Tuoreiden Eurobarometri-tutkimusten mukaan terveys on yksi tärkeimmistä asioista Euroopan kansalaisille. Perjantaina julkaistiin kaksi uutta raporttia terveydenhuoltoalan tilanteesta. Niistä käy ilmi, että mahdollisiin kriiseihin paremmin valmistautuneille häiriönsietokykyisemmille, vakaammille ja oikeudenmukaisemmille terveydenhuoltojärjestelmille on tarvetta. Raporteissa kerrotaan, miten EU on vastannut tähän kysyntään. Kummassakin raportissa tuodaan esiin myös osa-alueita, joilla tarvitaan lisää toimia.
Ensimmäisten koronatapausten havaitsemisesta on kulunut neljä vuotta. Monet ratkaisuista, joita kehitettiin pandemiaan reagoinnin tehostamiseksi, on nyt sisällytetty EU:n lainsäädäntöön. Tavoitteena on ollut vahvistaa kollektiivista varautumista terveyskriiseihin osana vahvaa Euroopan terveysunionia.
Terveysalan valmiustasoa vuonna 2023 koskevassa raportissa tarkastellaan toimia, joita EU:ssa on toteutettu, jotta vakaviin rajat ylittäviin terveysuhkiin voitaisiin vastata tehokkaammin.
Terveyden tila EU:ssa 2023 -raportti käsittelee puolestaan sitä, miten terveydenhuoltojärjestelmät eri puolilla unionia ovat pystyneet vastaamaan eurooppalaisten odotuksiin. Raportti sisältää muun muassa maakohtaiset terveysprofiilit.
Paremmin valmistautunut Euroopan terveysunioni
Terveysalan valmiustasoa koskevan vuotuisen raportin tarkoituksena on kartoittaa toimia, jotka on toteutettu EU:ssa pandemian jälkeen rajat ylittävien terveysuhkien torjumiseksi. Lähes vuoden voimassa ollut asetus rajatylittävistä vakavista terveysuhkista on EU:n terveysturvarakenteen tukiranka. Se on luonut vankan perustan tehokkaammalle varautumiselle ja koordinoidulle reagoinnille rajat ylittäviin terveysriskeihin.
Erilaisia rakenteita, kuten EU:n terveysturvakomiteaa, on ajanmukaistettu, EU:n laboratoriokapasiteettia vahvistetaan ja EU4Health-ohjelmasta ohjataan liki 100 miljoonaa euroa EU-rahoitusta jäsenmaille niiden kansallisten seurantajärjestelmien parantamista varten.
Valmiustasoa koskevassa raportissa todetaan, että rokotukset ovat edelleen avainasemassa tartuntatautien leviämisen ehkäisemisessä. Koronapandemian aikana EU:n rokotestrategialla tuettiin rokotteiden kehittämistä ja varmistettiin niiden saatavuus kaikille jäsenmaille samoin kuin EU:n ulkopuolisille maille.
Raportissa käsitellään kiireellisimpänä terveysuhkana mikrobilääkeresistenssiä, joka aiheuttaa vuosittain yli 35 000 kuolemantapausta Euroopassa ja edellyttää kiireellisiä toimia. Eläintautien aiheuttamat uhkat ja ilmastonmuutoksen kasvavat terveysvaikutukset ovat kaksi muuta raportissa esiin tuotua suurta haastetta. Ne ovat selkeä osoitus tarpeesta omaksua yhteinen terveys -lähestymistapa.
EU osallistuu edelleen aktiivisesti käynnissä oleviin neuvotteluihin pandemioiden ehkäisyä sekä niihin varautumista ja reagointia koskevan kansainvälisen sopimuksen (pandemiasopimus) hyväksymisestä.
Vahva sitoutuminen mielenterveyden parantamiseen unionissa
Terveyden tila EU:ssa -raportissa ja siihen liittyvissä 29 maakohtaisessa terveysprofiilissa tarkastellaan terveydenhuoltojärjestelmien toimivuutta eri puolilla unionia ja tuodaan esiin kolme keskeistä ongelmaa, joihin on puututtava koronapandemian jälkimainingeissa:
• EU:n kansalaisten mielenterveys on heikentynyt pandemian jälkeen. EU:n tasolla komissio antoi kesäkuussa 2023 tiedonannon kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta mielenterveyteen.
• Terveyden tilaa koskevassa raportissa painotetaan, että unionissa on puututtava kasvaviin terveyseroihin. Syöpää pidetään tältä osin keskeisenä painopistealueena, ja siihen on etsittävä ratkaisuja. Komissio on jo toteuttanut lukuisia tähän liittyviä merkittäviä toimia, muun muassa EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaan liittyviä tärkeitä aloitteita.
• Raportissa korostetaan myös, että terveyteen on tärkeää investoida jatkuvasti, jotta voidaan valmistautua mahdollisiin tuleviin kriiseihin. Komission toukokuussa 2022 ehdottama eurooppalainen terveysdata-avaruus auttaa hyödyntämään terveysdatan koko potentiaalia.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_23_6631
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvila
ec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa X:ssä / Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 18. joulukuuta 2023
- Laatija
- Suomen-edustusto