Juha Jokela on vuoden eurooppalainen 2023

”Kriisien aikana kansalaiset tarvitsevat entistä enemmän näkökulmia, solideja argumentteja sekä oikeaa tietoa.”

Vuoden eurooppalainen 2023 Juha Jokela.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Juha Jokelan hymyilevät kasvot sekä tutkijalle tyypilliset viileän analyyttiset puheenvuorot ovat tulleet tutuiksi tv:n katsojille samoin kuin hänen äänensä Ylen ykkösaamun kuuntelijoille.

Eurooppalainen Suomi ry:n hallitus valitsi Jokelan vuoden 2023 eurooppalaiseksi, ”sillä hän on jo vuosien ajan edistänyt keskustelua ja tietoisuuden lisäämistä Eurooppaan ja kansainvälisiin kysymyksiin liittyvissä poliittisissa, yhteiskunnallisissa ja inhimillisissä kysymyksissä”.

Tunnustus myönnettiin Eurooppa-päivän tilaisuudessa Helsingin keskustakirjasto Oodissa 9. toukokuuta. Kiitospuheessaan Jokela toivoi poliittisilta toimijoilta lisää keskustelua isoista EU-kysymyksistä, kuten kiristyneestä globaalista kilpailusta, EU:n laajentumisesta ja perussopimuksien uudistamisesta. Samalla pitäisi pohtia muutoksien vaikutuksia eri politiikkasektoreille maatalouspolitiikasta valtiontukiin ja velkakestävyyteen.

Vuoden eurooppalainen -tunnustus myönnetään vuosittain kiitokseksi eurooppalaisten arvojen, kansainvälisen yhteistyön ja demokratian puolesta tehtävästä työstä.

Muutoksissa tarvitaan luotettavaa tietoa

Juha Jokela on niitä suomalaisia, jotka hyödynsivät Suomen EU-jäsenyyden pian sen toteuduttua: hän muutti Turusta Britanniaan 1997 ja ryhtyi tekemään Birminghamin yliopistossa kandidaatin tutkintoa politiikasta ja kansainvälisistä suhteista. Parin vuoden kuluttua hän siirtyi Bristolin yliopiston väitöskirjaohjelmaan. Väiteltyään eurooppalaistumisesta sekä Suomen ja Ison-Britannian ulkopolitiikasta hän palasi Suomeen vuonna 2007 opettamaan ja jatkamaan tutkimustyötä Helsingin yliopistossa.

Jokela on toiminut Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkijana ja johtajana sekä ulkoministeriössä asiantuntijana. Vuonna 2009 hän lähti Pariisiin EU:n turvallisuuspolitiikan tutkimuslaitokselle. Sieltä hänet rekrytoitiin Ulkopoliittiseen instituuttiin eli UPIin EU-tutkimusohjelman johtajaksi vuonna 2010.

”Silloin isoja kysymyksiä olivat EU:n finanssikriisi, pelastuspaketit ja euron tulevaisuus. Pian tapahtuivat Krimin valtaus, iso muuttoliike vuosina 2015–2016 ja brexit. Samaan aikaan EU-vastaisesta populismista tuli merkittävä poliittinen voima”, Jokela kertoo. Venäjän hyökkäyssota pakotti kuitenkin arvioimaan uudelleen lähes kaiken. ”Olen työssäni pohtinut, miten tässä muuttuneessa turvallisuustilanteessa tutkimuksen painopisteet parhaiten vastaavat tiedon tarpeeseen.”

Myönteisistä historiallisista tapahtumista, jotka ovat eniten vaikuttaneet maailmaan ja omaan ajatteluunsa, Jokela nostaa kylmän sodan päättymisen ja Neuvostoliiton hajoamisen. Suomi sai uusia naapurimaita Baltiasta. Sen tapahtuessa Jokela oli vielä turkulainen lukiolaispoika. Neuvostoliiton olemassaolosta ja Euroopan kahtiajaosta hänellä on omia muistikuvia: ”Se oli valtava murros. Nuorena aikuisena matkustelin Euroopassa 1990-luvun alussa ja pystyin vertailemaan Italiaa, Ranskaa ja Espanjaa entisen Itä-Euroopan Viroon, Tšekkiin tai Unkariin.”

