Lappeenranta on leikannut hiilidioksidipäästöjään 46 prosentilla, ja kaupungin käyttämästä sähköstä 100 prosenttia on hiilineutraalia. Kaupungin alueella hiilineutraalius on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Sijaitseepa kaupungissa myös maailman ensimmäinen puupohjaista, uusiutuvaa dieseliä valmistuva tuotantolaitos. Ei siis ihme, että WWF:n kaksi kertaa Suomen ilmastopääkaupungiksi valitsema Lappeenranta saavutti ensimmäisenä suomalaiskaupunkina voiton komission European Green Leaf -kilpailussa . Voiton taustalla on kaupungin pitkäaikainen työ vihreän teknologian ja kestävän talouden ratkaisujen edistämisessä.
”Tunnistimme Lappeenrannassa jo kauan sitten, että ilmastonmuutos edellyttää sopeutumistoimenpiteitä kaupungilta ja elinkeinoelämältä. Palkinto toimii osoituksena Lappeenrannan kaupungin, asukkaiden, yritysten ja oppilaitosten tekemästä pitkäjänteisestä työstä”, toteaa Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen, joka vastaa voittovuoden järjestelyistä.
Euroopan vihreimmän kaupungin titteliä juhlistetaan vuoden mittaan esimerkiksi järjestämällä tapahtumia, kosteikkokävelyjä, vierailuja paikallisiin luontokohteisiin ja ilmastokahvilatoimintaa. Lisäksi kaupungissa hyviksi todettuja käytäntöjä pyritään jakamaan muiden kaupunkien hyödynnettäviksi muun muassa vihreään sähköistymiseen ja jäteveden käsittelyyn keskittyvien seminaarien ja konferenssien kautta. Tulevat tapahtumat julkaistaan ympäristötyötä esittelevältä Greenreality-sivustolta löytyvässä tapahtumalistauksessa.
Kaupungissa viritellään lisäksi yhteistyöhankkeita European Green Capital -voittovuottaan viettävän Lahden kanssa. Lisäpontta hämäläis-karjalaiselle yhteistyölle tuovat kestävän kehityksen ratkaisuja ja innovaatioita kehittävät LUT-yliopisto sekä LAB-ammattikorkeakoulu, joilla kummallakin on kampus sekä Lappeenrannassa että Lahdessa.
Kaksi vuosikymmentä ilmastonmuutoksen hillintää
Tärkeä tekijä voiton taustalla on kaupungin jo 20 vuotta tekemä työ ympäristöystävällisten ratkaisujen edistämiseksi. Lappeenranta käynnisti ensimmäiset ilmastonmuutoksen vaikutusten seurantatyöt 2000-luvun alussa, ja kaupungin ensimmäinen ilmasto-ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2009. Kaupungissa on myös kiinnitetty viime vuosina huomiota erityisesti vesistöjen tilan parantamiseen.
”Meillä on kaupungissa syntynyt laaja konsensus siitä, että näiden asioiden edistäminen on tärkeää”, Räsänen kuvaa.
Keskeisessä roolissa ratkaisujen edistämisessä on kaupunkiin syntynyt yritysten ja oppilaitosten keskittymä. LUT-yliopistossa koulutetaan ympäristö- ja energiatekniikan osaajia, ja yliopiston tutkimushankkeissa pureudutaan muun muassa hiilineutraalin energiajärjestelmän kehittämiseen. Yliopisto on ollut mukana myös Pien-Saimaata puhdistavan, erittäin energiatehokkaan – ja lappeenrantalaiseen tekniseen innovaatioon perustuvan – Kivisalmen pumppaamon kehittämisessä. Yliopiston naapurissa, LAB-ammattikorkeakoulussa, tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa esimerkiksi materiaalitehokkuuden parantamiseksi.
Lappeenrannassa toimivat yritykset ovat puolestaan toteuttaneet muun muassa Suomen ensimmäisen suuren sisämaassa sijaitsevan tuulipuiston, TuuliMuukon. Kaupungissa sijaitseva Kaukaan Voiman biovoimalaitos tuottaa ympäristöystävällistä sähköä ja kaukolämpöä metsäteollisuuden sivutuotteista, kuten kuorista, oksista sekä kannoista, ja laitos tuottaa noin 80 prosenttia kaupungin kaukolämmöstä. Ympäristöasioiden edistäminen onkin tuonut uutta yritys- ja innovaatiotoimintaa sekä työpaikkoja kaupunkiin, ja nykyisin noin yksi kahdeksasta lappeenrantalaisesta työskentelee ympäristöalalla.
Kaupungin asukkaat tekevät niin ikään työtä hiilineutraaliuden edistämiseksi.
“Kodeille on esimerkiksi laadittu suunnitelma hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tulosten mittaamiseksi kodeissa lasketaan hiilijalanjälki ennen ja jälkeen suunnitelman toimeenpanoa. Tällä tavoin asukkaat voivat konkreettisesti tarkastella, mistä jalanjälki muodostuu ja miten sitä voisi pienentää”, Räsänen kertoo.
Mitä muut kaupungit voisivat ottaa opiksi Lappeenrannan edelläkävijyydestä?
”Ei kannata vain juuttua väittelyyn siitä, mikä ilmastonmuutoksen merkitys on. On parempi lähteä suunnittelemaan, miten sen vaikutuksia hillitään, ja pohtia yhteistuumin asukkaiden ja yritysten kanssa, kuinka hiilineutraalius voitaisiin saavuttaa sääntelyn, ohjauksen ja yhteistyön kautta”, Räisänen kertoo.
”Olemalla tässä aktiivinen voi edistää samalla oman kunnan tai kaupungin taloutta ja elinvoimaa. Ja mitä nopeammin aloittaa, sitä suunnitelmallisemmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan sopeutua”, Räisänen lisää.
European Green Leaf -tunnustuksella palkitaan edelläkävijöitä
Vuosittain myönnettävä European Green Leaf -palkinto on tarkoitettu kaupungeille, joissa on 20 000–100 000 asukasta. Palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta ilmasto- ja ympäristöasioissa edistyksellisille eurooppalaiskaupungeille. Tittelin lisäksi voittajakaupungit saavat 75 000 euron suuruisen rahapalkinnon ja pääsevät osaksi voittajakaupunkien yhteistyöverkostoa. Kilpailuun osallistuvien kaupunkien hakemuksia arvioi 12 asiantuntijan asiantuntijapaneeli.
Lahden kaupungin voittama European Green Capital -palkinto eli Euroopan ympäristöpääkaupungin titteli on puolestaan tarkoitettu yli 100 000 asukkaan kaupungeille. Haku vuoden 2023 Green Capital -tittelin voittajaksi on päättynyt. Vuoden 2022 Green Capital -kaupunki on Ranskassa sijaitseva Grenoble.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 26. tammikuuta 2021
- Laatija
- Suomen-edustusto