Karelianpolut tarjoavat monipuolisia liikuntamahdollisuuksia

Polkujuoksua, maastopyöräilyä ja patikointia varten suunnitellut Karelianpolut sijaitsevat Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven alueella. Reitit ovat erittäin suosittuja myös koiranulkoiluttajien, marjastajien ja sienestäjien keskuudessa. Seudun asukkaiden ideasta alkunsa saaneen Karelianpolut-hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen myönnettiin Leader-rahoitusta.

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Kantavana ajatuksena on valjastaa paikallisten asukkaiden oma asiantuntemus, osaaminen ja toiminta alueen kehittämistyöhön. Tätä toteutetaan rahoittamalla alueen asukkaiden kehittämishankkeita ja neuvomalla niiden toteutuksessa. EU:n ja valtion ohella Leaderin tärkeitä rahoittajia ovat kunnat.

Idea Keski-Karjalan alueen liikuntapolkujen toteutukseen tuli seudun asukkailta. He esittivät kuntien liikuntapuolen viranhaltijoille, että alueelle tarvittaisiin hyvin opastettuja reittejä matkailijoita varten. Samaan aikaan maastopyöräilyn suosio alkoi kasvaa, mutta tarkoitukseen sopivia pyöräilyreittejä ei ollut. Polut saattoivat olla erityylisiä, ja ne oli saatettu merkitä eri tavoilla. Lisäksi osaa poluista ei hoitanut kukaan.

Liikkumisesta ja ulkoilusta kiinnostuneet kuntalaiset kutsuttiin avoimeen keskustelutilaisuuteen kertomaan, millaisia reittejä heidän mielestään tarvitaan, missä olisi hyviä reittejä, minne niitä kannattaisi tehdä ja missä olisi reittien kannalta hyviä maisemia ja levähdyspaikkoja. Toteutettavilta reiteiltä toivottiin, että ne olisivat monikäyttöisiä ja että niitä voisi käyttää myös talvella. Keskustelua seuranneessa Keski-Karjalan kuntoreitit -hankkeessa selvitettiin reittien toteutusta alueen kuntiin.

Leader-rahoituksen turvin tuumasta toimeen

Selvitysvaiheen jälkeen Keski-Karjalan Jetina ry haki polkujen toteutusta varten Leader-rahoitusta seudulliseen Karelianpolut-hankkeeseen, jossa toteuttajakumppaneina olivat Kitee, Tohmajärvi ja Rääkkylä. Karelianpolut-hankkeelle myönnetty kokonaisrahoitus oli 137 638 euroa, josta EU:n myöntämän rahoituksen osuus oli 50 521 euroa (42 %).

Polkujen käytännön toteutusta koordinoinut hankekoordinaattori Vesa Turkia suunnitteli asukkaiden toiveiden ja tehtyjen selvitysten perusteella reittien tulevat paikat sekä huolehti maanomistajien kanssa tehtävistä sopimuksista. Keski-Karjalan Jetina ry:n toiminnanjohtaja Maare Karjalainen toteaakin, että olennainen osa Karelianpolut-hankkeen toteutusta oli maanomistajasopimuksista neuvottelu ja sopimusten tekeminen, sillä reittejä ei voi toteuttaa metsiin ilman maanomistajien suostumusta.

”Jos metsässä ei ole olemassa olevaa reittiä, rakennustyö alkaa polun luomisesta ja pohjan tekemisestä. Esimerkiksi soisiin kohtiin rakennettiin lankkusiltoja tai sorapolku. Olemassa olevia reittejä parannettiin, ja reiteille rakennettiin kyltit, opasteet ja maastomerkinnät. Reittien rakennustöihin osallistui paljon vapaaehtoisia talkoolaisia esimerkiksi paikallisista liikuntaseuroista ja kouluista sekä kuntien tukityöllistettyjä henkilöitä ja teknisen puolen työntekijöitä. Kunnat antoivat käyttöömme omistamiaan traktoreita, mönkijöitä ja tarvittavia laitteita. Polkujen rakentaminen olikin monien tahojen yhteinen ponnistus, jossa todella puhallettiin yhteen hiileen”, Karjalainen kuvaa.

