Monipuolisuutta kielten opetukseen digitaalisten työkalujen avulla

Monikielinen Eurooppa on rikkaus ja kulttuurien välinen vuorovaikutus arvokasta. Kielten oppiminen on tärkeää, ja digitalisaation myötä kielten opetuksen keinot muuttuvat ja monipuolistuvat. Euroopan kielten päivänä 26. syyskuuta Espoon Hanasaaren kulttuurikeskuksessa keskusteltiin kieltenopettajien kanssa monimediaisen pedagogiikan hyödyistä sekä kieltenopetuksen digitaalisista työkaluista.

Euroopan komission ja Svenska nu -verkoston yhteistyössä järjestämässä kaksikielisessä seminaarissa puhuivat Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen sekä kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz Ruotsista.

Digitaaliset työkalut oppimisen tukena

Monimediaisesta pedagogiikasta väitöskirjan tehnyt Markkanen on toiminut yli 20 vuotta saksan ja ranskan kieltenopettajana. Markkasen mukaan kieltenopiskelu on suomalaisissa peruskouluissa vähentynyt ja yksipuolistunut. Oppilaat opiskelevat usein vain toista kotimaista kieltä sekä yhtä vierasta kieltä, joka on yleensä englanti.

Tutkimuksessaan Markkanen tarkasteli, voisiko digitaalisuutta lisäämällä tehdä kieltenopetuksesta mielenkiintoisempaa ja houkuttelevampaa. Digitaalisten oppimisympäristöjen sekä erilaisien medioiden ja työtapojen avulla oppimista pyritään tekemään entistä näkyvämmäksi. Oppilaita on tärkeää ohjata pohtimaan, millä tavoin he itse löytäisivät digitaalisia materiaaleja, jotka sopivat juuri heille parhaiten.

 ”Kielten oppiminen ei rajaudu vain kouluajalle, vaan oppimista tapahtuu myös vapaa-ajalla”, Markkanen painotti.

Monimediaisen pedagogiikan hyödyiksi Markkanen laskee kielenkäyttötaitojen ja monilukutaidon kehittymisen. Hänen tutkimuksessaan mukana olleilla 8. ja 9. luokkien oppilailla eri kielten käyttö vapaa-ajalla lisääntyi ja monipuolistui. Opiskelumotivaatiota Markkasen mukaan lisää, kun kielen opiskelu kytkeytyy merkityksellisellä tavalla oppilaiden elämään.

Monimediaisen pedagogiikan haasteena puolestaan on, että sekä opettajien että oppilaiden digitaalisissa taidoissa on toisinaan puutteita.

”Opettajat ja oppilaat eivät aina osaa käyttää teknologiaa tehokkaasti. Osalla oppilaista voi myös olla hyvin perinteinen käsitys oppimisesta, jolloin digivälineiden käyttöä ei koeta oikealla tavalla oppimiseksi”, Markkanen totesi.

Ratkaisuiksi hän ehdotti vertaistukea opettajille, laitteiden määrän riittävyyttä kouluissa, koulujen johdon sitoutumista samojen oppimisympäristöjen käyttöön sekä keskustelua digilaitteiden käytön hyödyistä.

Aktivointia ja osallistamista digisovellusten avulla

Ruotsalainen englannin ja espanjan kielen opettaja Patricia Diaz on kokenut digitaalisten työkalujen käyttäjä. Hän totesi, että kaikenlainen teknologia ympärillämme on lisääntynyt ja esimerkiksi erilainen puettava teknologia, kuten älylasit, -kellot ja -sormukset, ovat nykyisin arkipäivää myös luokkahuoneissa.

”Kieltenopettajana pohdin, miten teknologiaa hallitaan ja käsitellään, kun se tulee luokkahuoneeseen, millä tavoin sitä voidaan hyödyntää ja miten siitä keskustellaan”, hän kertoi.

Opetuksessaan Diaz hyödyntää käänteinen opetus -konseptia (eng. flipped classroom), jonka hän näkee erityisesti ajankäytön tehostumisena silloin, kun oppilaat ja opettaja ovat fyysisesti läsnä samassa tilassa. Käänteisessä opetuksessa oppilaat tutustuvat opetettavaan aiheeseen ensin kotona, ja harjoitukset keskittyvät luokkahuoneeseen. Diazille on tärkeää, että opetus on demokraattista ja moniäänistä ja korostaa yhteistyötä.