Keskustelu on moniäänisempää

Suomalaiset ovat suhtautuneet Euroopan unioniin enimmäkseen myönteisesti. Yhteisvelka sekä se, miten EU-lakeja ja säädöksiä noudatetaan eri puolilla unionia, ovat tuoneet myös valtakunnan politiikkaan entistä skeptisempiä ja kriittisempiä voimia. ”Ehkä se on ainakin osittain kypsymistä EU-jäseneksi. Näitä trendejä on vanhoissa ja uusissa jäsenmaissa. Ei EU-asioiden politisoituminen huono asia ole. Enemmän EU:n legitimiteettiä nakertaa, jos EU koetaan politiikan rajamailla olevaksi kaukaiseksi teknokratiaksi”, Jokela pohtii.

Jokelan mielestä kansalaiset tarvitsevat kriisien aikana entistä enemmän näkökulmia, solideja argumentteja sekä oikeaa tietoa. ”Saamassani tunnustuksessa on hienoa, että olen saanut olla yksi niistä henkilöistä, jotka ovat tähän keskusteluun osallistuneet.”

Jokelan aloittaessa UPIssa 13 vuotta sitten oli Suomen julkisessa keskustelussa paljon vähemmän EU-asiantuntijoita. ”Puhelimeni soi silloin jos jostakin aiheesta, kommentoimaan ja antamaan haastatteluja. Toivoin, että saisimme moniäänisempää asiantuntijakeskustelua. Olen rohkaissut muitakin ottamaan osaa keskusteluun sekä mediaa etsimään erilaisia asiantuntijoita.” Nyt tilanne on Jokelan mielestä parantunut, ja uudet sukupolvet ja eri uravaiheessa olevat ihmiset ovat ottaneet aktiivisempaa roolia mediassa.

Avoin Eurooppa edellyttää yhdenvertaisuutta

Muuttaessaan Britanniasta Suomeen Juha Jokela päätti kantaa kansalaisena yhteiskunnallista vastuuta osallistumalla kansalaisjärjestötoimintaan. ”Toimiminen poliittisissa puolueissa ei ole oma kanavani, mutta työ kansalaisjärjestöissä on myös poliittista ja yhteiskunnallista. Painopiste on nykyisin kuitenkin omaan työhöni liittyvässä tutkimusyhteistyössä”, Jokela toteaa.

Vuosina 2006–2008 Jokela toimi Seta ry:n puheenjohtajana. Silloin edistettiin perheen sisäistä adoptio-oikeutta, joka toteutui vuonna 2009. Setan kansainvälisen kattojärjestön tapahtumissa maailmalla Jokela oli alussa ainoa suomalainen, kun esimerkiksi Ruotsista tuli aina 10–20 hengen delegaatioita. Nyt Suomeakin edustaa aina iso ryhmä.

Yhdenvertaisuus sekä perus- ja ihmisoikeuskysymykset ovat universaaleja, mutta myös sidoksissa toisiinsa. ”Jos EU:ssa ihmiset, pääomat, palvelut ja tavarat liikkuvat vapaasti, pitää lainsäädännön turvata myös eri vähemmistöön kuuluvien mahdollisuudet muuttaa toiseen maahan opiskelemaan tai työhön ilman perusoikeuksien huononemista”, Jokela sanoo.

Jokela elää rekisteröidyssä parisuhteessa ja rakentaa miehensä kanssa Itä-Suomessa pientä saunamökkiä. Parilla ei ole lapsia, mutta kummankin sisaruksilla on, ja rakennushommissa heillä on ollut kaksi apuria: kuusivuotias kummipoika pikkuveljensä kanssa. ”Heistä on tullut kestovieraita mökillemme. Odotamme aina, että pääsemme sinne, ja pojat odottavat, että sedät tulevat maalle. On ollut mukavaa seurata tällaisten pienten kehitystä.”

Jokela pyrkii liikkumaan paljon. Hän myös lukee ja katsoo paljon elokuvia ja hyviä tv-sarjoja. Pienten sukulaispoikien innostamana hän osti itselleen laskettelusukset. ”Opettelen nyt viisikymppisenä laskettelemaan.”

Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli