Kansainvälistyvät pk-yritykset vauhdittavat Suomen kasvua

EU:n 27 jäsenmaan yhteinen sisämarkkina-alue madaltaa erityisesti pk-yritysten kynnystä kansainvälistyä. Unionin solmimat kauppasopimukset puolestaan helpottavat suomalaisten tuotteiden ja palveluiden päätymistä unionin ulkopuolisten maiden markkinoille. Lääkinnällisiä laitteita valmistava Lojer etsii rohkeasti uusia markkinarakoja ympäri maailmaa.

Suomen talous kasvaa kituliaasti, ja kasvu on EU:n jäsenmaiden pienimmästä päästä. Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Petri Vuorio on tästä huolissaan: ”Pieni kotimarkkina ei riitä kasvun aikaansaamiseen. Siksi yritysten pitäisi hakea sitä viennin kautta niin EU:n sisämarkkinoilta kuin niiden ulkopuolelta.” 

Vienti ei kuitenkaan voi nojata vain suuryritysten varaan. Vuorio muistuttaa, että noin sata yritystä vastaa kahdesta kolmasosasta Suomen kokonaisviennistä. Mahdollisten kriisitilanteiden ja erilaisten talouden vastatuulien varalta viennin kivijalkaa olisi kuitenkin saatava laajennettua myös pk-yrityksiin, joissa myös pääosa uusista työpaikoista syntyy. 

Yksi suomalainen yritys, jonka markkina-alue on koko maailma, on sastamalalainen Lojer. Lojer valmistaa sairaala- ja hoitokalusteita, joita viedään vuosittain 70–80 maahan. ”Suurin osa tuotteista menee Pohjoismaiden tai Keski-Euroopan markkinoille, mutta meille on tyypillistä projektimyynti ja pienten purojen vienti kaikille mantereille”, Lojerin toimitusjohtaja Ville Laine sanoo. 

Laine kertoo, että Lojer on jo pitkään tehnyt vientiä ja oppinut, miten maailma on täynnä mahdollisuuksia. ”Olemme aika rohkeasti lähteneet hyvin eksoottisiin paikkoihin. Nyt haemme uusia kasvumahdollisuuksia esimerkiksi Kazakstanista.” 

CE-merkintä on tae vaatimustenmukaisuudesta

Kaikkia lääkinnällisiä laitteita koskee EU-alueella lääkinnällisistä laitteista annettu asetus (Medical Device Regulation, MDR). Asetus parantaa potilasturvallisuutta asettamalla laitteille esimerkiksi suunnittelu- ja testausvaatimukset. Jotta tuotteita voi ylipäätään myydä tai markkinoida EU-maissa, niiden pitää olla CE-merkittyjä vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. 

Ville Laine kiittelee laadun takaavaa merkintää, sillä se helpottaa myyntiä. Siitä huolimatta ei automaattisesti voi olettaa, että sama tuote kelpaisi kaikkialla, sillä tuotteelta vaaditut tekniset standardit voivat vaihdella maittain. 

Terveydenhuollossa on eri puolilla Eurooppaa toisistaan poikkeavia hoitokäytäntöjä, ja esimerkiksi Etelä-Euroopassa sairaalasänkyjen toiminnallisuudet ovat vähän erilaisia kuin Pohjoismaissa. Pk-yritykselle jokainen tuotteeseen tarvittava paikallinen modifikaatio on aina jonkinasteinen kaupan este tai ainakin hidaste. 

Lojerin tuotteet päätyvät suurimmaksi osaksi julkiselle sektorille. Julkiset hankinnat puolestaan ovat hyvin kimurantteja, ja esimerkiksi tuotteeseen liittyvä ammattisanasto tai erilaiset paikalliset käytänteet voivat olla hankalia ymmärtää, vaikka olisi erinomainen tulkki dokumentteja kääntämässä. Käyttöohjeiden on kuitenkin pakko olla paikallisella kielellä. 

Ville Laine ja Petri Vuorio toivovatkin seuraavalta komissiolta byrokratian keventämistä. Samaan aikaan he myöntävät, että EU:n ulkopuolelle mentäessä byrokratia moninkertaistuu ja että toimiminen Euroopassa on loppupeleissä kuitenkin paljon kolmansia maita suoraviivaisempaa ja yksinkertaisempaa. 

