”Moninaisuudessaan yhtenäinen” kuuluu Euroopan unionin virallinen tunnuslause. Tunnuslause symboloi unionin monikulttuurista – ja monikielistä – luonnetta: EU:ssa on 27 jäsenmaata ja 24 virallista kieltä. Monikielisen unionin yhtenäisyyden ja tasa-arvon kannalta on tärkeää, että kansalaiset kykenevät seuraamaan EU:n toimintaa ja sen päätöksiä omalla äidinkielellään. Tämän vuoksi EU:n toimielimissä työskentelee pysyvästi kaikkiaan noin 4 300 kääntäjää ja 800 tulkkia, joiden tehtävänä on kääntää muun muassa unionin lainsäädäntöä, tiedotteita ja eri politiikka-alojen asiakirjoja sekä tulkata keskeisissä kokouksissa pidetyt puheenvuorot EU:n virallisille kielille.
Komission Suomen-edustustossa muutaman vuoden työkierrossa olevat Euroopan komission kääntäjät Terttu Jokela ja Minna Holmberg kävivät EU@Oodissa järjestetyssä tapahtumassa kertomassa kääntäjän arjesta ja esittelemässä EU-kääntäjien käännöstyökaluja.
Kiinnostus kieliin vei kääntäjän polulle
Palataan ensiksi kuitenkin hieman menneisyyteen: mikä sai Minnan ja Tertun päätymään kääntäjän uralle?
Minna kertoo kiinnostuneensa kielistä jo pienenä, jolloin hän rakasti erityisesti saksan kieltä. Intohimo saksaa kohtaan johtikin opintojen aloittamiseen Åbo Akademissa, jossa hän opiskeli saksaa pääaineenaan. Minna ei kuitenkaan vielä tällöin ajatellut tekevänsä vastaisuudessa töitä kääntäjänä – tai opettajana – mutta päätyi lopulta tekemään kumpaakin.
”Sanoin aina, ettei minusta tule koskaan opettajaa tai kääntäjää. Näin silti kävi, ja tykkäsin lopulta kummastakin työstä todella paljon”, Minna kuvaa.
Työskenneltyään lukio-opettajana muutaman vuoden ajan Minna lähti Ruotsiin opiskelemaan konferenssitulkiksi, ja valmistuttuaan hän työskenteli konferenssitulkkina kahden vuoden ajan. Vuonna 2014 hän päätti hakea EU-kääntäjäksi avoimen hakukilpailun kautta, ja vuoden kestäneen monivaiheisen kilpailun päätteeksi hän pääsi töihin Euroopan komission käännöstoimen pääosaston ruotsin osastolle Luxemburgiin.
Tertun kipinä kielten opiskeluun tuli hänen siskonsa venäjän kielen opinnoista. Kieli jäi kiehtomaan, ja hän päätti lähteä opiskelemaan venäjää Helsingin yliopistoon, jossa hän aloitti myöhemmin lisäksi oikeustieteen opinnot. Vaikka Terttu ei lopulta päätynytkään juristin uralle, hän kertoo hyötyneensä kääntäjän työssä paljon oikeustieteellisistä opinnoistaan.
Valmistumisensa jälkeen Terttu työskenteli 6 vuotta venäjän ja saksan kääntäjänä. Tänä aikana hän osallistui Euroopan komission kääntäjien hakukilpailuun, jonka jälkeen vei kuitenkin vielä vuosia ennen kuin kääntäjän ura komissiossa lopulta urkeni. Nykyisin Tertulla on takanaan jo 15 vuoden ura kääntäjänä käännöstoimen pääosaston suomen kielen osastolla Luxemburgissa.
”Kukaan ei voi olla kaikkien eri aiheiden asiantuntija, mutta tieto täytyy silti välittää oikein”
Euroopan komissiossa kääntäjät kääntävät yleensä englannista omaan äidinkieleensä. Minnan kohdalla tämä tarkoittaa kääntämistä englannista ruotsiin – tosin nykyisessä työssään komission Suomen-edustustossa hän kääntää paljon myös suomesta ruotsiin. Terttu puolestaan kääntää pääasiassa englannista suomeen. Kumpikin kuvaa kääntäjän arkea monipuoliseksi ja haastavaksi.
”Voi kohdata ihan mitä aiheita tahansa, ja eri tekstityyppejä on paljon. Suuri osa tekstistä on lainsäädäntötekstiä ja erilaisia raportteja. Työhön voi kuulua myös muun muassa koulutusten järjestämistä oman osaston kääntäjille tai freelance-kääntäjien työn koordinointia”, Minna kertoo.
”Työssä täytyy aina olla erittäin tarkka ja huolellinen sekä varmistaa, että terminologia säilyy yhdenmukaisena. Kääntäjän täytyy myös jatkuvasti etsiä tietoa käännöksiä varten. Osan ajasta vie myös perehtyminen uusiin työvälineisiin, joita tulee koko ajan lisää”, Terttu toteaa.
