Eurooppa tuntuu kotoisammalta, kun on ystäviä ympäri mannerta

Hollannissa Erasmus+ -vaihdossa opiskelleen Anni Saarelan mukaan kokemuksesta oli hyötyä sekä opintojen että työelämän kannalta.

”Ulkomaille lähteminen kasvattaa ihmisenä tosi paljon. Lisäksi vaihtolukukausi oli kiva irtiotto kaikesta tutusta, ja vaihdon aikana sain uusia ystäviä ympäri Eurooppaa. Nyt vierailemme näiden ystävien kanssa vuorotellen toistemme luona”, Jyväskylän yliopistossa opettajaksi opiskeleva Anni Saarela kertoo.

Vaihtokohteeksi Saarela valitsi Hollannin Nijmegenin. ”Halusin päästä paikkaan, josta on hyvä junaverkosto muualle Eurooppaan”, syksyllä 2022 Erasmus+ -vaihtonsa toteuttanut Saarela kertoo. Saarela lähtikin vaihdon loppupuolella joululoman aikaan reilaamaan pitkin Eurooppaa. ”Vierailin silloinkin pääosin sellaisten ystävien luona, joihin olin ehtinyt tutustua vaihdon aikana.”

Jyväskylän yliopistosta lähti lukuvuonna 2022–2023 yli 300 opiskelijaa Erasmus+ -vaihtoon. Korona-aikana vaihtoon pääsyssä oli taukoa, sillä yliopiston pandemialinjaukset korostivat riskien välttämistä. ”Opiskelijavaihdon luvut lähtivät kuitenkin heti keväällä 2022 nousuun, kun yliopisto poisti kaikki rajoitukset. Tällä hetkellä opiskelijat lähtevät vaihtoon selvästi aktiivisemmin kuin ennen pandemiaa”, kertoo kansainvälisten palveluiden päällikkö Tuija Koponen Jyväskylän yliopistosta.

Hyötyä työelämälle ja opinnoille

Erasmus+ -ohjelma opiskelijavaihtoineen perustettiin vuonna 1987. Suomi lähti ohjelmaan mukaan vuonna 1992 erillissopimuksella, sillä Suomi liittyi EU:hun vasta vuonna 1995. Suomalaiset ovat alusta lähtien olleet innokkaita lähtijöitä. Ulkomailla opiskelusta on hyötyä niin kielitaidon, opintojen kuin työelämätaitojenkin kannalta.

Anni Saarelan opiskelijayhteisö oli hyvin kansainvälinen, sillä hänen valitsemansa opintopaketti oli suunnattu pääosin vaihto-opiskelijoille. ”Sen myötä opin paljon muista maista ja niiden koulutusjärjestelmistä. Lisäksi opin tietysti paljon myös hollantilaisesta kulttuurista. Koska vaihtokohde oli ammattikorkeakoulu, sain opintoihin paljon käytännönläheistä näkökulmaa sekä mahdollisuuden oppia aika hauskalla ja lempeälläkin tavalla.”

Saarela opiskeli muun muassa draamakasvatusta sekä globaalia kansalaisuutta, johon kuului myös EU-aiheinen kurssi. ”Osana EU-kurssia kävimme Brysselissä, joten eurooppalaisuus tuli myös tätä kautta lähemmäs”, Saarela sanoo.

Myös työelämää ajatellen kokemus oli antoisa. ”Työelämässä on tärkeää tulla toimeen erilaisten ja eri taustoista tulevien ihmisten kanssa. Tulevaisuudessa työskentelen luultavasti hyvin monikulttuurisessa ja monimuotoisessa ympäristössä. Myös karttunut kielitaito on aina plussaa”, Saarela sanoo.

