Euroopan terveysunioni: komissiolta uusi kokonaisvaltainen lähestymistapa mielenterveyteen

Komissio on tänään lisännyt Euroopan terveysunioniin uuden asiakokonaisuuden eli uuden kokonaisvaltaisen lähestymistavan mielenterveyteen. Tämä on ensimmäinen ja tärkeä askel pyrittäessä nostamaan mielenterveys yhtä tärkeäksi kuin fyysinenkin terveys ja lähestymään mielenterveyskysymyksiä uudella, monialaisella tavalla. Komissio auttaa 20 kärkihankkeen ja eri rahoitusvälineistä myönnettävän 1,23 miljardin euron EU-rahoituksen avulla jäsenmaita asettamaan etusijalle ihmiset ja heidän mielenterveytensä.

Komission tiedonanto kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta mielenterveyteen on erittäin ajankohtainen: jo ennen koronapandemiaa mielenterveysongelmista kärsi EU:ssa joka kuudes, ja tilanne on viime vuosien ennennäkemättömien kriisien vuoksi vielä pahentunut. Toimimatta jättäminen tulisi kalliiksi, sillä kustannukset nousevat jopa 600 miljardiin euroon vuodessa.

Mielenterveydellä on väliä – keinoja mielenterveysongelmien ratkaisemiseen

Suuret teknologiaan, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät muutokset vaikuttavat ihmisten selviytymiskykyyn. Siksi EU:n mielenterveystoimissa on otettu ohjenuoraksi seuraavat kolme periaatetta:

1) Käytettävissä on riittäviä ja tehokkaita ennaltaehkäisytoimia.

2) Tarjolla on laadukkaita ja kohtuuhintaisia mielenterveyspalveluja ja -hoitoa.

3) Toipuja pääsee integroitumaan uudelleen yhteiskuntaan.

Kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa mielenterveys otetaan huomioon kaikilla politiikanaloilla, koska mielenterveysongelmien riskitekijät ovat luonteeltaan monitahoisia. Se tarkoittaa konkreettisia toimia monilla eri aloilla. Esimerkkejä:

•  Edistetään hyvää mielenterveyttä huolehtimalla ennaltaehkäisystä ja ongelmien varhaisesta havaitsemisesta. Tähän pyritään esimerkiksi masennuksen ja itsemurhien ehkäisyä koskevalla eurooppalaisella aloitteella ja eurooppalaisella mielenterveyssäännöstöllä sekä tehostamalla aivojen terveyteen liittyvää tutkimusta.

•  Investoidaan koulutukseen ja valmiuksiin ja tuetaan näin mielenterveyteen liittyviä toimia eri yhteyksissä ja parannetaan palvelujen ja hoidon saatavuutta. Tähän pyritään esimerkiksi tarjoamalla alan ammattilaisille koulutustoimia ja vaihto-ohjelmia ja myöntämällä teknistä tukea kansallisella tasolla toteutettaviin mielenterveyshuollon uudistuksiin.

•  Suojellaan lapsia ja nuoria heidän herkimpinä kehitysvuosinaan, kun he kohtaavat yhä enemmän paineita ja haasteita. Keinoihin kuuluvat esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveysverkosto ja lapsia varten laadittava ennaltaehkäisypaketti, johon kuuluvilla välineillä käsitellään keskeisiä mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Tärkeää on myös parantaa lasten ja nuorten suojelua internetissä ja sosiaalisessa mediassa.

•  Autetaan haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä tarjoamalla kohdennettua tukea sitä eniten tarvitseville, kuten ikääntyneille, vaikeassa taloudellisessa tai sosiaalisessa tilanteessa oleville sekä maahanmuuttajille ja pakolaisille. Erityistä huomiota kiinnitetään konflikteista kärsiviin väestöryhmiin, kuten Ukrainasta siirtymään joutuneisiin ihmisiin (etenkin lapsiin) ja sodan traumatisoimiin ukrainalaislapsiin.

Jo ennen koronapandemiaa mielenterveysongelmista kärsi EU:ssa noin 84 miljoonaa ihmistä. Luvut ovat tuosta vain pahentuneet. Pandemia on lisännyt mielenterveyteen kohdistuvia paineita erityisesti nuorten ja jo ennestään mielenterveysongelmista kärsivien keskuudessa. Syyskuussa 2022 unionin tilasta pitämässään puheessa puheenjohtaja Ursula von der Leyen peräänkuulutti uuden mielenterveyttä koskevan aloitteen laatimista.

Aloitteen laatimisen taustalla ovat myös Euroopan parlamentin esittämät pyynnöt samoin kuin Euroopan tulevaisuuskonferenssin yhteydessä esitetty kansalaisaloite. Mielenterveyteen liittyvien toimien toteuttamatta jättämisellä olisi valtava hinta. Kustannusten ennustetaan vain kasvavan sosiaalisten, poliittisten ja ympäristöön liittyvien muutosten, digitalisaation lisääntymisen, taloudellisten paineiden ja työmarkkinoiden radikaalien muutosten vuoksi. Mielenterveysongelmien kokonaiskustannusten – jotka paitsi kohdistuvat terveydenhuoltojärjestelmiin ja sosiaaliturvajärjestelmiin näkyvät myös työllisyyden ja työntekijöiden tuottavuuden heikkenemisenä – arvioidaan nousevan yli 4 prosenttiin EU-maiden BKT:stä eli yli 600 miljardiin euroon vuodessa.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_23_3050          

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvilaec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa Twitterissä @eukomissio