Rajaimet
Uutiset (1119)
RSS
Komissio esittää tänään vuoden 2024 talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpaketin. EU-maille annettavalla ohjauksella pyritään rakentamaan vakaa ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava talous.
Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto (DG CNECT) etsii digipalvelusäädöksestä (DSA) vastaavia oikeudellisia asiantuntijoita komission edustustoihin jäsenmaissa, myös Suomeen.
Komissio esitteli tänään muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen yhteisen täytäntöönpanosuunnitelman. Sen tavoitteena on varmistaa, että kaikki on kunnossa kesäkuuhun 2026 mennessä, jotta sopimus toteutuu käytännössä.
EU pyrkii suitsimaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistämällä siirtymistä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Yksi Euroopan johtavista sähköautojen julkisia latauspisteitä toimittavista yrityksistä, suomalainen Kempower, haluaa osaltaan edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä.
Kun Euroopan alueiden komiteassa vuonna 2020 kerrottiin, että komissio on lanseeraamassa ilmastolähettiläsprojektia, nousi kokouksessa mukana olleen suomalaisedustajan Mirja Vehkaperän käsi pystyyn.
Komissio on tänään ottanut käyttöön Destination Earth -järjestelmän (DestinE) ensimmäisen version. Järjestelmä käynnistettiin Suomessa, ja paikan päällä olivat myös komission johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager sekä työministeri Arto Satonen. Destination Earth on komission lippulaivahanke.
Brysselin koneen kolmiosaisen EU-koneistoa avaavan sarjan toisessa osassa mennään EU-komission kotipesään, legendaariseen Berlaymont-rakennukseen. Komissaari Jutta Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti avaa komission ja komissaarin työtä.
The Europolitistin viimeisessä jaksossa matkustetaan EU:n ytimeen ja pohditaan, onko unionin globaali rooli risteyksessä ja mikä on kehityspolitiikan rooli geopoliittisessa murroksessa.
Euroopan investointipankki (EIP) ja Swappie, Euroopan suurin iPhone-puhelimien kunnostaja, ovat allekirjoittaneet lainasopimuksen, joka auttaa yhtiötä korjaamaan iPhone-puhelimia laadukkaasti ja pidentämään siten niiden käyttöikää.
Valtaosa eurooppalaisista (86 %) ja 81 prosenttia suomalaisista katsoo, että jokaisen EU:ssa pitäisi pystyä puhumaan ainakin yhtä vierasta kieltä. Tämä käy ilmi tuoreesta Eurobarometri-tutkimuksesta, joka koskee eurooppalaisten asennoitumista kieliin.