Reittien turvallisuus nähtiin hankkeen alusta lähtien tärkeänä asiana. Reiteille laadittiin turvallisuusasiakirjat, joista ilmenee esimerkiksi se, miten pelastushenkilökunta voi onnettomuustilanteessa kulkea reiteille. Reittien opasteissa on ”Olet tässä” -merkinnät, muut tarpeelliset turvallisuusmerkinnät sekä ohjeet avun saamiseksi kyseiselle paikalle. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tuottaa reiteille ulkonäöllisesti yhtenäiset opasteet ja kyltit, jotta seudun polkuverkosto toimii yhteisen brändin alla, jolloin seudun polut on helppo mieltää yhdeksi kokonaisuudeksi.

”Oli onnenpotku, että palkkasimme Vesa Turkian hankkeeseen. Hän oli ennenkin toteuttanut reittejä, minkä ansiosta hänellä oli realistinen käsitys siitä, mitä toteutus vaatii ja kuinka kauan toteutus vie aikaa. Lisäksi on hyvä varautua myös mahdollisiin hankkeen mukana tuleviin yllätyksiin ja suunnitelmien muutoksiin, sillä ne vaikuttavat usein myös hankkeen kustannuksiin”, Karjalainen kertoo.

Yhteistyön tuloksena helposti saavutettavia polkuja eritasoisten harrastajien tarpeisiin

Karelianpolkujen suunnittelun lähtökohtana on ollut reittien helppo saavutettavuus, ja niille pääseekin liittymään aivan kuntataajamien keskustoista. Maastoreittejä on Kiteellä 15 kilometrin pituudelta: Hutsi Trail, Peltola Trail ja talvipyöräilyn kasvavaan suosioon vastaava 5 kilometrin mittainen lanattu Talvi Trail. Lumikenkäilyynkin sopiva Talvi Trail -reitti tarjoaa myös kävelijöiden toivoman vaihtoehdon teitä pitkin liikkumiselle.

Rääkkylässä on 5 kilometrin pituinen Savilahti Trail sekä retkipyöräilyreitti Saaristo Trail, joka on Pohjoisen Saimaan saaristossa kulkeva 43 kilometrin pituinen tiepohjareitti. Reitin varrella olevat taiteilija Hannes Akseli Hyvösen suunnittelemat uniikit taukopaikat ovat jo itsessään nähtävyys.

Tohmajärvellä sijaitsevat Kirkkoniemi Trail, Pekan Trail, Piilovaara Trail sekä myöhemmin Karelianpolkuihin liitetyt, kunnan omalla rahoituksella toteutetut Akanpolku ja Sorpanpolku. Tohmajärvellä sijaitsevien polkujen yhteispituus on 30 kilometriä. Lisäksi kaikki reitit yhdistyvät samalta alueelta löytyviin muihin luontopolkuihin ja ulkoilureitteihin. Karelianpolkujen reittitiedot ja kartat löytyvät täältä.

Käyttäjiltä hyvää palautetta monikäyttöisistä poluista

Käyttäjät ovat antaneet poluista hyvää palautetta. Käyttäjien mielestä on hyvä asia, että polut ovat eri kunnissa erityyppisiä ja profiililtaan erilaisia ja tarjoavat kaikille käyttäjille jotain.

”Sekin kertoo jotakin polkujen toimivuuteen liittyvästä palautteesta, että asukkaat ovat rakentaneet itse levähdyspaikkoja ja vessoja esimerkiksi Saaristo Trailin varteen kehittääkseen reittiä vieläkin paremmalle tasolle. Tohmajärvellä on haluttu omaehtoisesti tehdä uusia reittejä Karelianpolut-brändin alle. Mielestäni asukkaiden aktiivisuuteen vaikuttaa myös se, että paikalliset asukkaat ovat olleet alusta asti mukana hankkeessa ja heidän toiveitaan on kuultu”, Karjalainen summaa.

”Kaiken kaikkiaan Karelianpolut-hanke on ollut hyvä esimerkki siitä, miten voidaan saada yhdessä aikaan tällainen isompi toteutus, kun on olemassa tarve, asukkaiden yhteinen toive ja tavoite. Monet paikalliset osallistuivat Karelianpolkujen toteuttamiseen. Karelianpolut on mielestäni meidän kaikkien yhteinen onnistuminen seudullamme, ehkä tämän ohjelmakauden suurimpia onnistumisia. Tämä on ollut meille iso juttu”, Karjalainen iloitsee.