Komissio esittää tänään vuoden 2024 talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpaketin. EU-maille annettavalla ohjauksella pyritään rakentamaan vakaa ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava talous, joka turvaa kilpailukyvyn, häiriönsietokyvyn ja pitkän aikavälin vaurauden haastavassa geopoliittisessa ympäristössä. Lisäksi pyrkimyksenä on terveen julkisen talouden ylläpitäminen.
Talouspolitiikan EU-ohjausjaksolla on ollut ratkaiseva rooli vahvojen ja koordinoitujen talouspoliittisten toimien tukemisessa viiden viime vuoden aikana, sillä EU:lla on ollut edessään useita poikkeuksellisia haasteita. EU on osoittanut, että sen talous ja yhteiskunta ovat kykeneviä palautumaan merkittävistä häiriöistä, kuten koronapandemiasta, Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta ja siihen liittyvistä energian hintojen noususta ja inflaation kasvusta.
Kohdennetut suositukset jäsenmaille
Vuoden 2024 maaraporteissa analysoidaan talouden, työllisyyden ja sosiaalisen kehityksen suuntauksia kussakin jäsenmaassa. Lisäksi niissä esitetään arvio elpymis- ja palautumissuunnitelmien ja koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanosta. Raporteissa määritetään myös keskeiset haasteet, erityisesti kilpailukyvyn suhteen, sekä arvioidaan ensisijaisten uudistusten ja investointien täytäntöönpanoa. Analyysin perusteella komissio ehdottaa maakohtaisia suosituksia, joissa annetaan jäsenmaille ohjeistusta siitä, miten vastata niihin keskeisiin haasteisiin, joihin jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa vastataan vain osittain tai ei vastata lainkaan.
Suomelle esitetyt maakohtaiset suositukset koskevat finanssipolitiikan lisäksi sosiaaliturvajärjestelmän uudistusta, sote-uudistuksen täytäntöönpanoa, työvoiman saatavuusongelmaan puuttumista uudelleen- ja täydennyskoulutuksella sekä elpymis- ja palautumissuunnitelman ja rakennerahasto-ohjelmien täytäntöönpanoa.
NextGenerationEU-välineen ja koheesiopolitiikan tehokas toteuttaminen: EU:n talouden kilpailukyvyn keskeiset tekijät
Tämän vuoden maaraporteista käy ilmi, että NextGenerationEU-välineellä ja muilla EU:n rahoitusohjelmilla on tuettu EU:n elpymistä kohti vihreämpää, digitaalisempaa, oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta luomalla työpaikkoja sekä parantamalla niin kilpailukykyä ja makrotalouden vakautta kuin alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Komissio on tähän mennessä maksanut jäsenmaille elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksina ja lainoina yli 240 miljardia euroa keskeisten uudistusten ja investointien onnistuneeseen toteuttamiseen. Lisäksi koheesiopolitiikkavaroista on koronapandemian alusta lähtien maksettu yli 252 miljardia euroa.
Useimmat jäsenmaat edistyvät edelleen hyvin elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa ja koheesiopolitiikan ohjelmiensa toteuttamisessa. Joitakin jäsenmaita kehotetaan kuitenkin kiireellisesti puuttumaan ilmeneviin viivästyksiin ja rakenteellisiin haasteisiin varmistaakseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa sisältyvien investointien ja uudistusten ripeän täytäntöönpanon. Tässä ohjausjaksossa annetaan jäsenmaille ohjeistusta myös koheesiopolitiikan ohjelmien tulevaa väliarviointia varten.
Poliittinen ohjaus kilpailukyvyn parantamiseksi
Kevätpaketissa kehotetaan jäsenmaita toteuttamaan politiikkatoimia, joilla edistetään kilpailukykyä ja lisätään tuottavuutta. Tätä varten jäsenmaita kehotetaan maakohtaisissa suosituksissa kiinnittämään huomiota muun muassa koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin, rahoituksen saantiin sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään.
Julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen
Koronapandemia, energian hintojen nousu ja tarvitut politiikkatoimet ovat viime vuosina lisänneet julkista velkaa merkittävästi useissa jäsenmaissa. Finanssipolitiikalla olisi saatava velka lasku-uralle tai pidettävä se maltillisella tasolla vaarantamatta kuitenkaan investointeja.
