EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi voitaisiin edelleen vahvistaa vihreän ja digitaalisen siirtymän avulla. Samalla varmistettaisiin sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja alueellinen yhteenkuuluvuus.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson neljä painopistettä ovat edelleen ympäristökestävyyden, tuottavuuden, oikeudenmukaisuuden ja makrovakauden edistäminen. Tällä vaalitaan kilpailukykyistä kestävyyttä. Tämä lähestymistapa on linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa, jotka ovat olennainen osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa.

Yksi tämän vuoden EU-ohjausjakson painopisteistä on rakenteellisiin ja esiin tuleviin uusiin haasteisiin vastaaminen, jotta kunkin jäsenmaan kilpailukykypotentiaali voidaan kaikilta osin hyödyntää. Tähän sisältyy yksityisten ja julkisten investointien pullonkaulojen poistaminen, suotuisan liiketoimintaympäristön tukeminen ja vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttämän osaamisen varmistaminen. Tältä osin vuoden 2024 talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa keskitytään erityisesti varmistamaan, että elpymis- ja palautumissuunnitelmien ja koheesiopolitiikan ohjelmien toteuttamisessa hyödynnetään niiden keskinäistä synergiaa ja täydentävyyttä, sekä määrittämään kansallisella ja alueellisella tasolla osa-alueita, joilla tarvitaan vielä investointeja ja uudistuksia.

Lisäksi vuonna 2024 luovutaan vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisesta. Finanssipolitiikalla on tuettava rahapolitiikkaa inflaation hillitsemisessä ja julkisen talouden kestävyyden turvaamisessa. Samalla on tarjottava riittävästi liikkumavaraa lisäinvestoinneille ja tuettava pitkän aikavälin kasvua.

Lausunnot euroalueen jäsenmaiden alustavista talousarviosuunnitelmista vuodeksi 2024

Komissio on arvioinut, vastaavatko vuodeksi 2024 laaditut alustavat talousarviosuunnitelmat neuvoston heinäkuussa 2023 antamia finanssipoliittisia suosituksia.

Komissio katsoo, että Espanjan, Irlannin, Kreikan, Kyproksen, Liettuan, Slovenian ja Viron alustavat talousarviosuunnitelmat ovat näiden neuvoston suositusten mukaisia. Sen sijaan Alankomaiden, Italian, Itävallan, Latvian, Luxemburgin, Maltan, Portugalin, Saksan ja Slovakian alustavat talousarviosuunnitelmat eivät kaikilta osin ole neuvoston suositusten mukaisia. Lisäksi on olemassa riski, että Suomen, Belgian, Kroatian ja Ranskan alustavat talousarviosuunnitelmat eivät ole neuvoston suositusten mukaisia.

Suositus euroalueen talouspolitiikasta vuodeksi 2024

Euroaluetta koskevassa suosituksessa annetaan euroalueen jäsenmaille räätälöityä ohjausta koko euroalueen toiminnan kannalta tärkeissä kysymyksissä. Tänä vuonna keskitytään toimiin, joilla vastataan korkeasta inflaatiosta ja kilpailukyvystä johtuviin haasteisiin.

Ehdotus yhteiseksi työllisyysraportiksi

Ehdotuksessa yhteiseksi työllisyysraportiksi vahvistetaan, että EU:n työmarkkinat ovat häiriönsietokykyiset. Vuonna 2022 EU:n työllisyysaste oli 74,6 prosenttia. Vuoden 2023 toisella neljänneksellä se nousi edelleen 75,4 prosenttiin eli selvästi pandemiaa edeltänyttä tasoa korkeammaksi. Samaan aikaan työttömyys väheni vuonna 2022 EU:ssa historiallisen alhaiselle tasolle (6,2 %), ja suuntaus jatkui vuoden 2023 toisella neljänneksellä (6 %). Jäsenmaiden, alueiden ja alojen välillä on kuitenkin eroja.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_23_5871  

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvilaec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa X:ssä / Twitterissä @eukomissio