Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto

EU:n elpymissuunnitelma

NextGenerationEU on väliaikainen elpymissuunnitelma, jolla autetaan EU-maita korjaamaan koronaviruspandemian aiheuttamia välittömiä taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja ja vastaamaan paremmin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.

NextGenerationEU:n keskeinen osa on elpymis- ja palautumistukiväline, joka tarjoaa avustuksia ja lainoja uudistusten ja investointien tukemiseen EU-maissa. Tukivälineen kokonaisarvo on 650* miljardia euroa. Rahoituksen saaminen tukivälineestä edellyttää kaikilta EU-mailta elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, jossa eritellään rahoituksen käyttötarkoitukset. Näissä suunnitelmissa vähintään 37 prosenttia menoista kohdennetaan ilmastotoimiin ja 20 prosenttia digitaalisiin investointeihin ja uudistuksiin. Kunkin EU-maan on myös saavutettava määrätyt väli- ja päätavoitteet, ja varat maksetaan maalle vasta, kun komissio katsoo, että nämä tavoitteet on saavutettu.

REPowerEU-suunnitelman tarkoitus on vähentää EU:n riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista ja edistää vihreää siirtymää. REPowerEU-rahoitus maksetaan jäsenvaltiolle elpymis- ja palautumistukivälineen kautta. Varojen saamiseksi EU-maat ovat lisänneet REPowerEU-luvun kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa.

NextGenerationEU ja Suomi

NextGenEU_Kaikukortti
Kulttuuri kuuluu kaikille varallisuudesta riippumatta. Kulttuuria kaikille -palvelun kehittämän Kaikukortin tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten, perheiden sekä ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään.
NextGenEU_Kuljetusrinki
Kuljetusrinki on pääkaupunkiseudulla toimiva kiertotalouden ammattilainen. Yrityksessä työskentelee 33 henkilöä ja kolme robottiammattilaista. Kuljetusringin toiminta kattaa kaikki nykyaikaiset jätehuoltopalvelut. Se investoi moderniin teknologiaan, robotiikkaan ja tekoälyyn.
NextGenEU_Mielenterveys
Mielenterveys on keskeinen osa työkykyä sekä menestystekijä, joka auttaa työpaikkoja saavuttamaan tavoitteensa. Mielenterveyden työkalupakki -hankkeen tarkoitus on vahvistaa työyhteisöjen valmiuksia tukea mielenterveyttä ja vastata muuttuvan työelämän vaatimuksiin henkisen työkyvyn osalta.
NextGenEU_Biohiili
Vaasan kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki 2020-luvulla. Tavoitetta edistää pyöräilyhanke, jonka aikana Vaasaan on tarkoitus luoda 50 kilometrin mittainen kävely- ja pyöräilyreittien verkosto. Osana hanketta Vaasan kaupunki pilotoi biohiilen käyttöä tierakenteissa.

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista 52,3 prosenttia on osoitettu ilmastotavoitteita tukeviin toimenpiteisiin. Suomi on ilmoittanut asettaneensa kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelmaan sisältyvät uudistukset ja investoinnit edistävät merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamista. 

Suomen suunnitelman kokonaismäärärahoista 28,9 prosenttia on osoitettu digitaalista muutosta tukeviin toimenpiteisiin. Toimenpiteillä parannetaan nopeita internetyhteyksiä erityisesti maaseudulla, tuetaan yritysten ja julkisen sektorin digitalisaatiota, parannetaan työntekijöiden digitaitoja ja edistetään keskeisten teknologioiden, kuten tekoälyn, 6G:n ja mikroelektroniikan, kehittämistä.

Suomi saa elpymis- ja palautumistukivälineestä avustuksia 1,95 miljardia euroa (mukaan lukien REPowerEU-rahoitus).

Lisätietoa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta komission sivuilla: https://commission.europa.eu/business-economy-euro/economic-recovery/recovery-and-resilience-facility/country-pages/finlands-recovery-and-resilience-plan_en 

Valtiokonttorin tehtävänä on Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) toimeenpanon hallinnointi ja valvonta. Tutki hallintoa -palvelussa voi tutustua tuensaajiin tarkemmin.