Apuraha ja lähtöorientaatio tukevat opiskelijaa 

Erasmus+ -vaihto-opiskelija on oikeutettu apurahaan, jonka suuruus riippuu vaihdon pituudesta ja kohteesta. Yli kahden kuukauden mittaisiin Erasmus+ -vaihtoihin myönnettävät apurahat ovat 490 euroa kuukaudessa. Korkeamman hintatason maihin, kuten Irlantiin, Liechtensteiniin, Luxemburgiin ja muihin Pohjoismaihin, apuraha on jopa 540 euroa kuussa. Lisäksi opiskelija on oikeutettu tavalliseen opintotukeen, mikäli opinnot voidaan sisällyttää osaksi opintoja.

”Lähtökohtaisesti näin on, sillä vaihtoon valitaan opiskelijat, jotka voivat osoittaa sen jo hakiessaan ohjelmaan”, Tuija Koponen sanoo.

Lisäksi ulkomaan asumislisä ja -lainaosuus ovat korotettuja. Asunnon löytäminen voi olla tosin joissain vaihtokohteissa haastavaa. ”Itselläni vaihtoon lähteminen meinasi tyssätä siihen. Nijmegenissä on kova asuntokriisi, ja kohtasin asuntoa etsiessäni jopa huijausyrityksiä. Lopulta sain koulun kautta apua asunnonhakuun ja löysin huoneen opiskelija-asuntolasta”, Anni Saarela sanoo.

Koponen kertoo, miten monissa Euroopan isoissa kaupungeissa ei ole olemassa vastaavanlaisia opiskelija-asuntoloita kuin Suomessa, jolloin opiskelija joutuu etsimään vuokra-asuntoa vapailta markkinoilta. ”Vaihtoyliopistot eivät ole velvoitettuja järjestämään vaihtoon saapuvalle asuntoa, mutta he antavat tietoa, mistä asuntoa voi hakea. Alkuun järjestetään toki väliaikainen majoitus, jos asuntoa ei ole löytynyt”, Koponen sanoo.

Muutoin vaihtoon lähtijät saavat kattavan lähtöorientaation, jossa käydään läpi monia käytännön asioita, kuten matkustusturvallisuutta sekä rokotuksiin ja terveyteen liittyviä seikkoja. Tietoa jaetaan myös uusien kulttuurien kohtaamisesta ja kielitaidon kohentamisesta. Maakohtaisia asioita käydään läpi vielä pienemmissä ryhmissä. Saarela kiittelee, että vaihtoon hakeminen oli tehty todella helpoksi ja siihen sai omasta tiedekunnasta apua.

Lyhyet liikkuvuudet kasvattavat suosiotaan

Pitkien opiskelijavaihtojaksojen lisäksi Erasmus+ -ohjelma tukee muun muassa opiskelijoiden työharjoittelujaksoja sekä lyhyitä ja monimuotoisia 5–30 päivän opiskelujaksoja sekä opetus- ja henkilökuntavierailuja.

Erityisesti lyhyet liikkuvuudet ovat kasvattaneet suosiotaan, kertoo kansainvälisten asioiden suunnittelija Ágnes Stojcsics Jyväskylän yliopistosta. ”Käytännössä se tarkoittaa useimmiten sitä, että lyhyempää vaihtomahdollisuutta tarjoaa joku yliopisto kesällä tai talvella järjestettävän intensiivikurssin muodossa”, Stojcsics avaa.

Lyhytliikkuvuudet tulivat mahdollisiksi Erasmus+ -ohjelman vuonna 2021 käynnistyneellä ohjelmakaudella. ”Komissio kerää säännöllisesti palautetta Erasmus+ -ohjelman toiminnoista, ja tässä yhteydessä on tuotu esille muun muassa se, että perheellisten opiskelijoiden on vaikea toteuttaa lukukauden mittaista vaihtojaksoa ulkomailla. Lyhytliikkuvuus on vastaus tähän kritiikkiin. Se on matalan kynnyksen tapa hankkia kansainvälistä kokemusta”, Tuija Koponen lisää. ”Lyhytvaihdon aikana voi myös ikään kuin kokeilla pärjääkö ulkomailla ja rohkaistua lähtemään myöhemmin pidemmäksikin aikaa vaihtoon”, Stojcsics jatkaa.

Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli