Solidaarisuushanke auttaa transnuoria saamaan äänensä kuuluviin

Hanketta toteuttava Trans ry on varsin nuori yhdistys, sillä se on perustettu kesällä 2020. Toiminta lähti vauhdikkaasti käyntiin innokkaiden ja aktiivisten jäsenten ansiosta. Jo alkusyksystä käynnistyi mesenaattikampanja, jonka tuotoilla pyritään kustantamaan transaktivisteille esimerkiksi ensiapu- tai järjestyksenvalvojakursseja mielenosoitusten turvallisen järjestämisen tueksi. Kun yhdistyksen aktiivit kuulivat mahdollisuudesta hakea mukaan EU:n solidaarisuusprojektiin, he tarttuivat toimeen ja pohtivat, miten voisivat auttaa nuoria transihmisiä saamaan äänensä kuuluviin erilaisissa ympäristöissä.

”Tällaista hanketta tarvitaan, ja olisi tarvittu jo paljon aikaisemminkin. Vaikka transihmisten oikeuksissa otetaan pikkuhiljaa edistysaskelia, on selvää, että transihmisten laillinen ja yhteiskunnallinen asema on huomattavasti heikompi kuin cis-ihmisillä eli niillä, joiden sukupuoli-identiteetti vastaa syntyessä määriteltyä sukupuolta. Kun transihmisten oikeuksista puhutaan, palstatilaa saavat aivan muiden näkemykset kuin heidän, joita asia henkilökohtaisesti koskettaa. Haluamme antaa keinoja ja itsevarmuutta vaatia niitä oikeuksia, jotka meille kuuluvat”, sanoo hankevastaava, Trans ry:n hallituksen jäsen Valo Vesikauris.

Vesikauris kertoo, että transnuorten hyvinvointi on paljon heikommalla tolalla kuin cis-sukupuolisten. Viimeisimmässä kouluterveyskyselyssä oli hälyttäviä tuloksia siitä, miten hyväksi transnuoret tuntevat olonsa kotona ja koulussa. Transnuoret kohtaavat muita nuoria huomattavasti enemmän kiusaamista ja kotiväkivaltaa.

”Tästäkin syystä on todella tärkeää, että nämä nuoret saavat kuulla, että tämä on väärin ja heitä kuuluu kohdella hyvin. Ei ole oikein, että he kohtaavat syrjintää ja heitä riepotellaan koulussa, kotona ja somessa. He ovat arvokkaita sellaisina kuin ovat, ja heille kuuluu ihmisarvoinen elämä ja itsemäärittelyoikeus. Meidän on tuettava haavoittuvassa asemassa olevia nuoria.”

15–30-vuotiaille transihmisille suunnatussa hankkeessa järjestetään työpajoja – koronapandemian kestäessä verkon välityksellä, mutta mahdollisuuksien mukaan myös kasvotusten. Pajoissa projektiryhmän työntekijät ohjaavat keskustelua eri aiheista, ja mukana on myös ulkopuolisia asiantuntijoita jakamassa omaa osaamistaan. He kertovat esimerkiksi mielenosoitusten järjestämisestä, sosiaalisessa mediassa vaikuttamisesta ja omien oikeuksien puolustamisesta mm. lainkohtiin vedoten. Työpajojen sisältöä suunnitellaan parhaillaan, ja suunnittelun tueksi kartoitetaan myös kohderyhmän toiveita ja tarpeita.

”Aktivismi ja kansalaisvaikuttaminen ovat todella tärkeitä demokraattisen yhteiskunnan osia. On hienoa, että ihmisillä on halua muuttaa yhteiskuntaa turvallisemmaksi ja paremmaksi, ja tähän me haluamme kannustaa. Toivomme, että osallistujat saavat työpajoista paitsi konkreettisia käytännön ohjeita, myös rohkeutta ja uskoa siihen, että he pystyvät vaikuttamaan. Nyt suunnitteluvaiheessa haluamme kuulla, millaista tukea transnuoret kaipaavat”, Vesikauris toteaa.

Ensimmäinen työpaja järjestetään maaliskuun loppupuolella, ja vuoden mittaan niitä on tarkoitus pitää kymmenen. Jokaisen työpajan jälkeen osallistujilta kerätään palautetta. Työpajojen välillä palaute käsitellään projektiryhmässä, joka kerää sen perusteella oppeja seuraavia pajoja varten. Vuoden lopuksi kartoitetaan osallistujien tuntoja kokonaisuuteen liittyen. Toiveena on, että kynnys osallistua vaikuttamiseen olisi hankkeen päätteeksi madaltunut.

Uutena yhdistyksenä Trans ry:llä ei ole vielä olemassa vuosittaisia tukirakenteita vakiintuneempien yhdistysten tapaan, ja EU:n hankerahoitus antoi mahdollisuuden toteuttaa suuri ja resursseja vaativa solidaarisuushanke. Vesikauris näkee tämän todella merkittävänä sekä taloudelliselta että yhteiskunnalliselta kannalta.

”Hankeprosessin suunnittelun aikana on palautteen perusteella tullut tunne, että päättävillä tahoilla nähdään, että tälle hankkeelle on tarvetta ja tilausta. Meille halutaan antaa tilaa toimia, ja tämä lisää luottamusta siihen, että kyllä transihmisille löytyy liittolaisia pitkin Eurooppaa. On hienoa, ettei tarvitse tehdä kaikkea ihan yksin vaan on tahoja, jotka haluavat tarjota meille resursseja rakentaa sitä turvallisuutta, ihmisoikeuksia ja hyvinvointia, mikä meille kuuluu.”

Tuoreessa yhdistyksessä halutaan myös hyödyntää hankkeen oppeja laajemminkin. Yhdistyksen jäsenet ja muut aiheesta kiinnostuneet pidetään ajan tasalla, ja hankkeen päätteeksi loppuvuodesta arvioidaan, miten siitä saatuja kokemuksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi toisten kohderyhmien kanssa toteutettavissa projekteissa muissa organisaatioissa.

EU:n HLBTIQ-strategiassa esitetään seuraavien viiden vuoden ajalle useita kohdennettuja toimia ja ehdotetaan mm. EU:n määrittelemien rikosten luettelon laajentamista kattamaan viharikokset. Strategia pyrkii turvaamaan hlbtiq-ihmisten tasa-arvoiset oikeudet osallistua yhteiskuntaan ja elää turvassa syrjinnältä ja kaltoinkohtelulta.