Talven 2023 talousennuste: EU:n talous välttynee taantumalta, mutta vastatuuli jatkuu

Vuoden 2023 alkaessa, lähes vuoden kuluttua siitä, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa, EU:n talous oli paremmalla tolalla kuin syksyllä ennustettiin. Talven väliennusteessa nostetaan tämän vuoden kasvunäkymät EU:ssa 0,8 prosenttiin ja euroalueella 0,9 prosenttiin. Molempien alueiden ennustetaan nyt täpärästi välttyvän tekniseltä taantumalta, jota ennakoitiin vuodenvaihteeseen. Suomen talouden kasvun ennustetaan jäävän tänä vuonna 0,2 prosenttiin. Myös inflaatioennusteita alennetaan hieman sekä vuoden 2023 että vuoden 2024 osalta.

Näkymät paranevat häiriönsietokyvyn kohennuttua

Vuoden 2022 alkupuoliskon vahvan kasvun jälkeen vauhti hidastui vuoden kolmannella neljänneksellä, joskin hieman odotettua vähemmän. Vuoden viimeisellä neljänneksellä EU:n talous välttyi syksyllä ennustetulta supistumiselta poikkeuksellisista häiriöistä huolimatta. Vuoden 2022 vuotuisen kasvun arvioidaan nyt olleen sekä EU:ssa että euroalueella 3,5 prosenttia.

Suotuisa kehitys syksyn talousennusteen jälkeen on parantanut tämän vuoden kasvunäkymiä. Hankintalähteiden jatkuva monipuolistaminen ja kulutuksen jyrkkä lasku ovat johtaneet siihen, että kaasuvarastot ovat suuremmat kuin viime vuosina keskimäärin tähän aikaan vuodesta, ja kaasun tukkuhinnat ovat laskeneet selvästi alle sotaa edeltäneen tason. Lisäksi vahva kehitys EU:n työmarkkinoilla on jatkunut, ja työttömyysaste pysyi vuoden 2022 loppuun saakka ennätyksellisen alhaisena 6,1 prosentissa. Luottamus on lisääntymässä, ja tammikuun kyselytutkimusten perusteella myös talouden toimeliaisuuden odotetaan välttyvän supistumiselta vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.

Vastatuulet ovat kuitenkin edelleen voimakkaita. Kuluttajien ja yritysten energiakustannukset ovat edelleen korkeat, ja pohjainflaatio (kuluttajahintainflaatio ilman energiaa ja jalostamattomia elintarvikkeita) kiihtyi tammikuussa edelleen, mikä heikentää kotitalouksien ostovoimaa entisestään. Koska inflaatiopaineet eivät hellitä, rahapolitiikan kiristäminen jatkuu, mikä rasittaa yritystoimintaa ja hidastaa investointeja.

Talven väliennusteessa vuodelle 2023 ennustettu kasvu on EU:ssa 0,8 prosenttia ja euroalueella 0,9 prosenttia. Edellinen luku on 0,5 prosenttiyksikköä ja jälkimmäinen 0,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin syksyn talousennusteessa. Vuodelle 2024 ennustettu kasvu pysyy muuttumattomana, koko EU:n osalta 1,6 prosentissa ja euroalueella 1,5 prosentissa. Ennustejakson loppuun mennessä tuotannon määrän odotetaan olevan lähes prosentin suurempi kuin syksyn talousennusteessa. Suomessa vuodelle 2023 ennustettu kasvu on 0,2 prosenttia ja vuodelle 2024 ennustettu kasvu puolestaan 1,4 prosenttia.

Inflaatio hellittää ennustejaksolla saavutettuaan huippunsa vuonna 2022

Kuluttajahintainflaatio on maltillistunut kolmena peräkkäisenä kuukautena, mikä viittaa siihen, että huippu on nyt takana, kuten syksyn talousennusteessa ennakoitiin. Inflaatio oli lokakuussa korkeimmillaan, 10,6 prosentissa, mutta sen jälkeen se on laskenut, ja tammikuun pikaennakon mukaan se on euroalueella 8,5 prosenttia. Lasku johtuu pääasiassa energiainflaation laskusta, mutta pohjainflaatio ei ole kuitenkaan vielä saavuttanut huippuaan.

Inflaatioennustetta on tarkistettu hieman alaspäin syksyyn verrattuna lähinnä energiamarkkinoiden kehityksen vuoksi. Vuonna 2022 kuluttajahintainflaatio oli EU:ssa 9,2 prosenttia. Vuonna 2023 sen ennustetaan hidastuvan 6,4 prosenttiin ja vuonna 2024 edelleen 2,8 prosenttiin. Euroalueella vuoden 2022 kuluttajahintainflaatio oli 8,4 prosenttia, ja sen ennustetaan vuonna 2023 hidastuvan 5,6 prosenttiin ja vuonna 2024 edelleen 2,5 prosenttiin. Suomen inflaatioprosentin ennustetaan vuonna 2023 olevan 4,2 ja vuonna 2024 puolestaan 2,0.

Näkymiin kohdistuvat riskit ovat paremmin tasapainossa

Vaikka ennusteeseen liittyy edelleen suurta epävarmuutta, kasvuun kohdistuvat riskit ovat pitkälti tasapainossa. Kotimainen kysyntä voi muodostua ennustettua suuremmaksi, jos kaasun tukkuhintojen viimeaikainen aleneminen siirtyy vahvemmin kuluttajahintoihin ja kulutus sietää paremmin häiriöitä. On kuitenkin mahdollista, että tukkuhintojen aleneminen kääntyy nousuksi geopoliittisesti jännitteisen tilanteen jatkuessa. Myös ulkoinen kysyntä voi osoittautua vahvemmaksi Kiinan uudelleenavautumisen myötä, mikä voi kuitenkin kiihdyttää maailmanlaajuista inflaatiota.

Inflaatioennusteeseen kohdistuvat riskit liittyvät edelleen pitkälti energiamarkkinoiden kehitykseen, ja ne muistuttavat kasvuennusteeseen kohdistuvia riskejä. Inflaation kiihtyminen on edelleen riski erityisesti vuonna 2024, sillä hintapaineet voivat osoittautua odotettua suuremmiksi ja pysyvämmiksi, jos palkkojen nousu on pidemmän aikaa keskimääräistä nopeampaa.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_23_707      

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvilaec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa Twitterissä @eukomissio