Euroopan komissio on julkaissut rikkomusmenettelyjä koskevan koosteen, joka sisältää komission oikeudelliset toimenpiteet niitä EU:n jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan. Suomelle annetaan viisi muistutusta.
Kansainvälisen suojelun myöntäminen
Komissio on lähettänyt viralliset ilmoitukset Kreikalle, Portugalille ja Suomelle, koska ne eivät ole saattaneet täysin yhdenmukaisella tavalla vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi annetun direktiivin kaikkia säännöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöään.
Aseman määrittelyä koskevan direktiivin täysimääräisen noudattamisen varmistaminen on tärkeä edellytys hyvin toimivalle Euroopan yhteiselle turvapaikkajärjestelmälle. Direktiivin tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltiot soveltavat yhteisiä perusteita kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden tunnistamiseen, ja varmistaa näille henkilöille kaikissa jäsenvaltioissa tarjolla olevien etuuksien vähimmäistaso.
Komissio seuraa tarkasti, miten tämä lainsäädäntö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa. Komissio katsoo, että Kreikka, Portugali ja Suomi ovat saattaneet tietyt direktiivin säännökset virheellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään tai panneet ne virheellisesti täytäntöön, ja nyt niillä on kaksi kuukautta aikaa vastata komission esittämiin väitteisiin. Jos komissio ei saa tyydyttävää vastausta, se voi päättää antaa perustellun lausunnon.
Terroristinen verkkosisältö
Komissio aloittaa rikkomusmenettelyt ja lähettää viralliset ilmoitukset Alankomaille, Belgialle, Bulgarialle, Espanjalle, Irlannille, Italialle, Itävallalle, Kreikalle, Kyprokselle, Latvialle, Liettualle, Luxemburgille, Maltalle, Portugalille, Puolalle, Romanialle, Ruotsille, Slovenialle, Suomelle, Tanskalle, Tšekille ja Virolle, koska ne ovat panneet virheellisesti täytäntöön verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta annetun EU:n asetuksen.
Asetuksen täysimääräisen täytäntöönpanon varmistaminen on olennaisen tärkeää, jotta estetään terroristeja käyttämästä väärin internetiä ideologian levittämiseksi, pelottelemiseksi, radikalisoimiseksi ja kansalaisten rekrytoimiseksi verkossa. Asetuksessa vahvistetaan oikeudellinen kehys, jolla varmistetaan terroristisen sisällön poistaminen verkosta tunnin kuluessa kansallisen toimivaltaisen viranomaisen antaman poistamismääräyksen vastaanottamisesta ja velvoitetaan yritykset toteuttamaan erityistoimenpiteitä, kun niiden alustat altistuvat tällaiselle sisällölle. Samalla sillä otetaan käyttöön vahvat suojatoimet sen varmistamiseksi, että sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta kunnioitetaan täysimääräisesti.
Asetusta alettiin soveltaa 7. kesäkuuta 2022, mutta kaikki jäsenvaltiot eivät ole hyväksyneet kaikkia asetuksessa esitettyjä toimenpiteitä kansallisessa lainsäädännössään. Komissio katsoo, että Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Romania, Ruotsi, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki ja Viro eivät ole panneet täysimääräisesti täytäntöön asetuksen mukaisia velvoitteita, ja niillä on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata komissiolle. Jos komissio ei saa tyydyttävää vastausta, se voi päättää antaa perustellun lausunnon.
Rasismin ja muukalaisvihan torjuminen
Rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin tehdyn puitepäätöksen tavoitteena on varmistaa, että vakavimmat rasismi- ja muukalaisvihatapaukset, kuten julkinen yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan, ovat kaikkialla EU:ssa rikosoikeudellisesti rangaistavia tehokkain, oikeasuhteisin ja varoittavin rangaistuksin.