EU:n ulkopuolella lääkinnällisille laitteille täytyy esimerkiksi hankkia paikalliset hyväksynnät ja rekisteröinnit. ”Tämä tekee viennistä raskasta ja hintavaa. Toisaalta EU:n asetukset antavat tähän kuitenkin hyvän pohjan, sillä jos tuote täyttää EU:n vaatimukset, se lähes aina täyttää myös muiden maiden vaatimukset”, Laine summaa.  

Epävarmuus avaa myös mahdollisuuksia

Maantieteellinen läheisyys on ollut merkittävä kansainvälistymistä edistävä tekijä ja suuri etu varsinkin pk-yrityksille. Suomalaisyritysten kokonaisviennistä reilu puolet suuntautuu EU:n sisämarkkinoille ja pk-yritysten viennistä jopa 80 prosenttia. 

Sisämarkkinoiden lisäksi Venäjä oli läheisyytensä vuoksi pitkään pk-yritysten viennin kohteena, mutta viime vuosien geopoliittinen tilanne on muuttanut tämän. ”Sen sijaan kauppa Yhdysvaltoihin on kasvanut voimakkaasti ja liittolaisuus korvannut maantieteellistä läheisyyttä”, Petri Vuorio sanoo. 

Perinteisesti kolmasosa Suomen kokonaisviennistä on ollut palveluita ja kaksi kolmasosaa tavaroita, mutta tavarakaupan osuus kokonaisuudesta on vähenemässä niin Suomessa kuin globaalisti. Vuorio toivookin, että sisämarkkinoita kehitettäisiin madaltamalla kaupan esteitä erityisesti palveluiden osalta, sillä etenkin digitaaliset sisämarkkinat ovat yhä kehittymättömät. Ne olisivat suomalaisille pk-yrityksille iso mahdollisuus.

Globaalisti maailmankauppaa vaikeuttavat maailmanpoliittinen epävarmuus, toimitusketjujen häiriöt ja blokkiutumiskehitys. Yritykset jarruttelevat investointipäätöksiä, mutta Vuorio muistuttaa, että tilanne voi avata myös mahdollisuuksia. ”Koska toimitusketjut eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla, monet toimijat niin Yhdysvalloissa, ulkomarkkinoilla kuin EU:n sisällä hakevat uusia kumppaneita, ja tätä suomalaisten pk-yritysten kannattaisi hyödyntää.” 

Kauppasopimukset hyödyttävät pieniä toimijoita

Ville Laine kertoo, että mitä kauempana Euroopasta kauppaa tehdään, sitä enemmän on myös kilpailua. EU:n solmimat kauppasopimukset kolmansien maiden kanssa nopeuttavat kauppaa, kun tullimenettelyt helpottuvat ja byrokratia kevenee yhteisten sääntöjen myötä.

Laine pitää kauppasopimuksia tervetulleina, vaikka niiden myötä kaikki eurooppalaiset toimijat ovat kolmansissa maissa samalla viivalla. Laine ei kuitenkaan ole tästä huolissaan, sillä Suomen maabrändi on maailmalla hyvä. ”Meitä katsotaan maana ylöspäin, ja pääsemme kilpailuissa hyvin mukaan, sillä suomalaisten tuotteiden maine ja laatu ovat maailmalla tunnettuja.” 

Petri Vuorio muistuttaa, että erityisesti pk-yritykset hyötyvät kauppasopimuksista, sillä ne toimivat tavallisesti viejinä ilman mahdollisuutta investoida paikalliseen tuotantoon. Uusille markkinoille mentäessä tuote pitää myös saada paikalliseen sääntelyyn sopivaksi, mikä on usein kallis prosessi eikä kuitenkaan takaa kauppojen syntymistä.

”Tullirajojen poistumisen ja kaupan teknisten sääntelyesteiden madaltumisen myötä pk-yritykset voivat helpommin ja pienemmällä riskillä mennä uusille markkinoille. Ja toinen asia on tietysti se, että ei puhuta pelkästään viennistä vaan myös tuonnista. Meillä on valtava määrä pk-yrityksiä, jotka ovat hyvin riippuvaisia EU:n ulkopuolelta tulevista raaka-aineista ja komponenteista”, Vuorio sanoo.

Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli