Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen tulevat asettamaan ruoantuotannolle ennennäkemättömiä vaatimuksia. Urbaanilla ruoantuotannolla tarkoitetaan kaikkea ruokaa, mitä voidaan tuottaa kaupungeissa. Nopeasti kehittyvä teknologia mahdollistaa uusia ratkaisuja, jotka eivät ole riippuvaisia perinteisestä maataloudesta. Vantaalaisen Rajakylän koulun oppilaat pääsivät tutustumaan tulevaisuuden ruoantuotantoon ammattikorkeakoulu Metropolian Urban Farm Labissa.
Millaista on ruoantuotanto tulevaisuuden maailmassa, jossa valtaosa ihmisistä asuu tiiviissä kaupungeissa ja jossa ilmastonmuutos on muuttanut viljelyn edellytyksiä?
Muun muassa tätä tutkii Urban Farm Lab, joka sijaitsee ammattikorkeakoulu Metropolian Myyrmäen kampuksella Vantaalla. Laboratorio kehittää tapoja, joilla puhdasta ruokaa voidaan tuottaa ympäristöystävällisesti ja tilaa säästävästi kaupunkialueella. Tässä laboratoriossa ilmassa kasvavat vihannekset ja ympärivuotinen satokausi eivät ole enää utopiaa.
Vierailun aluksi Rajakylän koulun kolmasluokkalaiset saivat tehtäväkseen miettiä, millaisia syötäviä kasveja he tuntevat, ja piirtää niistä kuvia postikortteihin yhdessä laboratorio-insinööri Marja-Leena Åkermanin kanssa. Seuraavaksi he pääsivät lehtori Pia T. Laineen kanssa maistamaan valkolupiinin versoja ja kertomaan, miltä ne heidän mielestään maistuivat.
Oppilaat kuvasivat versojen makua muun muassa sanoilla salaattimainen, ruohomainen, maukas, hernemäinen, kukkamainen, mehukas ja kuiva. Maistelun ohessa he oppivat, että valkolupiinin versot sisältävät runsaasti proteiinia, kuitua ja vettä. Lisäksi he oppivat, että tienvarsilla rehottavat lupiinit ovat myrkyllisiä, eikä niitä saa syödä.
Maistellut valkolupiinin versot oli kasvatettu ammattikorkeakoulu Metropolian tiloissa sijaitsevassa Little Garden Oy:n kerrosviljelmässä. Kerrosviljely on kasvihuoneviljelyn moderni versio. Kerrosviljelyssä energiatehokkaat valot säteilevät kasvien kasvulle optimaalisia valon taajuuksia ja kasteluvesi käytetään uudelleen, jolloin vettä kuluu vähän eivätkä ravinteet pääse luontoon pilaamaan vesistöjä. Suljetussa ja eristetyssä tilassa voidaan ylläpitää optimaalisia kasvuolosuhteita ympäri vuoden. Useassa kerroksessa olevat kasvulinjastot säästävät tilaa ja mahdollistavat viljelyn kaupunkialueilla, joissa tilaa on niukasti ja vuokraneliöt ovat kalliita.
Ilmassa kasvavia bataatteja, chilejä ja perunoita – satoa tarjolla ympäri vuoden
Kotikokki voi olla siinä käsityksessä, että kasvit kasvavat mullassa tai turpeessa. Ammattikorkeakoulun lehtorin Kaj Lindedahlin mukaan kaupunkiviljelyssä voidaan kuitenkin käyttää muitakin kasvualustoja.
”Sisätiloissa tapahtuvassa viljelyssä on lähtökohtana siirtyä pois mullan ja turpeen käytöstä, sillä mullan mukanaan tuomat mikro-organismit vaikeuttavat kasvuympäristön hallintaa. Sisätiloissa tapahtuvaan kaupunkiviljelyyn tarvitaan tarkasti kontrolloitu ympäristö, josta tiedetään, mitä siellä tapahtuu. Sisätiloissa voidaan käyttää kasvatusalustana esimerkiksi lumppua, puukuitua, perliittiä sekä niiden sekoituksia. Pyrimme luomaan kasvien kasvuympäristöihin optimaaliset kasvuolosuhteet, koska monilla täällä viljelemillämme kasveilla on lyhyt kasvusykli”, Lindedahl kertoo.
Oppilaat pääsivät Lindedahlin ja projekti-tutkija Andrea Patanen kanssa kurkistamaan kasvihuoneeseen, jossa kasvatetaan ilmabataatteja. Ideana on, että ilmassa kasvavan bataatin juurakko ja mukulat suojataan valolta. Kasvin varret saavat led-valoa, mutta itse bataatti roikkuu kasvihuoneen sisälle pystytetyssä pimennetyssä tunnelissa, jossa se saa kuusi suihkausta vettä ja ravinteita tunnissa. Ravinteita ei valu maahan, sillä ylijäävä kasteluvesi kerätään talteen ja se kiertää järjestelmässä uudelleen.
Parin kuukauden kuluttua juurakosta voidaan poimia talteen halutut bataattimukulat ja jättää muut jatkamaan kasvuaan. Näin samasta juurakosta voidaan kerätä satoa useita kymmeniä kertoja ympäri vuoden. Ilmabataatit ovat täysin puhtaita ja käyttövalmiita. Urban Farm Lab -kokeilulaboratoriossa kasvatetaan myös vesiviljelyssä chilejä, ja lisäksi siellä on kasvatettu ilmaperunoita.
Basilikaa, pinaattia ja osterivinokkaita kasvamaan
Ilmabataatteihin tutustumisen jälkeen oppilaat istuttivat Lindedahlin opastuksella basilikan ja pinaatin taimia. Kukin oppilas merkitsi nimensä saamaansa kierrätettävästä materiaalista valmistettuun istutusruukkuun, täytti ruukun mullalla, istutti taimen ruukkuun ja sumutti istutusmullan kosteaksi. Istutuksen lomassa Lindedahl keskusteli oppilaiden kanssa heidän suosikkikasveistaan ja -kasvisruoistaan sekä vastasi oppilaiden kysymyksiin taimien istutuksesta ja hoidosta. Oppilaat saivat ottaa istuttamansa taimet mukaansa, jotta he voivat hoitaa taimia kotonaan ja seurata niiden kasvua.
Viereisellä tehtävärastilla oppilaat tutustuivat Andrea Patanen kanssa itiöttömien osterivinokkaiden kasvatukseen. Jokainen otti vuorollaan desinfioidulla laboratoriolusikalla annoksen osterivinokkaiden sienirihmastoa ja pudotti sen kasvatuspussiin kostutettujen pellettien joukkoon. Pussia pidetään ensin parisen viikkoa huoneenlämmössä, minkä jälkeen pussiin leikataan viillot ja sitä pidetään viileämmässä ja varjoisessa paikassa.
Kasvatuspussi pidetään kosteana sumuttamalla viiltoihin vettä. Sienet kasvavat pussiin tehdyistä viilloista. Kokonaisuudessaan kasvuprosessi kestää noin kolmesta viiteen kuukautta. Oppilaat saivat osterivinokasviljelmän mukaansa koululle, missä he hoitavat viljelmää ja seuraavat sienten kasvua.
Rajakylän koulun oppilaat tutustuivat EU-hankkeeseen ruohonjuuritasolla
Monet nuoret kokevat vaikeaksi hahmottaa, millä kaikilla tavoilla EU vaikuttaa heidän elämäänsä. EU koulussani -aloite ottaa nuoria mukaan unionin ruohonjuuritasolla tapahtuvaan toimintaan. CircularHoodFood-hanke on osa tätä aloitetta.
”Vaikka olemme puhuneet EU:sta jonkin verran ja lapset ovat pelanneet Oppisopin EU-pelejä, oppilaat olivat ennen vierailua aluksi hyvin ihmeissään, että mikä ihmeen EU ja Metropolia ammattikorkeakoulu. Täällä aiemmin vierailleet Rajakylän koulun luokat olivat todella tyytyväisiä vierailuun. Osa heistä oli vielä koulussakin pitänyt laboratoriomyssyä päässään. Tämän päivän ryhmä oli siis jo nähnyt, että jotakin jännää on tulossa”, Rajakylän koulun opettaja Päivi Oittila kertoo.
”Täällä on selvästi paljon kiinnostavaa asiaa lapsille, jotka mielellään tutustuvat asioihin kokeilemalla ja tutkimalla. Oli huikea uutinen, että saimme tällaisen mahdollisuuden. Nämä vierailut ovat juuri niitä asioita, jotka lapset muistavat myöhemmin kaikista parhaiten”, Oittila jatkaa.
Kun lapsilta kysyttiin mielipiteitä vierailusta, he nostivat peukaloitaan pystyyn ja kysyivät, voivatko he tulla uudestaan vierailulle. ”Meillä on ollut tosi kiva päivä: teimme ihania kortteja, haistelimme ja maistelimme valkolupiinin versoja sekä tutustuimme kasvien ja sienten kasvatukseen”, Oittila kertaa päivän tapahtumia.
Taustatietoa CircularHoodFood-hankkeesta
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n koordinoimassa CircularHoodFood-hankkeessa Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Helsingin yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Vantaan kaupunki yhdistivät voimansa kestävän ja osallistavan kaupunkiviljelyn potentiaalin testaamiseksi. Hankkeessa kehitettiin urbaania ruoantuotantoa ja uusia kiertotalouden ratkaisuja sekä kerättiin käytännön kokeiluilla oppeja ja toimivia ratkaisuja ruoantuotantoon kaupunkiympäristössä.
Helsingin Lauttasaaressa ja Vantaan Hakunilassa sijaitsevissa pilottitaloissa asukkailla oli mahdollisuus kokeilla uusimpia sisä- ja ulkotilojen viljelyratkaisuja. Käytettyjen viljelytekniikoiden ansiosta asukkaat ovat voineet nauttia itse kasvatetun ruoan mausta ja samalla osallistua henkilökohtaisesti ilmastonsuojelun ja kiertotalouden edistämiseen. Metropolia ammattikorkeakoulussa toimivan Urban Farm Labin tehtävänä oli antaa tieteellistä tukea CircularHoodFood-hankkeelle. Vuoden 2021 lopussa päättyneen hankkeen kokonaisbudjetti oli 713 000 euroa, josta EU-rahoituksen osuus oli 67 prosenttia.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 1. kesäkuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto