Turussa edistetään ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua

Tämän ja viime vuoden aikana Turun Canemure-hankkeessa on keskitytty kaupunkisuunnittelun työkalujen kehittämiseen. Käytännön piloteille ja kokeiluille halutaan vankka pohja, jotta niitä voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti ja hallitusti. Tällä hetkellä hankkeen työntekijät hahmottelevat käytännön pilottien polkuja, ja toteutus on suunniteltu vuosille 2022–24.

”Suunnitelmissa on neljänlaisia kokeiluja: harmaan kaupunkiympäristön vehreyttämistä esimerkiksi luontopohjaisten hulevesiratkaisujen avulla tai puita istuttamalla, hiilen varastojen ja nielujen sekä metsittämisen potentiaalin selvittämistä, kestävän liikkumisen ratkaisuja uudella Skanssin asuinalueella sekä uusiutuvan energian pilotointia julkisessa rakentamisessa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kristina Karppi Turun kaupungilta.

Vehreys sitoo vettä ja parantaa viihtyisyyttä

Hulevesiratkaisujen pohdinta on tämän päivän kaupungeissa tärkeää. Suuret kaupungit kasvavat pääosin täydennysrakentamisella sisäänpäin, ja samalla kasvaa myös vettä läpäisemätön pinta-ala, jolloin hulevettäkin muodostuu enemmän. Kun ilmastonmuutos lisää sademäärää, vanhan mitoituksen mukainen hulevesiverkosto ei enää riitä etenkään rankkasateilla. Vehreyttämisellä pyritään hajauttamaan hulevettä ja viivyttämään sen virtaamista, kun osa vedestä sitoutuu kasvillisuuteen eikä kaikki vesi päädy kerralla lainehtimaan asfaltille ja hulevesiviemäristöön. Tähän haetaan Turussa tontti- ja korttelitason ratkaisuja.

Vehreyttämisen taustalla vaikuttavat viherkertoimet, joilla mitataan kortteleiden sisäpuolista kasvillisuuden määrää, laatua ja kykyä pidättää hulevettä. Kertoimet ovat käytössä suurimmissa kaupungeissa, ja Turun siniviherkerroin on kehitetty muutama vuosi sitten. Nyt meneillään olevassa hankkeessa sitä viedään järjestelmälliseen käyttöön asemakaavoituksessa ja rakennusluvituksessa. Tämän vuoden helmikuussa tehtiin päätökset kaupungin viherkertoimen tavoitetasosta eli siitä, kuinka paljon vehreyttä tonteilla ja kortteleissa tulisi olla. Kaupunkilaisen kannalta lisäarvo näkyy ajan myötä parempina pihoina sekä vehreämpinä, viihtyisämpinä ja kestävämpinä kaupunkialueina.

”Seuraavaksi kokeillaan vastaavanlaista aluekerrointa, joka määrittäisi yleisten alueiden eli käytännössä katujen, aukioiden ja viheralueiden vihertehokkuutta. Aluekertoimen käytöstä meillä ei ole vielä paljoa kokemusta, joten saamme tästä pilotista hyödyllistä tietoa – siitä lähtien, tuoko tällainen aluekerroin lisäarvoa tavanomaiseen viheraluesuunnitteluun ja kannattaako sen käyttöä laajentaa”, Karppi sanoo

Turun päättämissä viherkertoimen tavoitteissa on erilaisia tasoja maankäyttötyypin mukaan. Asuinkiinteistöt kuuluvat korkeimmalle tasolle ja teollisuusalueet matalimmalle. Siniviherkertoimen avulla kaupunkialueella pihasuunnittelua tekevät tahot voivat määritellä erilaisia toimivia ratkaisuja joustavasti. Tavoitteena on myös ohjata pihasuunnittelua siten, että samalla huomioitaisiin vehreys, asukasviihtyvyys, huleveden viivytys ja LVI-suunnittelu.

