Komissio hyväksyi tänään EU:n turvallisuusunionistrategian edistymistä koskevan seitsemännen raportin. Strategiaa sovelletaan vuosina 2020–2025.
Raportissa esitetään yleiskatsaus vuonna 2020 hyväksytyn turvallisuusunionistrategian täytäntöönpanosta. Siinä arvioidaan edistymistä ja saavutuksia viidellä keskeisellä osa-alueella. Nämä osa-alueet ovat EU:n fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin suojaaminen, terrorismin ja radikalisoitumisen torjunta, järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välisen yhteistyön parantaminen ja yhteistyö kansainvälisten kumppanien kanssa.
Strategiaa on nyt toteutettu neljä vuotta. Siihen on koottu turvallisuutta koskeva EU:n välineistö, ja se tarjoaa nyt vahvan perustan eurooppalaisten suojelulle myös tulevaisuudessa.
Tarkemmin:
- EU:n fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin suojaaminen
Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuu EU:ssa yhä enemmän hybridihyökkäyksiä. Tämä on tuonut esiin tarpeen tehostaa kriittisen infrastruktuurin suojelua ja häiriönsietokykyä, jotta voidaan ehkäistä tai lieventää sen tarjoamiin keskeisiin palveluihin aiheutuvien häiriöiden vaikutuksia.
Komissio on vuodesta 2020 alkaen ehdottanut uusia laaja-alaisia sääntöjä, joilla vahvistetaan EU:n kriittistä infrastruktuuria useilla eri aloilla sekä verkossa että sen ulkopuolella. Se on antanut direktiivin kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä sekä verkko- ja tietoturvadirektiivin (NIS 2), jotka molemmat tulivat voimaan tammikuussa 2023. Komissio on myös toteuttanut useita alakohtaisia toimia kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Toimet liittyvät muun muassa seuraaviin aloihin: energia, liikenne, merellinen turvallisuus, yhteenliitettävyys, ilmasto, avaruus, rahoitus ja terveydenhuolto.
Kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet viime vuosina, minkä vuoksi komissio on toteuttanut merkittäviä toimia parantaakseen kyberturvallisuutta jäsenmaissa sekä EU:n toimielimissä, muissa elimissä ja virastoissa. Se on vahvistanut toimitusketjujen ja tuotteiden turvallisuutta ja parantanut kyberpoikkeamien havaitsemis- ja reagointivalmiuksia EU:n tasolla.
Komissio on antanut kyberresilienssisäädöksen, jolla varmistetaan, että laitteisto- ja ohjelmistotuotteet ovat sisäänrakennetusti kyberturvallisia, ja kybersolidaarisuussäädöksen, jolla parannetaan EU:n valmiuksia havaita merkittäviä ja laajamittaisia kyberturvallisuusuhkia ja -hyökkäyksiä ja valmistautua ja reagoida niihin.
2. Terrorismin ja radikalisoitumisen torjunta
Terrorismin torjunta on ollut nykyisen komission toimikauden ajan yksi sen painopisteistä EU:n turvallisuusunionistrategiassa 2020–2025. Myös vuonna 2020 hyväksytyn EU:n terrorisminvastaisen ohjelman täytäntöönpano etenee hyvin. Komissio on toteuttanut toimia torjuakseen terrorismia sen kaikissa muodoissa. Sen toimilla esimerkiksi estetään radikalisoitumista verkossa ja verkon ulkopuolella, tuetaan EU-maita julkisten tilojen suojelussa ja heikennetään terroristien mahdollisuuksia saada aseita ja rahoitusta.
Komissio on tukenut EU-maita radikalisoitumisen torjunnan EU-verkoston kautta ja ottanut käyttöön uusia oikeudellisia välineitä kansalaisten suojelemiseksi haitallisilta ääriliikkeiltä ja terroristiselta sisällöltä verkossa ja sen ulkopuolella. Terroristisen verkkosisällön torjuntaa koskevan asetuksen ansiosta alustojen on poistettava terroristinen sisältö tunnin kuluessa. Lisäksi komissio jatkaa yhteistyötä teknologiayritysten kanssa EU:n internetfoorumin kautta.
Terrori-iskujen tekemistä estetään vuonna 2021 annetulla lainsäädännöllä, jolla rajoitetaan räjähteiden valmistuksessa käytettävien lähtöaineiden saatavuutta. Komissio tukee EU-maita myös julkisten tilojen suojelemisessa.
EU on edelleen myös lujittanut rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemistä ja torjuntaa koskevaa EU:n kehystä.
3. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta
Komissio on toimikautensa alusta lähtien tehostanut huumekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntatoimia. Se on käynnistänyt tätä varten useita aloitteita, esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan EU:n strategian 2021–2025 ja EU:n huumausainestrategian 2021–2025.
Komissio otti lokakuussa 2023 käyttöön EU:n etenemissuunnitelman huumekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Siihen sisältyy 17 ensisijaista toimea, esimerkiksi eurooppalainen satama-allianssi, joka perustettiin tammikuussa 2024 lujittamaan satamien häiriönsietokykyä. Lisäksi komissio vahvisti tulevan EU:n huumeviraston toimeksiantoa ja lisäsi yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten välillä EU:n jäsenmaissa sekä Latinalaisen Amerikan maiden kanssa.
Muita järjestäytyneen rikollisuuden muotoja, joihin viime vuosina on puututtu, ovat kyberrikollisuus, muuttajien salakuljetus ja ihmiskauppa, huumausaineiden ja muiden tavaroiden laiton kauppa, ympäristörikollisuus, talousrikollisuus ja korruptio. Komissio ehdotti toukokuussa 2023 uusia ja vahvistettuja sääntöjä, joilla kriminalisoidaan korruptiorikokset ja yhdenmukaistetaan rangaistukset kaikkialla EU:ssa. Lisäksi Euroopan syyttäjänvirasto aloitti toimintansa vuonna 2020.
4. Lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välisen yhteistyön parantaminen
Komissio on vahvistanut lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välistä yhteistyötä kaikkialla EU:ssa, erityisesti vuonna 2024 hyväksytyillä poliisiyhteistyötä koskevilla säännöksillä. Niillä päivitettiin keskeisiä käytettävissä olevia välineitä rajat ylittävien operaatioiden tehostamiseksi EU:ssa.
5. Turvallisuusyhteistyö kansainvälisten kumppaneiden kanssa
Komissio joutui toimikautensa aikana toimimaan nopeasti ehkäistäkseen Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta johtuvia sisäisen turvallisuuden uhkia. Se esimerkiksi perusti Moldovaan sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden tukikeskuksen.
Vuonna 2021 komissio perusti terrorismin torjunnan talousrikostutkijoiden verkoston. Sen ansiosta EU-maat ovat voineet jakaa tietoja ja parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät terrorismin rahoituksen torjuntaan.
6. Yhteistyö EU:n virastojen kanssa turvallisuusunionin toteuttamiseksi
Oikeuden, sisäasioiden ja kyberturvallisuuden alalla toimivat EU:n virastot ja elimet, kuten Europol, Eurojust, ENISA, Frontex ja EPPO sekä alakohtaiset virastot (Euroopan unionin huumevirasto, rahanpesuntorjuntaviranomainen, EU:n lentoturvallisuusvirasto, Euroopan meriturvallisuusvirasto ja Euroopan kalastuksenvalvontavirasto), ovat tukeneet EU:n turvallisuusasioiden vankan kehyksen täytäntöönpanoa keskeisellä tavalla.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_24_2565
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvila
ec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa X:ssä / Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 15. toukokuuta 2024
- Laatija
- Suomen-edustusto