”Digitaalisten työkalujen pitää tukea opetusta, ja niiden tulee lisätä kommunikointia ja dialogia”, hän sanoi.

Kieltenopettajille on tarjolla useita erilaisia sovelluksia, joita opetuksessa voi hyödyntää. Esimerkiksi nauhoitetun oppitunnin voi suunnitellusti tauottaa, jolloin oppilailla on mahdollisuus vastata näytölle pongahtavaan monivalintatehtävään. Viihdyttävien sovellusten avulla voi myös vaikkapa jakaa oppilaita ryhmiin tai mahdollistaa kysymykseen vastaamisen kaikille samanaikaisesti. Diazin mukaan tämä lisää oppilaiden aktiivisuutta, osallistumista ja opetukseen sitoutumista.

Kieltenopettajat kokevat digitaaliset työkalut hyödyllisiksi

Seminaariin osallistuneet kieltenopettajat olivat kokeneet käyttämänsä digitaaliset työkalut hyödyllisiksi. Helsingin kuvataidelukiossa italiaa ja englantia opettava Heli Arima kuvaili digitaalisuuden tuovan valtavasti mahdollisuuksia.

”Opetus ei ole ainoastaan tekstin varassa, vaan voi päästä erilaisiin virtuaalimaailmoihin. Museoihin voi tehdä virtuaalikäyntejä, ja lisäksi voi vaikkapa lähteä tutustumaan Rooman esikaupunkiin!” Arima sanoi. Seminaariin hän olikin tullut erityisesti saamaan uusia ideoita.

Metropolia Ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opetuksen koordinaattori sekä ruotsin ja englannin kielten opettaja Katja Hämäläinen puolestaan totesi, että digitaaliset työvälineet mahdollistavat tasa-arvoista osallistumista ja oppimista.

”Digitaalisuuden avulla muissakin kuin kaupunkiympäristöissä asuvilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan ja kielitaitoaan. Myös opiskelijat, jotka ovat arempia ilmaisemaan itseään luokkahuoneessa, saavat paremmin tuotua osaamistaan esille”, hän kertoi.

Virtuaalisia matkoja halki Euroopan

Seminaarin lopuksi Oulun läänin kieltenopettaja, kielituutori ja globaalikasvatuksen kehittäjäopettaja Päivi Packalén esitteli Opetushallituksen ja Oulun kaupungin yhteistyössä toteuttaman Virtuaalisesti halki Euroopan -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on lisätä vähemmän opiskeltujen kielien, muun muassa ruotsin, saksan, ranskan ja espanjan, suosiota. Verkkoympäristössä toteutetussa pelissä jokainen kieli vie virtuaalimatkalle, ja samalla tutustutaan kohdemaan kulttuuriin sekä ratkaistaan jännittävä arvoitus. Oulun kaupunki julkaisee pelin tämän syksyn aikana.

Kielikylpyjä ja monikielisyyttä CERNissä

Hanasaaren kulttuurikeskus oli Euroopan kielten päivänä täynnä elämää, sillä Euroopan komission yhdessä Svenska nu -verkoston kanssa järjestämille kielipäivämarkkinoille osallistui yli 200 innokasta 6.-luokkalaista Espoon kouluista. Heille oli tarjolla monikielistä puuhaa aina kielikylvyistä visoihin.

Kielten opettamiseen on tarjolla runsaasti myös EU-aiheisia materiaaleja, joista Euroopan kielten päivän seminaarissa kertoivat Euroopan komission käännöstoimen pääosaston paikallisedustajat Minna Holmberg ja Terttu Jokela. Oppisopesta löytyy lapsille ja nuorille suunnattuja tehtäviä sekä opettajille opetusmateriaalia kaikilla EU:n virallisilla kielillä ikäryhmittäin jaoteltuna.

Euroopan komission Suomen-edustuston sivuilla kerrotaan EU:n virallisista kielistä sekä käännös- ja tulkkaustyöstä EU:ssa. Lisäksi kannattaa tutustua monikielisestä työstään CERNissä kertovaan suomalaiseen palomieheen Matias Malmgreniin Euroopan komission Suomen-edustuston YouTube-kanavalla. Euroopan kielten päivän Digitalisaatio kieltenopetuksessa -seminaarin tallenne puolestaan on katsottavissa Svenska nu -verkoston Facebook-sivulla.