Skanssissa haetaan uudenlaisia energiaratkaisuja

Skanssin kaupunginosassa tutkitaan alueellista energiaratkaisua, jossa alueen julkiset rakennukset voisivat tuottaa itse uusiutuvaa energiaa ja myydä sitä verkkoon. Moottorina on toiminut Turku Energia, ja alueelle on tehty jo vuodesta 2017 alkaen matalalämpöisen kaksisuuntaisen kaukolämpöverkon ensimmäisiä haaroja. Taustalla on visio monipuolisesta alueellisesta verkosta, jossa on kattava paletti uusiutuvan energian tuotantoa, varastointia ja kaukolämpöä.

”Aiomme edistää sekä energiatehokkuutta että alueellisen uusiutuvan energian tuotantoa julkisessa rakentamisessa. Tarkastelemme mm. maalämmön, pohjavesilämmön tai hukkaenergian hyödyntämistä. Konteksti on todella monisyinen ja kyseessä on haastava hanke. Meidän on varmistettava, että tällainen lähestymistapa on kannattava sekä ympäristön kannalta että taloudellisesti. Suunta on kuitenkin isoa visiota kohti”, Karppi sanoo.

Skanssiin on suunniteltu monitoimitaloa, jossa toimii peruskoulu ja päiväkoti sekä muita julkisia palveluja. Talolle on laadittu tarkkoja energia- ja elinkaarikriteerejä, joiden takana olevat periaatteet ovat Karpin mukaan pääosin yleistettävissä kaupungin muuhunkin julkiseen rakentamiseen. Lisäksi Skanssin kokonaisuudessa pohdinnassa on kestävän liikkumisen jakamispalvelu, joka käytännössä voisi olla esimerkiksi yhteiskäytössä oleva sähköauto tai sähköpyöriä. Pyrkimyksenä on myös tarjota kansantajuista, saavutettavaa ilmastotietoa monikulttuurisen kaupunginosan asukkaille.

Oppeja ja yllätyksiä

Moniosaisen hankkeen ensimmäisissä vaiheissa on jo saatu paljon hyödyllistä oppia toimintaympäristöstä. Yllätyksiäkin on tullut vastaan. Kristina Karpin mielestä ehkä merkittävin oivallus on ollut se, kuinka moni asia vaikuttaa siihen, miten uusi kaupunginosa lähtee rakentumaan.

”Esimerkiksi monitoimitaloon on liittynyt paljon käänteitä poliittisen päätöksenteon saralla. Hankkeelta edellytettiin, että samalla otetaan tarkasteluun koko itäisen kaupunkialueen kouluverkko, mikä onkin oikein järkevää. Hanke täytyy aina nivoa olemassa olevaan todellisuuteen. Myös vihertehokkuuteen liittyvien päätösten valmistelussa hieman yllätti, kuinka paljon esimerkiksi viherkatot jakavat mielipiteitä”, hän kertoo. ”Näissä tilanteissa vuorovaikutuksen ja viestinnän merkitys korostuu erityisen vahvasti.”

Puolet hankkeen budjetista tulee EU:n Life-rahoitusvälineestä ja puolet maksaa kaupunki. EU-rahoitus on ollut merkittävä ajuri hankkeelle jo siksikin, että se on sitonut mukaan kaupungin oman osuuden. Karppi toteaa, että kaupungin omin resurssein tehdään virkatyönä jo todella paljon, mutta lisäresurssit antavat liikkumavaraa. Tärkeää on myös Canemure-hankekokonaisuuden tuki.

”Canemure-verkostossa Suomen ympäristökeskus SYKE koordinoi hyvin vuorovaikutusta ja ulkoista viestintää, mistä suuret kiitokset heille. Canemure-verkoston haasteena on se, että keskenään kovin erilaisten osahankkeiden välillä ei välttämättä synny sisällöllistä yhteistyötä. Olemme kuitenkin tehneet esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen kanssa tiivistä yhteistyötä asemakaavatasoisen, ilmastokestävän kaupunkisuunnittelun tiimoilta. Turun kaupungilla on rikas ja runsas hanketyön jatkumo ja oma hankekehittämisen yksikkökin, joten synergioita löytyy jo kaupungin sisältä.”