Minna korostaa, että työssä täytyy olla utelias ja laajasti kiinnostunut maailmasta ja sen eri ilmiöistä.
”Tekstit ovat hyvin teknisiä, ja aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Kukaan ei voi olla kaikkien eri aiheiden asiantuntija, mutta tieto täytyy silti välittää oikein”, Minna jatkaa.
Töiden aikataulut ovat toisinaan myös tiukkoja.
”Joskus tulee käännöksiä, joiden pitäisi olla valmiita puolessa tunnissa. Esimerkiksi tiedotteesta voi tulla vain hetkeä ennen julkaisuakin uusi versio, joka täytyy saada pikaisesti käännettyä. Työ vaatiikin kykyä sopeutua alati muuttuviin tilanteisiin”, Minna kuvaa.
Käännösalan huipulla
Kumpikin korostaa Euroopan komission olevan kääntäjälle erinomainen työpaikka.
”Kyseessä on maailman suurin käännöspalvelu, joka saa aina käyttöönsä uusimpia käännösteknologian innovaatioita. Kääntäjillä on hyvät sisäisen koulutuksen mahdollisuudet. Ja komissiolla työskentely on kivaa, sillä kaikki lakialoitteet ja niiden tekstit tulevat komissiolta, jolloin lakitekstiä pääsee kääntämään ihan alusta alkaen”, Minna kuvaa.
Aloitettuaan työnsä Minna osallistui muiden komission uusien työntekijöiden kanssa 9-päiväiseen tervetuloseminaariin. Hän kertoo huomanneensa, että muilla oli syvällinen asiantuntemus tietystä Euroopan komission työn osa-alueesta, mutta hänellä puolestaan oli kääntäjänä hyvä yleiskuva kaikesta, mitä komissio tekee.
”On mukava huomata, että tietää jotain vähän kaikesta”, Minna toteaa.
Kääntäjien työyhteisö rakentuu yleensä oman kieliosaston ympärille. Tämä tarkoittaa sitä, että ruotsin osastolla puhutaan ruotsia ja suomen osastolla suomea eivätkä eri kieliosastojen kollegat välttämättä kohtaa päivittäisessä työssä. Suomen ja ruotsin osastojen työntekijät työskentelivät Luxemburgissa aiemmin yhteisessä toimistotilassa, mutta komission uuden toimitilan rakennustöiden aikana pohjoismaalaiset kollegat työskentelevät eri puolilla Luxemburgia.
Kääntäjät voivat kuitenkin käydä vaihdossa toisella kieliosastolla niin kutsutun Office Swap -ohjelman kautta. Ohjelmassa kääntäjät voivat siirtää työpisteensä toiselle kieliosastolle ja tutustua tätä kautta kollegoihinsa – ja päästä käyttämään ja opiskelemaan uutta kieltä.
”Meidän osastolla on ollut pari tanskalaista parin kuukauden ajan”, Minna toteaa.
Monikielisyys on rikkautta
Entä mitä 26.9. järjestettävä Euroopan kielten päivä merkitsee ammattikääntäjille?
”On rikkaus, että meillä on niin monta kieltä. Kielten oppimisen kautta voi tutustua muihin ihmisiin ihan eri tavoin. Toiseen maahan voi tutustua paljon syvällisemmin, kun osaa maan kielen, ja työelämässä maatuntemus ja kielitaito ovat tärkeitä asioita”, Minna kuvaa.
Terttu korostaa lisäksi käännösosaston työn merkitystä EU:lle ja suomen kielelle.
”On tärkeää, että asiat käännetään eri kielille, jotta ihmiset tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa. Jos uutta terminologiaa ei käännettäisi, ei joitain asioita voisi enää sanoa suomeksi. Siksi myös termien kääntäminen on todella tärkeää”, Terttu kertoo.
”Monikielisyys on tärkeää demokratian kannalta”, Terttu painottaa.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta Tove Janssonin ensimmäisen Muumi-kirjan julkaisusta. Tämän kunniaksi EU@Oodi-tilassa järjestettiin myös pienimuotoinen muumikirjanäyttely, jossa vierailijat pystyivät tutustumaan alkuperäisen ruotsinkielisen teoksen lisäksi 16:lle eri kielelle käännettyihin Muumi-kirjoihin. Kirjat oli lainattu Oodista ja Pasilan monikielisestä kirjastosta. Kirjojen joukosta löytyi muun muassa latviankielinen Trollīša ziema (Taikatalvi) sekä ranskaksi käännetty Qui va rassurer Tounet? (Kuka lohduttaisi Nyytiä?).
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 7. lokakuuta 2020
- Laatija
- Suomen-edustusto