Uudessa talouden ohjausjärjestelmässä vuosi 2024 on EU:n finanssipolitiikan koordinoinnin kannalta siirtymävuosi. Kevätpakettiin sisältyvillä uuden ohjausjärjestelmän mukaisilla finanssipoliittisella ohjauksella ja päätöksillä pyritään vahvistamaan jäsenmaiden velkakestävyyttä sekä edistämään kestävää ja osallistavaa kasvua kaikissa jäsenmaissa.
Uusien sääntöjen mukaan jäsenmaat laativat keskipitkän aikavälin suunnitelmat, joissa esitetään niiden menokehitys sekä ensisijaiset uudistukset ja investoinnit. Kevätpakettiin sisältyvät suositukset muodostavat vahvan perustan uudistus- ja investointisitoumuksille, jotka jäsenmaiden on esitettävä näissä suunnitelmissa.
Maakohtaisten suositusten mukaan jäsenmaiden olisi harjoitettava maltillista finanssipolitiikkaa varmistamalla, että nettomenojen kasvu on vuonna 2025 ja sen jälkeen linjassa uudessa ohjausjärjestelmässä asetettujen julkisen talouden sopeutusvaatimusten kanssa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jäsenmaiden, kuten Suomen, joiden julkinen velka on yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen tai joiden alijäämä on yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, olisi varmistettava, että nettomenojen kasvu rajoitetaan tasolle, joka asettaa julkisen talouden velkasuhteen uskottavalle lasku-uralle keskipitkällä aikavälillä, supistaa julkisen talouden alijäämän alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja pitää sen alle tämän viitearvon keskipitkällä aikavälillä.
Julkisen talouden valvonta
Komissio laati Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 126 artiklan 3 kohdan nojalla 12 jäsenmaata kattavan raportin, jossa arvioidaan, täyttävätkö ne perussopimuksen alijäämäkriteerin. Kyseiset maat ovat Belgia, Tšekki, Viro, Espanja, Ranska, Italia, Unkari, Malta, Puola, Slovenia, Slovakia ja Suomi.
Komissio on ottanut arvioinnissaan huomioon merkitykselliset tekijät, jotka jäsenmaat ovat tuoneet esiin, jos niiden julkisen talouden velkasuhde on alle 60 prosenttia tai jos niiden alijäämän arvioidaan olevan ”lähellä” 3 prosentin viitearvoa ja ”väliaikainen”.
Raporttiin sisältyvän arvioinnin mukaan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn aloittaminen on perusteltua seitsemän jäsenmaan osalta: Belgia, Ranska, Italia, Unkari, Malta, Puola ja Slovakia. Suomen osalta huomioon on otettu, että alijäämä on lähellä viitearvoa ja luonteeltaan väliaikainen.
Komissio aikoo tämän arvioinnin perusteella ja otettuaan huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon ehdottaa neuvostolle alijäämäperusteisten liiallisen alijäämän menettelyjen aloittamista näiden jäsenmaiden osalta heinäkuussa 2024. Lisäksi komissio aikoo ehdottaa talouspolitiikan EU-ohjausjakson syyspaketissa neuvostolle suosituksia liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi, jotta johdonmukaisuus keskipitkän aikavälin suunnitelmissa esitetyn sopeuttamisuran kanssa voidaan varmistaa.
Työllisyyden suuntaviivat
Komissio ehdottaa jäsenmaiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoja vuodelle 2024. Työllisyyden suuntaviivoissa määritetään vuosittain yhteiset painopisteet kansallisille työllisyys- ja sosiaalipolitiikan toimille, jotta niistä tulisi osallistavampia ja oikeudenmukaisempia.
Vuoden 2023 suuntaviivoja päivitetään kattamaan toimet, joilla puututaan osaamis- ja työvoimapulaan sekä parannetaan perus- ja digitaitoja. Tähän sisältyvät myös uudet teknologiat, tekoäly ja algoritmien hallinta sekä niiden vaikutus työelämään. Lisäksi suuntaviivoissa viitataan viimeaikaisiin toimintapoliittisiin aloitteisiin, jotka koskevat erityisen tärkeitä aloja, kuten alustatyötä, yhteisötaloutta ja kohtuuhintaista asumista.
Seuraavat vaiheet
Komissio kehottaa euroryhmää ja neuvostoa keskustelemaan tänään annetusta paketista ja vahvistamaan siihen sisältyvän ohjauksen. Se odottaa rakentavaa vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa paketin sisällöstä ja sitä seuraavista ohjausjakson vaiheista.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_24_3290
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvila
ec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa X:ssä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 19. kesäkuuta 2024
- Laatija
- Suomen-edustusto