Komissio lähetti tänään täydentävät viralliset ilmoitukset Puolalle, Suomelle ja Virolle. Komissio oli aiemmin lähettänyt viralliset ilmoitukset Virolle 30. lokakuuta 2020 ja Puolalle ja Suomelle 18. helmikuuta 2021. Nämä kolme jäsenvaltiota toimittivat vastauksessaan uusia tietoja, jotka liittyvät komission esittämiin ongelmiin. Tarkasteltuaan näitä lisätietoja komissio havaitsi virallisissa ilmoituksissa jo esitettyjen ongelmien lisäksi uusia täytäntöönpano-ongelmia, joihin on puututtava. Tätä varten komissio päätti lähettää näille kolmelle jäsenvaltiolle täydentävän virallisen ilmoituksen. Näillä kolmella jäsenvaltiolla on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata komission viralliseen ilmoitukseen. Muussa tapauksessa komissio voi päättää lähettää niille perustellun lausunnon.
Tietosuoja
Euroopan komissio on päättänyt lähettää Suomelle perustellun lausunnon, koska se ei tarjoa rekisteröidyille tehokkaita oikeussuojakeinoja, jos tietosuojaviranomainen ei käsittele kantelua tai ei ilmoita rekisteröidylle kantelun etenemisestä tai ratkaisusta kolmen kuukauden kuluessa. Suomessa tällaiset tilanteet voidaan ratkaista oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtävällä kantelulla. Tällainen keino ei kuitenkaan täytä EU:n lainsäädännössä edellytettyä vaatimusta tehokkaista oikeussuojakeinoista tuomioistuimessa. Näin ollen komissio katsoo, että Suomi ei ole täyttänyt yleisen tietosuoja-asetuksen ja lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta annetun direktiivin mukaisia velvoitteitaan, luettuna yhdessä EU:n perusoikeuskirjan kanssa.
Komissio lähetti 6. huhtikuuta 2022 Suomelle virallisen ilmoituksen. Koska Suomen vastauksessa ei puututtu komission esiin tuomiin ongelmiin, komissio on päättänyt tänään lähettää perustellun lausunnon. Suomella on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata. Jos vastaus ei ole tyydyttävä, komissio voi nostaa kanteen EU:n tuomioistuimessa.
Työntekijöiden lähettäminen
Komissio on päättänyt lähettää perustellut lausunnot Alankomaille, Belgialle, Bulgarialle, Irlannille, Italialle, Itävallalle, Maltalle, Puolalle, Ranskalle, Romanialle, Saksalle, Slovakialle, Slovenialle, Suomelle, Tanskalle, Tšekille ja Unkarille, koska ne eivät ole saattaneet useita kansallisia säännöksiä työntekijöiden lähettämistä koskevan täytäntöönpanodirektiivin mukaisiksi.
Täytäntöönpanodirektiivin tarkoituksena on vahvistaa työntekijöiden lähettämistä koskevien sääntöjen käytännön soveltamista puuttumalla ongelmiin, jotka liittyvät petosten ja sääntöjen kiertämisen torjuntaan, tietojen saantiin ja jäsenvaltioiden väliseen hallinnolliseen yhteistyöhön. Täytäntöönpanodirektiivissä määritellään hallinnolliset vaatimukset ja valvontatoimenpiteet, joita jäsenvaltiot voivat asettaa työntekijöiden lähettämistä koskevien sääntöjen noudattamisen seuraamiseksi. Lisäksi direktiivillä puolustetaan lähetettyjen työntekijöiden oikeuksia ja suojellaan heitä työnantajan harjoittamalta epäsuotuisalta kohtelulta oikeudellisten tai hallinnollisten toimien yhteydessä, suojellaan lähetettyjen työntekijöiden oikeuksia alihankintatilanteissa, varmistetaan hallinnollisten seuraamusten ja sakkojen tosiasiallinen soveltaminen ja kantaminen jäsenvaltioissa sekä velvoitetaan jäsenvaltiot ottamaan käyttöön tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia.
Komissio lähetti heinäkuussa 2021 viralliset ilmoitukset 24 jäsenvaltiolle ja nyt perustellut lausunnot 17 jäsenvaltiolle, jotka eivät ole vieläkään saattaneet kaikkia edellä mainittuja direktiivin säännöksiä asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Näillä jäsenvaltioilla on nyt kaksi kuukautta aikaa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Muussa tapauksessa komissio voi viedä asiat EU:n tuomioistuimeen.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/inf_23_142
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvila
ec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 26. tammikuuta 2023
- Laatija
- Suomen-edustusto