Lisätietoa NextGenerationEU:sta

Tietoa jäsenmaiden suunnitelmista ja suoritetuista maksuista on elpymisen ja palautumisen tulostaulussa.

Hankekartassa annetaan esimerkkejä hankkeista, uudistuksista ja investoinneista, joita tuetaan elpymis- ja palautumistukivälineen kautta eri EU-maissa.

Loput NextGenerationEU-rahoituksesta kanavoituu eri EU-ohjelmien kautta: REACT-EU (koheesiota ja Euroopan alueita tukeva elpymisapu), Horisontti Eurooppa, InvestEU, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund – JTF).

Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU-maat voivat käyttää osan näistä varoista alueelleen saapuvien pakolaisten auttamiseen.

Talousennuste

EU:n talous on pitkään jatkuneen pysähtyneisyyden jälkeen palaamassa vaatimattomaan kasvuun samalla kun inflaation hidastuminen jatkuu. EU:n sisällä poliittinen epävarmuus ja valmistusteollisuuden rakenteelliset haasteet voivat entisestään heikentää kilpailukykyä ja haitata kasvua ja työmarkkinoita.

Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan BKT kasvaa vuonna 2024 EU:ssa 0,9 prosenttia ja euroalueella 0,8 prosenttia. Suomessa BKT:n ennustetaan vuonna 2024 kutistuvan 0,3 prosenttia. Talouden toimeliaisuuden ennustetaan lisääntyvän ja BKT:n kasvun nousevan vuonna 2025 EU:ssa 1,5 prosenttiin ja euroalueella 1,3 prosenttiin sekä vuonna 2026 EU:ssa 1,8 prosenttiin ja euroalueella 1,6 prosenttiin.

Vuoden 2022 lopulla alkanut inflaation hidastuminen jatkuu, vaikkakin inflaatio lokakuussa hieman kiihtyi suurelta osin energian hintojen vuoksi. Euroalueen kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan vuonna 2024 alle puoleen vuoden 2023 lukemasta eli 5,4 prosentista 2,4 prosenttiin ja sen jälkeen lievemmin 2,1 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,9 prosenttiin vuonna 2026. EU:ssa inflaation ennustetaan hidastuvan vuonna 2024 vielä voimakkaammin, sillä kokonaisinflaation ennustetaan hidastuvan 2,6 prosenttiin, kun se vuonna 2023 oli 6,4 prosenttia, ja edelleen 2,4 prosenttiin vuonna 2025 ja 2,0 prosenttiin vuonna 2026. Suomessa vuoden 2024 inflaation ennustetaan olevan 1,0 prosenttia ja sen ennustetaan kiihtyvän 2,0 prosenttiin vuonna 2025 ja vuonna 2026 hidastuvan siitä 1,8 prosenttiin.

Talousennuste syksy 2024
Euroopan talousennuste syksy 2024

 

*Muutetun RRF-asetuksen myötä jäsenvaltioiden käyttöön on annettu päästökauppajärjestelmän ja Brexit-sopeutusvarannon (BAR) mukaisia lisäavustuksia (REPowerEU). Näin ollen 359 miljardin euron avustukset jakautuvat nyt 338 miljardiin euroon alkuperäisiä RRF-avustuksia, 19 miljardiin euroon päästökauppajärjestelmän avustuksia ja 2 miljardiin euroon BAR-avustuksia. Lisäksi jäsenvaltiot voivat pyytää lainatukea elokuuhun 2023 asti. Käytettävissä olevista 385 miljardin euron kokonaismäärärahoista lähes 291 miljardia euroa on sidottu vuoden 2023 loppuun mennessä. Näiden kahden muutoksen (päästökauppajärjestelmän ja BAR:n kautta saatavilla olevien avustusten määrän kasvu ja lainapyyntöjen väheneminen käytettävissä oleviin kokonaismäärärahoihin nähden) seurauksena RRF:n kokonaisrahoitusmäärärahat ovat 650 miljardia euroa lokakuun 2024 puoliväliin mennessä. Aiemmin mainittu 723 miljardin euron määrä vastasi RRF-asetuksen mukaista RRF-avustusten (338 miljardia euroa) ja RRF-lainojen (385 miljardia euroa) enimmäismäärää.